1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rasismi

Poliisi selviää rasistisista puheista yleensä varoituksella – poikkeuksellinen nauha paljastaa, miten joukko poliiseja alisti maahanmuuttajaa

Ylen haastattelemat poliisit kertovat nähneensä joidenkin kollegojen rasistista käytöstä. Poliisin sisäisessä valvonnassa rasismi nousee esiin harvoin. Poliisihallituksen mukaan poliisin työ kuormittaa, mutta kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti.

Ylen haltuunsa saamalla nauhoitteella kuuluu, kuinka poliisijoukko solvaa rasistisesti maahanmuuttajataustaista miestä. On mahdotonta arvioida, kuinka yleistä vastaava käytös on. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

– Aina te saatanan ählämit vannotte mutsin kautta. Vittu perkeles, poliisi kirosi.

Poliisi talutti parikymppistä Kamrania poliisiaseman putkatiloihin. Säilöönottotiskillä Kamranin ympärillä hääri useita poliiseja ja vartija. He valmistelivat Kamrania putkaan laitettavaksi.

Poliisien ja vartijan suut kävivät koko ajan.

– Voi vittu tuommonen, perkele, yksi poliiseista jatkoi sadattelua.

Nämä sitaatit ovat suoria lainauksia Kamranin tilanteessa salaa nauhoittamalta tallenteelta. Nauhoite on liitetty Kamranin tapauksen esitutkintapöytäkirjaan.

Yle julkaisee tässä jutussa otteita tallenteesta, jolla esiintyy rajua kieltä.

Teemme näin siksi, että poliisien asenteiden näkymisestä viranhoidossa on vaikea saada muutoin tarkkaa kuvaa.

Julkaisemme otteita nauhoitteesta sellaisenaan, vaikka tapahtumista on jo kulunut aikaa. Toimimme näin, koska tapauksella on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Poliisi on erityinen vallankäyttäjä, jolla on lakisääteiset perusteet käyttää tietyissä tilanteissa voimakeinoja.

Yle selvitti, miten poliiseja valvotaan

Yhdysvalloissa poliisiväkivalta ja poliisin rasismi on ollut esillä isosti ja pitkään. Eniten julkisuutta lienee saanut George Floydin kuolema. Hiljattain entinen poliisi tuomittiin syylliseksi Floydin kuolemaan.

Meillä vastaavia tapauksia ei ole nähty.

Suomessa on kuitenkin keskusteltu viime aikoina laajalti siitä, miten esimerkiksi Puolustusvoimien kaltaiset organisaatiot pystyvät valvomaan omaa toimintaansa.

Samaan aikaan on tullut esille tapauksia, joissa yksittäiset poliisit ovat syyllistyneet liialliseen voimankäyttöön tai heillä on epäilty olevan kytköksiä äärioikeistoon. Poliisi on poikkeuksellinen vallankäyttäjä, joka on tietyissä tilanteissa oikeutettu käyttämään voimakeinoja.

Yle halusi selvittää, miten poliisien toimintaa virantoimituksessa valvotaan.

Kävimme tätä juttua varten läpi poliiseista vuosina 2018–2020 tehtyjä rikosilmoituksia, poliisin sisäisen kurinpitomenettelyn asiakirjoja ja poliisin eettiseen kanavaan tulleita ilmoituksia.

Löysimme jutun alussa kuvatun Kamranin ja muutaman muun tapauksen, joissa poliisien epäiltiin käyttäytyvän virka-ajalla asenteellisesti ja jopa rasistisesti. Poliiseilla saa olla näkemyksiä ja mielipiteitä, mutta ne eivät saisi vaikuttaa heidän käytökseensä viranhoidossa.

Kamrania alkoi pelottaa ja hän laittoi tallennuksen päälle

Parikymppinen Kamran oli ollut viettämässä iltaa kaupungin keskustassa Pohjanmaalla. Elettiin vuotta 2013.

Jutussa esiintyvän Kamranin nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Kamrania koskevien tapahtumien kuvailu ja hänen sitaattinsa perustuvat nauhoitteen lisäksi oikeuden ja poliisin asiakirjoihin. Yle on keskustellut Kamranin kanssa tämän jutun tapahtumista, mutta hän ei halunnut harkinnan jälkeen antaa aiheesta haastattelua.

Asiakirjojen mukaan keskustassa oli syttynyt tappelu. Kamran seurasi tilannetta vierestä.

Oikeudessa Kamran kertoi ärsyttäneensä yhtä tappeluun osallistuneista miehistä. Kamran myönsi oikeudessa, että suunsoitto oli typerää.

Tuolloin kaksi miestä hyökkäsi Kamranin päälle. Kamran kaadettiin maahan ja kolme miestä löi ja potki häntä. Todistajien mukaan Kamran makasi koko tilanteen ajan maassa ja yritti torjua iskuja.

Pian paikalle tulivat poliisit. Kamran otettiin kiinni ja hänet vietiin poliisiautoon.

Tajuatko sä saatana, että sä löit mua. Odota vain, kun päästään poliisiasemalle.

Kuulustelussa Kamran kertoi yhden poliiseista avanneen poliisiauton oven ja huutaneen hänelle.

– Tajuatko sä saatana, että sä löit mua. Odota vain, kun päästään poliisiasemalle, Kamran kertoi poliisin sanoneen.

Kamranin mukaan hän selitti poliisille, ettei ole lyönyt ketään. Kamran pelästyi poliisin uhkausta niin paljon, että hän laittoi puhelimesta nauhoituksen päälle.

Yleensä, kun kansalainen syyttää poliisia rasismista ja tekee rikosilmoituksen, kyse on sana vastaan sana -tilanteesta. Kamranin tapaus on poikkeuksellinen, koska poliisin rasistisesta kielenkäytöstä on olemassa nauhoite.

Kamranin nauhoittama tallenne hyväksyttiin todisteeksi, mutta sitä ei koskaan esitetty oikeudessa. Siitä miksi näin kävi, kerromme myöhemmin tässä jutussa

Poliisi luulee Kamranin lyöneen häntä

Kamranin nauhoitteessa kuuluu usean poliisin rasistista käytöstä viranhoidossa. Voit kuunnella alla olevalta nauhoitteelta, miten Kamranin solvaaminen alkoi poliisiasemalla.

Nauhoitteella esiintyvien ihmisten äänet on muutettu Kamranin yksityisyyden suojelemiseksi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nauhalta kuuluu, kuinka useat poliisit osallistuvat Kamranin solvaamiseen. Yksi poliiseista syyttää Kamrania hänen lyömisestään.

Esitutkintapöytäkirjoista ja oikeuden asiakirjoista selviää, että yksi poliiseista luulee Kamranin lyöneen häntä tappelun tuoksinassa päähän.

Kamran pahoittelee nauhalla tekoaan. Kamran kertoo toistuvasti, että lyönti oli vahinko. Hän pyytää jopa poliisia lyömään itseään.

Nauhalla itkuinen Kamran yrittää selittää poliiseille, että he päästivät tappelun todelliset syylliset vapaiksi.

Rikosilmoituksista puuttuvat todisteet rasismista

Kamranin nauhoittama tapaus nostaa esiin kysymyksen, miten yleistä poliisin rasismi viranhoidossa oikein on.

Poliiseista tehdään Suomessa noin tuhat rikosilmoitusta vuodessa, mutta harva niistä johtaa esitutkintaan – syytteestä tai tuomiosta puhumattakaan. Useimmiten rikosilmoitukset koskevat poliisin väitettyä liiallista voimankäyttöä.

Ylen selvityksen mukaan Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikoksia käsittelevä yksikkö (siirryt toiseen palveluun) ratkaisi vuosina 2018–2020 vajaat 30 rikosilmoitusta, joissa poliisia syytettiin rasistisesta toiminnasta. Yksikään tapauksista ei edennyt esitutkintaan.

On mahdollista, että tässä eivät ole kaikki poliisien rasismiin liittyvät tapaukset, koska epäiltyjä poliisirikoksia selvitetään myös syyttäjäalueilla.

Monessa poliisista tehdyssä rikosilmoituksessa tekijä on kokenut, että poliisi on pysäyttänyt hänet etnisen alkuperän vuoksi. Tällainen etninen profilointi on Suomessa laitonta.

Ylen aineistosta löytyy useampi rikosilmoitus, joissa poliisi on ilmoituksen mukaan pysäyttänyt auton ja tarkastanut henkilöllisyyspaperit ja rekisteriotteen ilman syytä. Ilmoitusten tekijöiden mielestä poliisi on käyttäytynyt tilanteissa rasistisesti ja epäasiallisesti, naureskellut tai huutanut.

Poliiseista tehdään Suomessa noin tuhat rikosilmoitusta vuodessa, mutta harva niistä johtaa esitutkintaan – syytteestä tai tuomiosta puhumattakaan. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Poliisi on selittänyt näissä tilanteissa toimintaansa sillä, että kyse on ollut normaalista liikenteen tai liikennesääntöjen valvonnasta.

Esitutkinnan aloittaminen olisi vaatinut sitä, että ilmoituksen tekijällä olisi ollut väitteidensä tueksi jotain todistusaineistoa. Sellaista ilmoittajilta ei ole löytynyt.

Toisinaan poliisia syytetäänkin rasismista ilman syytä. Usein poliisilla on lain mukaiset perusteet pysäyttää vähemmistöön kuuluva henkilö tai maahanmuuttaja, mutta poliisi saa syyt niskaansa etnisestä profiloinnista tai rasismista.

Perjantaina Yle tosin kertoi, että Helsingissä poliisit ovat vuosien ajan pysäytelleet romaneja ja kirjanneet ylös tietoja heidän liikkeistään sekä ajoneuvoistaan.

“Tässä työssä kohtaa tietyn etnisen taustan ihmisiä vain negatiivisessa valossa”

Asiakirja-aineiston lisäksi haastattelimme toistakymmentä poliisia, jotka toimivat tällä hetkellä virassa eri puolilla Suomea, monenlaisissa tehtävissä.

Halusimme tietää, ovatko poliisiorganisaatiossa työskentelevät poliisit todistaneet samankaltaista rasismia, mitä kuuluu Kamranin nauhalla.

Kukaan haastatelluista poliiseista ei halunnut puhua rasistisia piirteitä sisältäneistä tilanteista nimellään, koska aihe on arka poliisiorganisaatiossa.

Haastattelemiemme poliisien mukaan eri puolilla Suomea on ollut viime päiviin saakka “mätää, joka pitää saada pintaan”. Mädällä he viittaavat yksittäisiin poliiseihin, jotka käyttäytyvät virantoimituksessa epäasiallisesti ja rasistisesti.

Jotkut Ylen haastattelemista poliiseista kertovat ymmärtävänsä, mistä kollegojen ennakkoluuloiset asenteet ja rasistinen ajattelu kumpuavat.

– Tässä työssä kohtaa jatkuvasti vain negatiivisissa asioissa tietyn etnisen taustan ihmisiä, kuvasi pitkään poliisissa työskennellyt haastateltava.

Haastatellut kuvasivat aivan viime vuosilta tapauksia, joissa kollegan rasistinen asenne etenkin maahanmuuttajia ja Suomen romaneja kohtaan on tullut esille. Kyse on lähinnä puheista, jotka ovat tulleet esille asiakaspalvelutilanteissa tai kenttäpoliisin työssä vähemmistöjä kohdatessa.

Yleensä, kun kansalainen syyttää poliisia rasismista, kyse on sana vastaan sana -tilanteesta. Kamranin tapaus on poikkeuksellinen, koska poliisin rasistisesta kielenkäytöstä on olemassa nauhoite. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Ylelle kuvatuissa tilanteissa on käytetty samanlaista kieltä kuin Kamranin nauhoittamalla tallenteella, kohdeltu rikosilmoitusta tekemään tulleita maahanmuuttajia epäasiallisesti tai kyseenalaistettu turvapaikanhakijoille heidän tulonsa Suomeen.

Yle ei julkaise poliisien kuvailemia tarkkoja tilanteita lähteiden suojelemiseksi.

Eniten rasistista puhetta kuulee haastateltujen poliisien mukaan kahvihuoneissa. Puheisiin puuttuminen on haastateltujen mukaan vaikeaa. Tiiviissä poliisiyhteisössä esiintyy haastateltujen mukaan puheiden hiljaista hyväksyntää.

Lähteiden Ylelle kertomat, rasistista kieltä käyttäneet ja asenteelliset poliisit työskentelivät eri puolilla Suomea ja heitä oli sekä johtotehtävissä että kentällä.

Kamran pyytää poliiseilta anteeksi useita kertoja

Tilanne Kamranin nauhalla kestää kymmenisen minuuttia.

Nauhalla kuuluu, kuinka hän ääntelee kivusta ja pyytää apua. Kukaan paikalla olleista ei puutu kiinniotetun huonoon kohteluun.

– Mä lähetän sut saatana Kurdistaniin ens viikolla, huutaa yksi poliiseista.

– Lähetetään koko vitun suku pois… Jos ei eletä saatana yhteiskunnan normien mukaan, niin vittu koko suku takas sinne Ampomaahan… niin ei tarvi saatana täällä pelleillä. Neekereitä täällä pyörii, saatana.

Voit kuunnella tilanteen etenemisen myös alla olevalta nauhoitteelta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tallenteelta käy ilmi, että Kamran pyytää poliiseilta anteeksi lukuisia kertoja ja sanoo pelkäävänsä. Hän toistelee, miten poliisi on ottanut väärän miehen kiinni.

Kamran kertoo poliiseille, että kolme muuta maahanmuuttajataustaista miestä ovat syyllistyneet hänen pahoinpitelyynsä.

– No lähetetään nekin… Laitetaan teidät kaikki samaan… Viedään teidät Raippaluotoon ja annetaan kaikille pyssyt ja tullaan katsomaan kuukauden päästä, kuka on vielä hengissä, yksi poliiseista sanoo.

Poliisin sisäisen kurinpidon päätöksissä rasismi on noussut esiin neljästi viime vuosina

Ylen haastattelemat poliisit kertovat joidenkin kollegojensa rasistisesta käyttäytymisestä, mutta poliisin sisäisessä valvonnassa rasismi nousee esiin hyvin harvoin.

Yle tutustui tätä juttua varten myös poliisin sisäisen kurinpidon päätöksiin ja poliisin eettisen kanavan kautta lähetettyihin anonyymeihin viesteihin.

Eettisen kanavan kautta lähetetyissä viesteissä ei juurikaan ollut merkkejä epäillystä rasismista. Kanavan kautta poliisiorganisaatiossa työskentelevät voivat tuoda johdon tietoon epäkohtia anonyymisti.

Poliisilaitosten sisäisissä kurinpidon päätöksissä vuosilta 2018–2020 rasismi nousi esille neljässä tapauksessa.

Poliisilaitos voi aloittaa kurinpitomenettelyn, jos se epäilee poliisin toimineen väärin, vaikka poliisiin ei kohdistuisi rikosepäilyä. Pahimmillaan poliisi voidaan irtisanoa pysyvästi tai määräaikaisesti, mutta yleisimmin rangaistus on varoitus tai huomautus.

Kurinpitomenettelyn asiakirjojen perusteella poliisissa työskentelevät virkamiehet selviävät varoituksella puheista, mutta toistuvasta rasistisesta kirjoittelusta tulee potkut.

Tulkinnan vahvistaa laillisuusvalvonnan päällikkö, poliisiylitarkastaja Janne Paavola Poliisihallituksesta. Paavolan mukaan yleensä rasistisesta käytöksestä on seurauksena varoitus poliisille.

Paavolan tiedossa ei ole, että ketään poliisia olisi viime vuonna irtisanottu rasistisen toiminnan vuoksi.

Rasistinen kirjoittelu paikallislehdessä ja Facebookissa toi potkut

Ylen aineiston mukaan poliisit ovat saaneet viime vuosina kaksi kirjallista varoitusta, jotka ovat kytköksissä rasismiin. Ensimmäinen varoituksista liittyy Kamranin nauhoittamaan tilanteeseen. Toinen tapaus on Lounais-Suomesta.

Siellä nuorempi konstaapeli sai kirjallisen varoituksen, kun hän kertoi tulleensa myöhässä kokoukseen, koska rikosilmoituksen vastaanotossa asiakkaana oli ollut “vitun venäläinen lesbo”.

Tarkastelujaksomme aikana rasismin takia erotettiin kaksi poliisin työntekijää – toinen heistä oli poliisi ja toinen vartija. Vartijan tapaus johti potkuihin ja poliisin tapaus kuukauden määräaikaiseen erottamiseen. Molemmat erottamiset liittyivät rasistisiin kirjoituksiin.

Ensimmäisessä tapauksessa Lounais-Suomen poliisilaitoksessa työskennellyt vartija sai ensin tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja sitten potkut poliisista. Mies oli kirjoittanut kahden vuoden aikana Facebook-sivulleen useita päivityksiä, joissa hän panetteli ja solvasi islaminuskoisia ja maahanmuuttajia.

Toisessa tapauksessa oli kyse Pohjanmaalla poliisina työskennelleen kuntapäättäjän ulostuloista perinteisessä mediassa.

Poliisi kirjoitti lehden yleisönosastokirjoituksessa ja esiintyi televisio-ohjelmassa väittäen muun muassa, että poliisien sisäisen Facebook-ryhmän kirjoituksissa ei ollut näytetty olleen rasistisia sävyjä. Valtakunnansyyttäjänvirasto oli kuitenkin aiemmin todennut, että kirjoitukset saattoivat täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Sama poliisi väitti ulostuloissaan poliisijohdon taipuneen “vihervasemmistolaisten propagandaan ja huhuihin”. Erityisesti äärioikeistoon liitetyt ihmiset puhuvat usein “vihervasemmistolaisesta propagandasta”.

Osa tähän juttuun haastatelluista poliiseista kertoi tietävänsä kollegoja, joilla epäiltiin olevan kytköksiä ääriliikkeisiin. Yle kertoi aiemmin, miten äärioikeistoon liitetyt poliisit viestittelivät keskenään tappamisesta ja virkatietojen hyväksikäytöstä.

– Äärioikeiston uhka on aito ja sen lonkerot ulottuvat poliisiin saakka, yksi haastatelluista poliiseista sanoi.

Viime aikoina Suomessa otsikoihin onkin noussut yksittäisten poliisien rasistinen tai äärioikeistolaisuutta ihaileva käytös lähinnä vapaa-ajalla. Tutkivan journalismin julkaisu Long Play uutisoi jo vuonna 2017 poliisin somessa rehottavasta rasismista (siirryt toiseen palveluun).

Poliisit pilkkasivat kiinniotetun työtä pitseriassa: “Ei se ole mitään työn tekemistä”

Poliisiasemalla Kamranin piina jatkui. Kuuntele alla olevalta tallenteelta, miten tilanne eteni.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Poliisit tekivät säilöönottotiskillä henkilöntarkastusta ja kirjasivat Kamranin tietoja ylös. Kun poliisit löysivät hänen taskustaan rahaa, he saivat uusia kierroksia.

– Ja rahaa. Ootko myynyt huumeita? yksi poliiseista kysyy nauhalla.

– Voin vannoa, en oo.

– Missä sulla on se puhelin? Otanko mä kullista kiinni? poliisit nauravat.

Poliisit eivät usko, että Kamran olisi voinut saada rahat laillisin keinoin.

– Ei näin paljon rahaa voi olla saatana, jos ei töissä mies käy missään.

Nauhalla Kamran kertoo poliiseille työskentelevänsä pitseriassa.

– Ei se ole mitään työn tekemistä, poliisi pilkkaa.

Kuuntele tallenteelta, miten keskustelu Kamranin työssäkäynnistä eteni.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Poliisi tehnyt paljon töitä rasismin kitkemiseksi

Kamranin nauhoittama välikohtaus poliisin kanssa on lähes kahdeksan vuotta vanha. On mahdotonta arvioida, kuinka yleistä vastaava käytös on nykyisin.

– Poliisin väitetystä rasismista tehdään varsin vähän ja harvakseltaan kanteluita tai rikosilmoituksia. Vielä vähemmän on tapauksia, joissa poliisin olisi todettu toimineen rasistisesti, sanoo poliisiylitarkastaja Mikko Eränen Poliisihallituksesta.

Tuhannen rikosilmoituksen lisäksi poliisista tehtiin viime vuonna runsaat 800 hallintokantelua.

Eränen sanoo, että poliisiin on luotu kanavat, joiden avulla epäasiallisesta käyttäytymisestä voidaan ilmoittaa. Viime vuosina poliisiin on perustettu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmiä sekä annettu yhdenvertaisuuskoulutusta. Lisäksi nimetön vinkkaaminen työkaverin epäasiallisesta käytöksestä on tehty aiempaa helpommaksi.

Eräsen mukaan työntekijöiden täytyy tuoda esiin havaitsemiaan epäkohtia, ja esimiehillä on velvollisuus puuttua niihin. Myös poliisin sisäistä valvontaa on tehostettu (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi poliisi on tehnyt viime vuosina näyttävästi rasismin vastaista työtä (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi kampanjoimalla sosiaalisessa mediassa, ja poliiseja on osallistunut Black Lives Matter -mielenosoitukseen.

Rasismin vastaisista tempauksista huolimatta Ylen haastattelemien poliisien mukaan poliisissa on ennakkoluuloisia asenteita erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta tulleisiin maahanmuuttajiin ja Suomen romaneihin. Jotkut mainitsivat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista ennakkoluuloista.

Eräsen mukaan poliisin työn vaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet. Kun tehtäviä on jouduttu laittamaan tärkeysjärjestykseen, kiireen kokeminen ja riittämättömyyden tunne ovat kasvaneet.

– Kohtaamme työssämme raskaita asioita ja näemme elämän nurjan puolen realismin. Se voi kuormittaa, mutta se ei saa vaikuttaa toimintaan. Poliisin tulee kohdella kaikkia asiakkaitaan tasapuolisesti, Eränen toteaa.

“Annoit sä sähköä sille?”

Nauhan loppupuolella Kamran viedään putkaan.

Puhelin jää säilöönottotiskille. Poliisit laskeskelevat Kamranilta löytyneitä rahoja ja juttelevat keskenään. Poliisit eivät tiedä, että Kamranin puhelin nauhoittaa.

Voit kuunnella tallenteelta, mitä poliisit puhuvat.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hetken päästä Kamranin putkaan vieneet poliisit palaavat takaisin tiskille.

– Mitä, annoit sä sähköä sille?

– Olisi pitänyt vähän antaa. Kenttäjohtaja uhkasi vaan sähköllä.

– Hyi vittu saatana neekerin verta tossa.

Voit kuunnella tilanteen myös nauhoitteelta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kamran valitti tuomiosta ja vaihtoi asianajajaa

Kiinniottoa seuraavana päivänä Kamran joutui poliisikuulusteluun. Häntä epäiltiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja pahoinpitelystä.

Yksi poliiseista oli edelleen vakuuttunut siitä, että Kamran oli lyönyt häntä ennen kuin hänet oli laitettu poliisiautoon.

Kamran kiisti lyönnin kuulusteluissa ja myös käräjäoikeudessa. Hän sai silti tuomion virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja pahoinpitelystä.

Samassa oikeudenkäynnissä tuomittiin kolme miestä, jotka olivat pahoinpidelleet Kamrania pohjanmaalaisen kaupungin keskustassa.

Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen Kamran valitti omasta tuomiostaan ja vaihtoi asianajajaa.

Käräjäoikeudessa ei ollut kuultu nauhaa, jonka Kamran oli poliisien tietämättä nauhoittanut puhelimellaan. Samasta nauhasta on otteita tässä jutussa.

Uusi asianajaja halusi esittää hovioikeudelle nauhoitteen Kamranin kiinniotosta. Mutta sitten tapahtui jotain yllättävää.

Poliisi muutti kertomustaan sen jälkeen, kun kuuli Kamranin tallenteen

Hovissa poliisi muutti alkuperäistä kertomustaan. Nyt poliisi ei enää ollutkaan varma lyöjästä.

Hovioikeudessa Kamranin asianajaja tivasi poliisilta, miksi tämä muutti kertomustaan.

– Liittyykö tämä jotenkin siihen nauhoitteeseen mitä me ei tänään kuunnella, Kamranin asianajaja kysyi hovioikeuden istunnon tallenteella.

– En siihen osaa sanoa, että liittyykö siihen, poliisi vastasi.

– Kai sinä osaat sanoa. Joko se liittyy tai sitten se ei liity, asianajaja tivasi.

– Tämä liittyy siihen, että me on (Kamranin) kanssa tästä asiasta niin sanotusti sovittu. Hän (Kamran) sanoo, että jos käy tämmöinen, että ei tehdä tätä asiaa vaikeammaksi, poliisi sanoi.

Hovioikeuden käsittelyn jälkeen Kamranin syytteet poliisin pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylättiin.

Kamranin tapaukseen liittyviä asioita on käsitelty pitkään ja eri oikeusasteissa. Viimeistä sanaa ei ole sanottu vieläkään, sillä osallisena ollut poliisi on valittanut poliisin sisäisessä kurinpitomenettelyssä saamastaan kirjallisesta varoituksesta hallinto-oikeuteen. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Tämän käänteen jälkeen syyttäjä kiinnostui poliisin muuttuneista puheista.

Poliisi sai vuorostaan syytteen väärästä ilmiannosta. Myös poliisin työnantaja aloitti tapauksesta sisäisen prosessin ja mies siirrettiin toisiin tehtäviin.

Lopulta poliisimies vapautettiin syytteestä, mutta kesällä 2019 hän sai Pohjanmaan poliisilaitokselta kirjallisen huomautuksen. Huomautus tuli miehen kielenkäytöstä Kamranin nauhoittamalla tallenteella.

Pohjanmaan poliisijohto on vaihtunut tallenteen nauhoittamisen jälkeen. Nykyinen Pohjanmaan poliisilaitoksen päällikkö Kari Puolitaival tuntee tapauksen.

Onko nauhoitteella esiintyvä kielenkäyttö sopivaa poliisille?

– Poliisimiehelle on annettu kirjallinen varoitus virkamiesoikeudellisena seurauksena. Se osoittaa, mitä mieltä hallinto on tämäntyyppisestä käytöksestä. Poliisihallinnossa puututaan tiukasti epäasialliseen käyttäytymiseen ja rasismiin, Puolitaival vakuuttaa.

Onko kirjallinen varoitus mielestäsi riittävä seuraamus?

– Näin on katsottu. Jos se ei olisi riittävä, olisi tullut jotain muita seuraamuksia. Se on harkittu. Tämä lienee aika lailla sen linjan mukaista, kun ensimmäisen kerran kun puututaan.

Pohjanmaan poliisilaitos rankaisi vain yhtä miestä – nyt tapausta selvittää hallinto-oikeus

Kirjallisen varoituksen saanut poliisimies on tehnyt saamastaan varoituksesta valituksen hallinto-oikeuteen. Valituksessa vedotaan muun muassa siihen, että hän oli ainoa poliisi, jota rankaistiin tilanteesta.

Miksi tapauksesta rankaistiin vain yhtä poliisimiestä, vaikka nauhoitteen perusteella paikalla oli yhteensä viisi poliisilaitoksen työntekijää?

– Tässä mennään osittain (hallinto-oikeuteen tehdyn) valituksen sisältöön, siksi asiaa on huono lähteä kommentoimaan. Silloin oli selkeästi tiedossa vain tämä yksi poliisimies, joka osallistui tapahtumiin, Pohjanmaan poliisipäällikkö Kari Puolitaival vastaa.

Eikö muita nauhoitteella esiintyneitä henkilöitä tiedetty?

– Ei. Siinä vaiheessa, kun tallenne tuli poliisilaitoksen tietoon, tapahtuneesta oli kuusi vuotta aikaa.

Kamran kertoi poliisikuulusteluissa muuttaneensa toiselle paikkakunnalle poliisin käytöksen takia. Hän sanoi myös kärsineensä ahdistuksesta, masennuksesta ja uniongelmista. Kuvituskuva. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Poliisilaitoksen päällikkö Kari Puolitaival ei osaa sanoa, ovatko kaikki Kamranin nauhoitteella esiintyvät poliisimiehet edelleen poliisilaitoksen palveluksessa.

Puolitaipaleen mukaan Pohjanmaan poliisilaitoksella ja koko poliisiorganisaatiossa on lisätty tapahtuneen jälkeen monin tavoin tietoisuutta vähemmistöjen asemasta ja yhdenvertaisuusasioista.

Onko kehitystä tapahtunut?

– En usko, että tämän tyyppistä (nauhoitteella kuuluvaa) sanankäyttöä on enää tänään samalla lailla.

“Edelleen kun näen poliisiauton, sykkeeni nousee”

Kamranin elämä muuttui pysyvästi poliisiaseman tapahtumien vuoksi.

– Minulle tuli vammoja sekä pahoinpitelystä että tilanteesta poliisilaitoksella, Kamran kertoi poliisikuulusteluissa.

Hän kertoi poliisikuulusteluissa muuttaneensa toiselle paikkakunnalle poliisin käytöksen takia. Kamran kertoi myös kärsineensä ahdistuksesta, masennuksesta ja uniongelmista.

Kamranin poliisille kertoman mukaan hän saattaa edelleen kavahtaa, jos hän törmää poliisiin.

– Edelleen kun näen poliisiauton, minulle nousee sama pelkotila ja sykkeeni nousee. Tämä vaikutti kokonaisuutena elämääni todella paljon, Kamran kertoi.

Juttuun lisätty keskiviikkona 9.6. kello 8.59 tieto, että määräajaksi erotettu poliisi oli pohjanmaalainen kuntapäättäjä sekä linkki tapausta käsittelevään toiseen Ylen juttuun. Samalla tarkennettu tietoa kyseisen tapauksen osalta, että kyse oli kuukauden määräaikaisesta erottamisesta. Jutusta saattoi aiemmin saada kuvan, että kyseinen poliisi olisi erotettu virasta kokonaan.

Lue myös:

Helsingin poliisi piti vuosia kirjaa romanien liikkeistä – apulaispoliisipäällikkö kiistää etnisen profiloinnin mutta myöntää tehdyt virheet

Poliiseista tehdään noin tuhat rikosilmoitusta vuodessa – ani harva johtaa syytteeseen, vielä harvempi tuomioon