1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

Eurooppa-kirje: Uusi yritys Kyproksen yhdistämiseksi alkaa, mutta kukaan ei odota liikoja – "Krata mikro kalathi"

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Sara Saure
Sara Saure / Yle, Ian Dagnall / AOP, kuvankäsittely Harri Vähäkangas / Yle

Turkin miehitys. Siinä keski-ikäisten kreikkalaisten vastaus siihen, mitä sanasta Kypros nousee ensimmäiseksi mieleen.

Nuoremmilta kuulee myös Kyproksen auringon ja grillatut jauhelihamakkarat, sheftalies.

Kypros on ollut jakautunut kahtia siitä saakka, kun Turkki miehitti vuonna 1974 saaren pohjoisen kolmanneksen. Eteläosa muodostaa EU:hun kuuluvan Kyproksen tasavallan, ja jakautunut on myös pääkaupunki Nikosia.

Pohjoisosassa on Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta, jonka on tunnustanut vain Turkki. Kyproksenkreikkalaiset käyttävät siitä termiä miehitysalue ja valevaltio.

Kahtiajako on tehnyt syvän kuilun saaren kahden väestöryhmän sieluun ja arkeen, mutta Kypros ja Kreikka ovat sitäkin syvempiä hengenheimolaisia.

Hallitustasolla se näkyy esimerkiksi tiiviinä vastarintamana Turkin provosoivalle kaasunetsinnälle. Viime aikoina myös EU-johto on muistuttanut (siirryt toiseen palveluun) Turkkia jännitteiden välttämisestä itäisellä Välimerellä.

Ruohonjuuritasolla Kyproksen ja Kreikan läheiset suhteet konkretisoituvat täysiin euroviisupisteisiin. Ilman numero 12:ta pistetaulukossa maailmankirjat olisivat sekaisin.

Mailla on myös yhteinen kansallislaulu ja tietenkin kieli. Kyproksella on puhuttu kreikkaa noin 3 000 vuotta.

Ateenan katukuvassa kyproksenkreikkalaisten murretta lyhennettyine sanoineen ja suhisevine konsonantteineen on tosin melko vaikea ymmärtää.

YK on toiminut jo viidettä vuosikymmentä välittäjänä siinä, että Kyproksen kahtiajako saadaan päättymään. Viimeksi konfliktiin etsittiin ratkaisua tuloksetta vuonna 2017.

Uusi tunnusteleva tapaaminen kyproksenkreikkalaisten ja -turkkilaisten johtajien Nicos Anastasiadesin ja Ersin Tatarin välillä järjestetään ensi viikolla Genevessä (siirryt toiseen palveluun). Kokouksen välittäjänä toimii YK:n pääsihteeri Antonio Guterres.

Tapaamiseen osallistuvat myös Kreikan, Turkin ja Britannian edustajat. Maat ovat olleet Kyproksen turvallisuuden takaajia sen jälkeen, kun se itsenäistyi Britannian siirtomaavallasta.

Britannialla on Kyproksella edelleen kaksi tukikohtaa. Mielenkiintoista onkin, mikä on Britannian linja saaren rauhanneuvotteluissa nyt Brexitin jälkeen.

Lähtöasetelma uudella neuvottelukierroksella on kaiken kaikkiaan kiperä.

Kyproksenturkkilaisten presidentiksi viime vuonna valittu Tatar kannattaa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tavoin saaren pysyvää jakautumista kahteen tasavertaiseen valtioon.

Kyproksenkreikkalaiset kannattavat kahden puoliskon liittovaltiomallia.

Lisämutkan (siirryt toiseen palveluun) tuo se, että Pohjois-Kyproksen turkkilaishallinto ei halua EU:ta keskustelujen tarkkailijaksi. EU tunnustaa vain Kyproksen eteläosan, eikä pohjoisosa pidä EU:ta puolueettomana.

Rauhanneuvottelujen haasteista huolimatta Ateenassa toissapäivänä tavanneet Anastasiades ja Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis korostavat dialogin tärkeyttä. Täällä Kreikassa tunnelma kilpistyy silti sanontaan krata mikro kalathi, ihmeitä ei kannata odottaa.

Adío!

Sara

Ja seuraavaksi kollegani Janne Toivosen poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta:

#SOME: Oppositiojohtajaa majoittava Liettua kosiskelee Valko-Venäjän digiosaajia

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

EU-maista Puola, Liettua ja Latvia ovat aktivoituneet kroonistuneessa valtiokriisissä rypevän naapurimaansa Valko-Venäjän suuntaan. Liettua hyväksyi tällä viikolla paketin, jolla helpotetaan Valko-Venäjältä lähtevien yritysten ja työntekijöiden sijoittumista maahan (siirryt toiseen palveluun).

Minskistä Vilnaan on yhtä lyhyt matka kuin Helsingistä Tampereelle, ja Liettua ottaisi mieluusti suojiinsa erityisesti digiteknologiaan virittyneitä valkovenäläisiä. Liettuassa maanpaossa elävä Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja tapasi keskiviikkona Vilnassa talous- ja innovaatioministeri Ausrine Armonaiten (twiitissä yllä) ja Yhdysvaltain uuden Minskin-suurlähettilään (siirryt toiseen palveluun) Julie Fisherin. Symbolista merkitystä ei tarvitse pitkään pohtia.

FAKTA: Ilmastolaki tuli, mutta fossiiliset polttoaineet maistuvat globaalisti

Parlamentti ja neuvosto pääsivät historiallisena pidettyyn sopuun EU:n uudesta ilmastolaista. Laki tekisi päästövähennyksistä poliittisten sitoumusten ohella laillisesti sitovia, ja samalla vuoden 2030 vähennystavoite kiristettiin 55 prosenttiin matkalla vuoden 2050 hiilineutraaliuteen – mitä kriitikot arvostelevat (siirryt toiseen palveluun) hitaaksi.

Maailmalla fossiilisten polttoaineiden käytössä energiantuotantoon ei ole näkyvissä selvää laskutrendiä vaan heilahtelua, kuten yllä oleva graafi näyttää. Tälle vuodelle ennustetaan post-koronahengessä historian toiseksi suurinta päästölisäystä (siirryt toiseen palveluun).

VIIKON VINKIT: Kolmen podcastin paketti Euroopasta, Kanarian siirtolaistilanne

John Kerry, Ursula von der Leyen ja Frans Timmermans EU:n ja Yhdysvaltojen lippujen edessä
Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry (vas.) kävi 9. maaliskuuta Brysselissä tapaamassa EU-komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyenia ja ilmastokomissaari Frans Timmermansia.Olivier Hoslet / EPA

Eilen ja tänään käydään Yhdysvaltojen järjestämää virtuaalista ilmastokokousta, johon osallistuu 40 maata ja EU:n johtajat. Kyse on katumusharjoituksesta: presidentti Joe Biden palautti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen, ja nyt on määrä kuulla uusista tavoitteista. Uutisoimme kokouksen tuloksista sähköisten kanavien lisäksi osoitteessa yle.fi.

EU ilmoitti torstaina lopettavansa Astra Zenecan koronarokotteiden ostamisen, eli se ei käytä osto-optiotaan. Politico kertoi torstaina, että komissio valmistautuu haastamaan Astra Zenecan oikeuteen rokotekiistassa. Sen olisi saatava jäsenmaiden tuki asialle tällä viikolla – juttu englanniksi täällä (siirryt toiseen palveluun).

Saksassa Armin Laschet varmistui tiistaina kristillisdemokraattien kansleriehdokkaaksi. On Saksan seuraava kansleri sitten Laschet tai vihreiden Annalena Baerbock, Euroopan keskiöön on tarjolla lisää vakautta, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen analyysissään.

EU-komissio esitteli keskiviikkona kunnianhimoisen luokittelujärjestelmän eli hankalalla termillä siunatun “taksonomian”, jolla asetetaan kriteerit ilmaston ja ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle. Samana päivänä komissiosta tuli myös EU:n ensimmäinen tekoälyä sääntelevä lainsäädäntöesitys.

Euroopan keskuspankki ilmoitti puolestaan eilen jättävänsä ohjauskoron tällä erää ennalleen, mutta huolena on euroalueen jääminen jälkeen kilpailijamaiden toipumisvauhdista.

Viime viikon kirjeestä unohtui linkki laajaan juttuumme digijättien lobbaamisesta Brysselissä. Google ja muut digijätit eivät purematta niele EU:n suunnittelemaa nykyistä kireämpää digisääntelyä, ja ne ovat valjastaneet taistoon miljoonien eurojen lobbariarmeijan. Ajankohtainen juttu luettavissa tästä linkistä.

Vuoden mittainen EU:n tulevaisuuskonferenssi polkaistaan käyntiin runsaan kahden viikon kuluttua Eurooppa-päivänä. Tällä viikolla avattiin kansalaisalusta, johon odotetaan kaikkien mielipiteitä siitä, mihin suuntaan EU:ta pitää kehittää. Juttumme aiheesta täällä ja itse alusta täällä (siirryt toiseen palveluun).

Sitten audiovisuaaliseen sisältöön.

Mistä maailma puhuu -podcastista tuli tällä viikolla eetteriin kolme uutta Eurooppaa käsittelevää jaksoa. Jaksoissa kysytään, repeääkö Skotlanti skoxitilla uudeksi Pohjoismaaksi, miten Ruotsin puolueet ovat löytäneet yhteisiä asioita laitaoikeistolaisen Ruotsidemokraatit-puolueen kanssa ja miten ah-niin-rakkaat säännötkään eivät ole auttaneet saksalaisia koronakriisissä – ja mitä siitä sitten seuraa. Jaksot löytyvät sarjan sivuilta Yle Areenasta.

Kanariansaarten karusta siirtolaistilanteesta kertoo Pertti Pesosen uusi Ulkolinja: Vankina Kanarialla. Pandemia on muokannut siirtolaisten reittejä, ja nyt tulijoita saapuu erityisesti Kanariansaarille. Turistisaarille on tullut talven aikana tuhansia ihmisiä, jotka pyrkivät manner-Eurooppaan, mutta valtaosalla heistä matka tyssää Kanarialle. Jakso on katsottavissa Yle Areenassa.

EU:n suhtautuminen jäsenmaiden velkaantumiseen tuntuu muuttuneen sitten viime talouskriisin. Mutta milloin velkaantuminen kannattaa lopettaa, ja kannattaisiko valtion velkoja antaa anteeksi? Ja jos, niin millä tavoin? Haastateltavana Brysselin koneessa on STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, toimittajana Maija Elonheimo.

Lopuksi jalkapalloa: ajatus Euroopan mahtiseurojen uudesta Superliigasta sähköisti ja raivostutti kahdessa vuorokaudessa jalkapallon ystävät halki koko mantereen. Ylen analyyseissa kirjoitettiin sekä urheilullisesta puolesta että taloudellisista houkuttimista. Mutta mitä koko salamasodassa oikein tapahtui, ja yllättikö valtava rahanahneuteen kohdistunut kritiikki lopulta suurseurat housut kintuissa? Kompakti mutta kertova Guardianin juttu aiheesta täällä (siirryt toiseen palveluun).

ENSI VIIKOLLA: Euroopan parlamentin täysistunto ja Skotlannin vaalitaisto

Vappuviikolla Euroopan parlamentti kokoontuu täysistuntoon (siirryt toiseen palveluun). Agendalla on muun muassa lopullinen äänestys brexit-sopimuksesta ja junamatkustajien oikeudet. Lisäksi luvassa on useita äänestyksiä monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmista. Neuvoston puolella maatalousministerit keskustelevat yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta maanantaina.

Skotlannissa valmistaudutaan vapun jälkeisiin vaaleihin, joita Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen ja EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen seuraavat paikan päällä. Luvassa on puhetta etenkin mahdollisesta itsenäisyydestä (siirryt toiseen palveluun).

Sitä ennen edessä on EU-jäsenehdokas Albanian parlamenttivaalit sunnuntaina – kahdeksan vuotta vallassa ollut paikallinen demaripuolue SP on lievä suosikki, mutta taistosta oppositiorintamaa vastaan on tulossa povausten mukaan tiukka. Taisto vallasta (siirryt toiseen palveluun) on ollut konkreettisestikin veristä.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi