1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan keskuspankki

Milloin keskuspankkiirit lopettavat valtavan velkaelvytyksen? EKP:n huolena on nyt euroalueen jääminen kilpailijamaiden toipumisvauhdista

Euroopan keskuspankin neuvosto päätti pitää rahapolitiikan linjaukset tällä erää ennallaan, talletuskorko ei muutu.

Euroopan keskuspankki
Philip Lane, EKP:n puheenjohtaja Christine Lagarde, Olli Rehn ja Isabel Schnabel
EKP:n pääekonomisti Philip Lane, pääjohtaja Christine Lagarde, Suomen Pankin johtaja Olli Rehn ja johtokunnan jäsen Isabel Schnabel ovat avainasemassa, kun koronapandemian jälkeistä taloutta tasapainotetaan.Erik S. Lesser / EPA, AOP, Juha Kivioja / Yle, kuvankäsittely: Samuli Huttunen / Yle

Euroopan keskuspankki päätti (siirryt toiseen palveluun) jättää talletuskoron yhä ennalleen torstain kokouksessaan. Korko on ollut pian seitsemän vuotta miinusmerkkinen. EKP pudotti sen -0,5:een jo yli puolitoista vuotta sitten.

Myös tärkein ohjauskorko pysyy ennallaan eli pyöreänä nollana. Se tarkoittaa korkoa, jonka liikepankit maksavat keskuspankilta lainaamastaan rahasta.

Muutosta korkopolitiikkaan ei ole luvassa ihan lähiaikoina, jos markkinoita on uskominen. Esimerkiksi Bloomberg ennustaa EKP:n pitävän korkopolitiikkansa ennallaan ainakin tämän vuoden ajan. (siirryt toiseen palveluun)

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi tiedotustilaisuudessa, että niin yritysten kuin kuluttajienkin lainojen kysyntä on vähentynyt yhä koronakriisin aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Matalan korotason on tarkoitus kiihdyttää pankkien lainanantoa.

Valtionvelkaa 80 miljardilla kuukaudessa

Korkotaso ei kuitenkaan juuri nyt ole keskuspankkiirien ykköshuoli. He arvioivat torstain kokouksessaan, kuinka kauan valtavia velkakirjojen osto-operaatioita jatketaan talouden tukemiseksi.

Kilpailijamaissa kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Britanniassa rajoituksia jo poistetaan ja yhteiskunnat palaavat kohti normaalia.

EKP:n neuvosto päätti, että keskuspankki jatkaa hätärahoitusta eli joukkovelkakirjojen ostamista nopeutetusti vielä ainakin kesäkuun loppuun asti. Lagarden mukaan ohjelman alasajosta ei edes keskusteltu torstain kokouksessa.

– Ostamme [velkakirjoja] joustavasti, jotta rahoitusolosuhteet eivät heikkene.

Lagarden mukaan loppuvuoden velkakirjaostojen määrää on toistaiseksi mahdotonta arvioida.

– Tilanne on "toisaalta–toisaalta", hän kuvasi.

Maaliskuusta asti EKP on haalinut velkakirjoja markkinoilta enemmän kuin vuoden alussa eli keskimäärin noin 19 miljardilla eurolla viikossa. Tarkoitus on helpottaa yritysten rahoituksen saantia ja auttaa taloutta pandemiassa.

Valtiot siis velkaantuvat EKP:n tuella nopeasti, ja nyt moni rahapolitiikan kriitikko odottaa merkkejä velkaostojen lopettamisesta. Euromaat ovat velkaa sijoittajille keskimäärin jo liki sata prosenttia (siirryt toiseen palveluun) suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen.

Pandemiaa varten laaditun hätäohjelman ohella EKP ostaa yhä kuukausittain arvopapereita 20 miljardilla eurolla. Ne liittyvät ennen koronakriisiä aloitettuun talouden tukiohjelmaan.

Italia on avainasemassa elpymisessä

Tilanne on keskuspankin kannalta vaikea, koska koronavirus jyllää yhä itsepintaisesti 19 maan euroalueella, talous laahaa selvästi esimerkiksi Yhdysvaltojen taloutta jäljessä, palvelut on ajettu pitkälti alas ja tuotanto on yhä alamaissa. Suuren euromaan Italian velankorot ovat lähteneet hienoiseen nousuun.

Toisaalta optimismia ruokkii edistyminen rokotuksissa ja EU:n yhteiset ja jäsenmaiden omat elvytystoimet. Lagarden mukaan vuoden loppuun mennessä nähdäänkin selvä talouden kasvupyrähdys.

– Euroalueen taloudet keskimäärin palaavat pandemiaa edeltävälle tasolle vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Painotan sanaa keskimäärin, eroavuuksia on, Lagarde sanoi.

Hänen mielestään jäsenmaidenkin on yhä hyvä jatkaa talouksiensa elvyttämistä.

– Ennenaikainen peruuttaminen viivästyttää elpymistä, ja siitä jäisi arpia, Lagarde sanoi.

Koko euroalueen talouden toipumisen kannalta on olennaista, miten juuri Italia onnistuu elpymisessään.

Maan nykyinen pääministeri, EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi on laatinut talouskonsulttien avulla uudistusohjelman (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla hallinto digitalisoidaan, nopeisiin raideyhteyksiin investoidaan lisää rahaa ja uutta aurinkovoimaa rakennetaan.

Rahoitus eli 220 miljardia euroa tulee EU:n elpymispaketista.

Luotijuna Venetsiassa
Italia aikoo ohjata suuren osan EU-elpymispaketista saamistaan tuista uusien huippunopeiden junayhteyksien rakentamiseen.AOP

Mitä tapahtuu hinnoille?

Yksi päivänpolttava aihe on se, miten hinnat alkavat nousta, kun koronapandemia hellittää. Kuluttajien uskotaan ryntäävän ravintoloihin, matkoille ja ostoksille, kun sulkutoimia höllennetään.

Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on jo kiihtynyt viime kuukausina. EKP:n ydintehtävä on pitää yllä hintavakautta, ja nyt sen tavoite on hieman alle kahden prosentin inflaatio.

Lue myös: Inflaatio tekee paluuta: Kuluttajahinnat alkoivat nousta Euroopassa, mutta kuinka pysyvästi ja mitä vaikutusta sillä on?

Maaliskuussa euroalueen inflaatio nousi 1,3 prosenttiin. Kuluttajahintojen kehitys on kuitenkin hyvin eritahtista eri maissa.

Esimerkiksi Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa se on jo kahden prosentin tuntumassa. EKP on kertonut nostavansa korkoja, kun inflaatio lähenee kahta prosenttia koko euroalueella.

Lagarden mukaan inflaatio jatkaa kiihtymistään lähikuukausina.

Aiheesta lisää:

Pitääkö valtioiden maksaa velat pois? "Kyllä", vastasi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde huippujohtajien tapaamisessa

Pitääkö valtioiden maksaa velat takaisin? Mikä on velkapopulismia?

Korot nousevat, inflaatio kerää höyryä – Euroopan keskuspankki aikoo kiihdyttää valtionlainojen osto-ohjelmaansa

Euroopan keskuspankki uudistaa rahapolitiikkaansa ensimmäistä kertaa 17 vuoteen: Miksi kuluttajahinnat eivät nouse?

Lue seuraavaksi