1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Lapsia on varastettu äitiensä sylistä ja myyty adoptoitaviksi ulkomaille – Ruotsi pesee likapyykkiään, myös Suomeen on voinut päätyä lapsia laittomasti

Ruotsiin on adoptoitu 60 000 lasta 1960-luvulta lähtien, Suomeen todennäköisesti noin 5000.

Ulkomaat
lapsen ja aikuisen kädet
Ruotsiin on adoptoitu 60 000 lasta. Suurin osa heistä on Etelä-Koreasta, Chilestä ja Etiopiasta. Kuvituskuva.AOP

Jyothi Bousle kävi lapsena päivisin kristillisessä luostarissa Intiassa. Kun äiti tuli hakemaan häntä, hän ei ollutkaan siellä. Luostari oli myynyt hänet lastenkotiin, joka adoptoi hänet Ruotsiin äidin tietämättä.

Yesenia del Pilar Chilestä vietti päivää kummivanhempiensa kanssa. Kun äiti tuli hakemaan häntä, hän oli poissa.

Shim In-youngin äiti sairastui ja isä kutsuttiin armeijaan Etelä-Koreassa. Sukulainen varasti hänet ja jätti hänet adoptoitavaksi.

Sanomalehti Dagens Nyheter on tehnyt laajan tutkinnan Ruotsiin adoptoiduista lapsista. Sadasta haastatellusta 20 on aikuisina kertonut tarinansa nimillään lehdelle (siirryt toiseen palveluun). Lehti on saanut selville, että lapsia on varastettu jopa äitinsä sylistä ja myyty Ruotsiin pitkään.

Voit lukea adoptiolasten haastattelut täältä: DN: De vill veta sanningen om sina adoptioner (siirryt toiseen palveluun).

Artikkelisarja on puhuttanut Ruotsia parin kuukauden ajan, ja hallitus on luvannut selvittää asiaa. Adoptoidut lapset haluavat jonkun ottavan vastuun siitä, mitä heille tapahtui.

Myös muu media on nostanut aiheen esille. Esimerkiksi Expressen (siirryt toiseen palveluun) vaati pääkirjoituksessaan varastettujen lapsien taustan selvittämistä.

Tämän viikon alussa tuli julki, että hallitukselle oli kerrottu epäselvyyksistä jo 1990-luvun lopussa.

Suomen adoptiolautakunta: On voinut tapahtua meilläkin

Suomi aloitti kansainvälisen adoptioyhteistyön myöhemmin kuin Ruotsi ja toiminta on ollut kautta aikojen pienimuotoisempaa. Ruotsiin on adoptoitu noin 60 000 lasta, Suomeen arviolta noin 5 000. Myös yhteistyömaiden lukumäärä on ollut rajallisempi.

Laittomuuksia on kuitenkin voinut tapahtua.

– Tätä ei voida sulkea pois täysin pois. On se mahdollista, myöntää Adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula Ylelle puhelimitse.

– Haluaisin voida sanoa, että riski on nykyään pieni. On kuitenkin ilmeistä, että valvontaa pitää ehdottomasti koko ajan vahvistaa näiden uusien tietojen valossa.

lapsi pitää vanhempia kädestä
Suomeen on adoptoitu lähes 4 800 lasta ulkomailta vuosien 1985–2020 välillä. Kuvituskuva.AOP

Ruotsi adoptioiden suurmaa

Ruotsiin on adoptoitu lapsia 1950-luvulta lähtien. Asukasmäärään suhteutettuna adoptioiden määrä on suurin maailmassa.

Suurin osa tuli Ruotsiin 1970- ja 1980-luvulla Etelä-Koreasta, Chilestä ja Etiopiasta, mutta lapsia on adoptoitu yli sadasta maasta.

Viime vuosina adoptioiden määrä on laskenut. Huippuvuosina niitä tehtiin tuhat vuodessa, nyt määrä on puolittunut. Ruotsiin adoptoidaan noin 350–500 lasta ulkomailta.

Adoptoitujen lasten määrää selittää Ruotsin politiikka, halu solidaarisuuteen ja lapsettomuus. Ruotsin hallitukset suosivat varhain kansainvälisiä adoptioita, ja adoptiovanhemmille tarjottiin taloudellista tukea. Myös suurlähetystöt valjastettiin lasten etsintään, Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) kertoo.

Ruotsista tuli adoptioiden pioneerimaa. Ajateltiin, että kaikilla oli oikeus ydinperheeseen. Aikuisina adoptiolapset ovat alkaneet etsiä tietoja taustastaan.

"Kyse ei ollut ilkeydestä vaan tietämättömyydestä"

Shim In-young laskeutui Tukholman Arlandaan puolitoistavuotiaana helmikuussa 1985. Hänestä tuli Madeleine In-hwa Björk ja hän sai uudet vanhemmat ja uuden isoveljen, joka oli myös adoptoitu Etelä-Koreasta kaksi vuotta aiemmin. Uusi koti sijaitsi Norrköpingissä.

Samana vuonna hän sai serkun, Yesenia del Pilarin, joka oli kotoisin Chilestä. Hän sai nimen Caroline Hall, ja hänkin sai adoptoidun veljen.

Chileläinen pariskunta avaa DNA-testipakkauksen.
Chileläinen pariskunta teki DNA-testin kesäkuussa 2018 löytääkseen tyttärensä. Hän syntyi vuonna 1980, eikä pariskunta koskaan saanut häntä kotiin.Claudio Reyes / AFP

Serkukset viettivät joulujaan isoäidin ja -isän maatilalla, jossa oli lehmiä, hevosia ja kanoja. Heidät opetettiin ruotsalaisiksi. Adoptioista ei puhuttu kotona, eikä muuallakaan. Se oli kirjoittamaton sääntö.

– Minun perheessäni ei ollut kyse ilkeydestä, vaan tietämättömyydestä, Caroline Hall sanoo Dagens Nyherille.

Vuosikymmeniä myöhemmin selvisi, että kolme neljästä serkuksesta oli tuotu Ruotsiin väärin perustein. Osa heistä on myöhemmin saanut yhteyden biologisiin vanhempiinsa.

– Ymmärsin, ettei äitini antanut minua pois vapaaehtoisesti. Kun hän syleili minua ja pyysi anteeksi, tunsin vain surua, Madeleine In-hwa Björk sanoo lehdelle.

– Se muuttui pikkuhiljaa iloksi, mutta alkuun tunne oli pohjaton suru.

Hän kysyy, mitä tapahtuu, jos adoptiosta riisutaan tunteet: rakkaus, kiitollisuus, suru ja ilo? Hän myös vastaa: silloin vain raha vaihtaa omistajia.

Chile tutkii Pinochetin aikaisia adoptioita

Adoptoidut lapset eivät ole ainoita, jotka etsivät totuutta. Chilessä on tutkittu kymmentätuhatta adoptiota, joista suuri osa tehtiin kenraali Augusto Pinochetin hirmuvallan aikana 1970– ja 80–luvulla. Yli 600 lasta on päätynyt Ruotsiin, kertoo Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun).

Lehden mukaan lapset julistettiin usein kuolleiksi syntymässään. Vanhemmat eivät saaneet nähdä heitä tai haudata heidän ruumiitaan. Vanhemmille kerrottiin, että lasten ruumiit tarvittiin tieteelliseen käyttöön.

Myös muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun) on kertonut laittomuuksista. Monet lapsista kuuluivat mapuche-vähemmistöön. Valtio tahtoi pelastaa heidät köyhyydeltä.

– Naiset ovat kertoneet kammottavia tarinoita siitä, kuinka vauvat revittiin pois heidän rinnoiltaan. Valtio käytti väkivaltaa heitä vastaan, Jeanette Velásquez vapaaehtoisjärjestöstä Hijos y Madres del Silencio [Hiljaisuuden lapset ja äidit] BBC:lle.

Kaksi lasta ohittaa seinämaalauksen, jossa on naisten kasvoja.
Chilessä lapsia varastettiin äitiensä rinnoilta. Monet yrittävät yhä selvittää, mitä heidän lapsilleen tapahtui.Alberto Valdes / EPA
Muistomerkki, jossa paljon valokuvia seinällä.
Kenraali Augusto Pinochetin ajan laittomuuksia tutkitaan yhä laajasti.Alberto Valdes / EPA

Chilen viranomaiset perustivat jo vuonna 2014 DNA-tietokannan, jonka avulla on tutkittu Pinochetin valtakaudella tapahtuneita laittomia adoptioita.

Maa julkaisi osaselvityksen lasten kohtaloista vuonna 2019. Siinä todettiin, että lapsia oli varastettu vanhemmiltaan ja adoptoitu. "Se on totuus, jota vastaan ei voi väittää, ja totuus, jonka useat todistajat ovat vahvistaneet", Dagens Nyheter kirjoittaa.

Voit lukea chileläisten vanhempien ja lasten tarinoita tarkemmin täältä: DN: Barnen stals från Chile och fördes till Sverige (siirryt toiseen palveluun)

Hollannissa kansalaisjärjestö on tutkinut laittomia adoptioita Kolumbiasta (siirryt toiseen palveluun). Ainakin 800 lapsen adoptioiden kohdalla on todettu vakavia virheitä. Hollanti on jäädyttänyt kansainväliset adoptiot.

– Ruotsin hallitus, ja muiden maiden hallitukset, eivät ole kantaneet vastuutaan, sanoo Marcia Engel Dagens Nyheterille. Hän perusti järjestön, joka tutkii lasten tapauksia Hollannissa.

Hallitus tiesi väärinkäytöksistä

Tällä viikolla Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) paljasti, että Ruotsin hallitus sai raportin adoptiovääryyksistä jo vuonna 1997. Siinä kerrottiin vauvafarmeista ja lapsikaupasta. Tarkastelussa oli 17 maata.

Pääministeri oli sosiaalidemokraattien Göran Persson, ja raportti tilattiin, koska Ruotsi oli juuri liittynyt Haagin adoptiosopimukseen.

Laittomuuksia ei koskaan tutkittu.

Haagin sopimuksen piti taata eettiset ja oikeusperiaatteita noudattavat kansainväliset adoptiot. Maat sopivat selvittävänsä, voiko lapsen ensisijaisesti sijoittaa synnyinmaahansa. Lapsen perheen oli määrä antaa kirjallinen lupa adoptiolle, eikä kenenkään pitänyt enää hyötyä adoptiosta rahallisesti.

Nyt kaikki hallituspuolueet ovat sanoneet haluavansa selvittää vääryydet. Selvitystä ei ole aloitettu.

Suomi: Epäkohdat vuosikymmeniä vanhoja

Suomen Adoptiolautakunnan puheenjohtaja Irene Pärssinen-Hentula uskoo, että itsenäiset adoptiot lisäsivät riskejä laittomuuksiin eikä nykyaikaa voi verrata kansainvälisten adoptioiden alkuvuosiin.

– Monet epäkohdista, jotka tulevat nyt esiin, koskevat kymmeniä vuosia vanhoja adoptioprosesseja ja osin myös maita, joiden kanssa Suomella ei ole ollut yhteistyötä, hän sanoo Ylelle puhelimitse

.

 Irene Pärssinen-Hentula
Irene Pärssinen-HentulaYle

Hänen mielestään Haagin adoptiosopimuksella on ollut todellista vaikutusta siihen, että riskejä vähennetään.

– Meillä ei tehdä adoptioita taloudellisista lähtökohdista. Valvonnan jatkuva vahvistaminen on tästäkin huolimatta välttämätöntä.

Adoptoitujen lasten oikeutta saada tietää alkuperänsä on myös vahvistettu Suomessa. Valtio tukee tätä oikeutta rahoittamalla adoptiopalvelunantajien jälkipalvelutyötä, jonka kautta adoptoidut voivat saada ohjausta ja tukea oman taustan selvittämiseen.

Ruotsi saattaa tehdä oman selvityksensä

Ruotsin sosiaalidemokraattinen sosiaaliministeri Lena Hallengren on halunnut odottaa Chilen adoptiotutkimuksen lopullista valmistumista ennen Ruotsin omia selvityksiä.

Keskustelu on kuitenkin käynyt niin kuumana, että hän on avannut mahdollisuutta selvitykselle. Siinä perehdyttäisiin 1960-luvulta 1990-luvulle tehtyihin adoptioihin.

– Tämä on tullut ajankohtaiseksi Chilen rikostutkinnan myötä, Hallengren sanoo Dagens Nyheterille (siirryt toiseen palveluun).

Hallengren on aiemmin ohjeistanut perheoikeuden- ja vanhempientukivirastoa (Myndigheten för familjerätt och föräldraskapsstöd eli Mfof) tukemaan adoptiolapsia. Se koskee niin keskustelutukea kuin tukea etsiä juuriaan.

Mfof on kertonut raporteissaan, että lapsen alkuperää ei ole usein tiedetty Kiinasta tehdyistä adoptioista. Myöskään Vietnam ei ole selvittänyt lasten alkuperää riittävästi. Intiassa adoptiot ovat ajoittain tapahtuneet oikeusjärjestelmän ulkopuolella. Kolumbiassa lastenkodit olivat riippuvaisia adoptiomaksuista.

Nämä kaikki rikkovat Haagissa vuonna 1993 tehtyä lasten suojelua koskevaa yleissopimusta (siirryt toiseen palveluun).

Korjattu 25.4. kello 16.08 kansalaisjärjestön Hijos y Madres del Silencio käännös suomeksi.

Tämä juttu perustuu paitsi Dagens Nyheterin tutkintaan, myös näihin artikkeleihin:

Adoptionscentrum: Vad menas med att en adoption är rättssäker? (siirryt toiseen palveluun)

Adoptionscentrum: Adoptioner väcker känslor (siirryt toiseen palveluun)

SVT: Nederländerna stoppar adoptioner (siirryt toiseen palveluun)

Svenska Dagbladet: Myndighet: Oegentligheter vid adoptioner bör utredas (siirryt toiseen palveluun)

Huvudstadsbladet: Finland måste ta sitt ansvar om adoptionerna (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi