1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Liberia

Ranskalainen toimittaja seurasi Pirkanmaan käräjäoikeuden jokaista istuntopäivää Liberiassa – "Välillä mietin, ymmärtävätkö he mistä puhutaan"

Cruvellierin mukaan Suomen tapa lennättää tuomioistuin paikan päälle Afrikkaan on Euroopassa poikkeuksellinen.

Ranskalainen toimittaja Thierry Cruvellier on kirjoittanut kirjoja muun muassa Kambodzan sotarikosoikeudesta ja Sierra Leonesta. Kuva: Hanna Nordenswan

MONROVIA Kun ranskalainen toimittaja Thierry Cruvellier kuuli, että Pirkanmaan käräjäoikeus aikoo pitää osan oikeudenkäynnistään Liberian pääkaupungissa Monroviassa, hän pakkasi heti laukkunsa.

Hän on seurannut kaikkia kylmän sodan jälkeisiä sotatribunaaleja ja kirjoittanut niistä useita kirjoja.

Liberian ja Sierra Leonen sisällissodat ovat hänelle tutut, ja nyt Suomi oli kertonut nostavansa syytteet sierraleonelaista Gibril Massaquoita vastaan.

– Se oli meille iso juttu. Koskaan aiemmin todistajaa ei ole tällä tavalla pidätetty, Justiceinfo.net-sivustoa (siirryt toiseen palveluun) päätoimittava Cruvellier sanoo.

Sivusto keskittyy kansainväliseen oikeuteen maailmanlaajuisesti.

Poikkeuksellisen pitkä esitutkinta

Suomessa asuva Gibril Massaquoi oli Sierra Leonen sisällissodassa RUF-kapinallisjoukkojen tiedottaja.

Kun Sierra Leonen sisällissota päättyi, hän oli tärkeä tiedonantaja ja todistaja aseveljiään vastaan Sierra Leonen ja YK:n perustamassa erikoistuomioistuimessa, jossa tutkittiin Sierra Leonen sotarikoksia.

Siksi häntä ei syytetty sotarikoksista kotimaassaan ja hänet sijoitettiin Suomeen. Tampereella hän toimi muun muassa siivoojana ja postinjakajana noin kymmenen vuotta, ennen kuin keskusrikospoliisi pidätti hänet Prisman parkkihallissa reilu vuosi sitten. Silloin krp oli jo pari vuotta tutkinut mahdollisia sotarikoksia Liberiassa.

Massaquoita syytetään nyt meneillään olevassa oikeudenkäynnissä muun muassa murhista, raiskauksista ja ihmissyönnistä Liberian sisällissodan aikana. Puolustus kiistää, että hän olisi ollut osallisena syytteessä mainittuihin tapahtumiin.

Sierra Leonen erikoistuomioistuimen entinen tutkinnanjohtaja onkin ollut kriittinen Suomea kohtaan.

Sierra Leonen ja Liberian sodat kietoutuivat toisiinsa. Liberian presidentti Charles Taylor aseisti RUF-kapinallisia, ja he puolestaan auttoivat häntä sotimaan ja myivät hänelle veritimantteja.

Sotarikokset, joista Massaquoita nyt syytetään, tapahtuivatkin Pohjois-Liberiassa, aivan Sierra Leonen rajan kupeessa. Sodan aikana joukot liikkuivat jatkuvasti rajan yli maiden välillä.

Suurin osa ihmisistä Liberiassa, Sierra Leonen rajan kupeessa elää maanviljelystä, ja kaskiviljely on tavallista. Kuva: Liselott Lindström / Yle

Thierry Cruvellier tapasi Massaquoin Freetownissa vuonna 2003. Silloin tämä oli huolissaan, että joutuisi itsekin syytetyn penkille.

– Massaquoi on kiinnostava hahmo, hyvin koulutettu ja erittäin hyväpuheinen, Cruvellier sanoo.

Muut maat lennättävät todistajia Eurooppaan

Monroviassa Cruvellier seurasi helmikuusta huhtikuuhun kuusi viikkoa, kun Pirkanmaan käräjäoikeus kuuli lähes kuuttakymmentä todistajaa. Suomen tapa lennättää koko tuomioistuin paikan päälle on maailmanlaajuisesti täysin poikkeava.

– Suomi teki samoin Ruanda-oikeudenkäynnissä, mutta nämä tapaukset ovat maailmalla huonosti tunnettuja eikä niitä ole juuri tutkittu. Niistä ei voi lukea akateemisista julkaisuista, Cruvellier toteaa.

Krp tutki vuosia Suomessa asuvan ruandalaispastorin osallisuutta Ruandan kansanmurhaan vuonna 1994.

Pastori François Bazaramba tuomittiin lopulta elinkautiseen vankeuteen käräjäoikeudessa vuonna 2010, hovioikeus piti tuomion voimassa eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa. Bazaramban tapauksessakin oikeus matkusti paikan päälle Ruandaan.

– Suuri ongelma kansainvälisissä tuomioistuimissa ja kansallisissa tuomioistuimissa, joissa käsitellään kansainvälisiä asioita, on se, että ne ovat todella kaukana niistä yhteiskunnista, joissa rikokset tapahtuivat, Cruvellier sanoo.

Hän pitää todella arvokkaana, että suomalaiset tuomarit, syyttäjät ja puolustuksen asianajaja ovat kierrelleet paikkoja, joissa syytteissä mainitut rikokset ovat tapahtuneet. Jos joku puhuu talosta moskeijan vieressä tietyssä kylässä oikealla puolella tietä, he tietävät mitä tarkoitetaan.

Pirkanmaan käräjäoikeudesta paikalla on neljä tuomaria. Sen lisäksi Liberiaan on matkustanut kaksi syyttäjää, puolustuksen asianajaja ja keskusrikospoliisin poliiseja. Kuva: Hanna Nordenswan

Maailmanpolitiikka murensi sotarikostribunaalien vaikutusvaltaa

Sotarikosoikeuksien kulta-aika oli 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto oli kaatunut eikä kukaan kyseenalaistanut länsimaiden näkemystä oikeudenmukaisuudesta, Cruvellier sanoo. Nyt on toisin.

Sotatribunaalien kulta-aika on ohi, ja tulevaisuudessa ollaan yhä riippuvaisempia siitä, että kansalliset tuomioistuimet nostavat syytteitä sotarikollisia vastaan.

YK:n turvallisuusneuvostossa on hankalaa saada mitään läpi, koska konsensusta ei ole.

1990-luvulla nähtiin YK:n avulla perustettuja sotarikostuomioistuimia muun muassa Balkanin sodan jälkeen, Ruandan kansanmurhan jälkeen ja myös Kambodžassa tuomittiin syyllisiä jopa 20 vuotta punakhmerien hirmuvallan päättymisen jälkeen.

Nyt samantyyppisille sotarikostribunaaleille ei ole poliittisesti suotuisa ilmapiiri.

Cruvellierin mielestä olisi parasta, jos maat, joissa sodat käytiin, itse perustaisivat sotarikostuomioistuimia. Liberiassa ei ole ollut poliittista halua, ja mahdollisesti sotarikoksiin syyllistyneitä on edelleen poliittisessa eliitissä.

Esimerkiksi entisen hirmuhallitsijan, presidentti Charles Taylorin ex-vaimo on maan nykyinen varapresidentti, ja eräs entinen sotaherra toimii yhden maakunnan kuvernöörinä.

Taylor istuu pitkää tuomiota Englannissa, mutta hänet tuomittiin Sierra Leonen omassa sotarikostuomioistuimessa, ei Liberian.

Ketään ei siis ole tuomittu Liberiassa tapahtuneista rikoksista. Siihen saattaa tulla muutos Suomen tutkinnan jälkeen.

Suomen oikeusjärjestelmä haasteellinen

Syy siihen, että Suomi nyt toimii oikeudenjakajana on se, ettei paikallisia vaihtoehtoja ole.

Tämä on siis huonoista vaihtoehdoista paras. Cruvellier näkee kuitenkin, ettei Suomen oikeusjärjestelmä oikein sovi sotarikostapausten tutkimiseen, koska tuomarit pitävät hyvin matalaa profiilia oikeudenkäynnin aikana.

Cruvellier ihmettelee paikallisten asiantuntijatodistajien puuttumista. Liberiassa olisi useita tutkijoita, jotka olisivat voineet selventää sodan taustoja ja kulkua.

Kamatahun Hassala on tunnettu Liberiassa siitä, että siellä tapahtui sisällissodan aikana hirmutekoja. Kuva: Liselott Lindström / Yle

Sen lisäksi häntä mietityttää Suomen oikeusjärjestelmän tapa, jossa tuomarit eivät lue esitutkintaa kokonaisuudessaan ennen oikeudenkäyntiä. He tekevät siis päätöksensä suurimmaksi osaksi sen perusteella, mitä kuulevat oikeussalissa. Jotkut osat esitutkinnasta voivat olla osana kirjallisia todisteita, joita tuomarit lukevat.

Tämä ei ole tavallista pelkästään Suomessa, vaan myös muissa maissa. Käytännöllä halutaan varmistaa, etteivät tuomarit saa liikaa vaikutteita poliisin tekemistä johtopäätöksistä.

Sodan historiaa ja sen vaiheita oikeus ei kuitenkaan hänen mielestään hallinnut tarpeeksi.

– Välillä mietin, ymmärtävätkö he tosiaan mitä kuulevat. Historiallinen ymmärrys ei vaikuttanut mielestäni olevan tarpeeksi syvällistä, jotta he voisivat oikeudenmukaisesti arvioida todistajien kertomuksia, sotiin perehtynyt Cruvellier sanoo.

Tämän myös sekä puolustus että syyttäjät ovat todenneet haasteellisiksi Ylen haastatteluissa. Krp:n tutkinnanjohtajan Thomas Elfgrenin mielestä on kuitenkin enemmän hyödyksi kuin haitaksi, jos ei ole liikaa ennakkoluuloja ja värittyneitä käsityksiä, kun tutkii sotarikostapauksia.

Suomen tapa mielenkiinnon kohteena

Nykyään kansainvälistyvät kansalliset oikeudet alkavat täyttää sitä tyhjiötä, joka on jäänyt, kun sotatribunaaleja ei enää juuri perusteta.

Cruvellier näkee tämän hyvänä, koska kansalliset oikeudet ovat paljon tehokkaampia. Huono puoli on, että tapauksista tulee lähinnä symbolisia.

Massaquoin tapaus on esimerkiksi kaukana tärkeimmästä Liberiassa. Se saa kuitenkin valtavan symbolisen arvon, koska muita ei ole tuomittu.

– Kun yksittäinen oikeus käsittelee yksittäistä tapausta, se saa kokoaan suuremman arvon. Se vääristää mittasuhteita, hän sanoo.

Suomen oikeudenkäynti Länsi-Afrikassa on kiinnostava tapaus, joka varmasti tuo tutkimuksiin lisää tietoa ja ymmärrystä kansainvälisen oikeuden uusista muodoista. Poliittisesti on ollut todella tärkeää, että Suomi päästettiin vapaasti maahan tutkimaan rikoksia, mutta oikeudenkäynti on myös ollut pienoinen pettymys Liberiassa, Cruvellier sanoo.

– Istunnot pidettiin salaisessa paikassa eikä ihmisiä haluttu sinne. Tämä olisi voinut olla monelle liberialaiselle tärkeä momentum, nyt se lässähti suomalaiseen matalan profiilin oikeudenkäyntiin.

Tällä viikolla Pirkanmaan käräjäoikeus aloittaa noin kolmen viikon istunnot Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa, missä kuullaan lähinnä puolustuksen todistajia.

Tuomiota odotetaan syksyllä.

Lisää aiheesta:

Liberialaisen todistajan ja suomalaisen oikeuden välissä on kaksi tulkkia ja suuri kulttuuriero – Vivahteita voi jäädä ymmärtämättä, myöntää valtionsyyttäjä

Kymmeniä ihmisiä sidottiin ja vietiin naapurikylään poltettavaksi – Liberialaiset silminnäkijät kertovat Ylelle teoista, joista Tampereella asuvaa miestä syytetään

Syyttäjä: Tampereella asuva mies murhasi Liberian sisällissodassa kymmeniä, raiskasi useita, teetti ruokaa vangeista ja söi ihmisiä

Analyysi: Pöyristyttävistä teoista syytetty mies voi olla samaan aikaan murhaaja ja syytön – tästä on kyse Tampereen sotarikoskäräjissä