1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kehysriihi

Marinin vaikuttavin työllisyystoimi olisi työttömien siirtäminen kuntien vastuulle – kokeilusta ei tullut tukea ajatukselle

Hallituspuolueissa on eri näkemyksiä, tuleeko kehysriihessä sovittavien työllisyystoimien olla valtiovarainministeriön todentamia.

Kehysriihi
Pääministeri Sanna Marin saapui hallituksen puoliväliriihen toisen päivän neuvotteluihin Säätytalolle.
Pääministeri Sanna Marin saapui torstaina hallituksen Säätytalossa Helsingissä järjestettävään puoliväliriiheen.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Pääministeri Sanna Marin (sd.) laskee Ylen tietojen mukaan uusissa työllistämiskeinoissaan eniten sen varaan, että työvoimapalvelut siirrettäisiin Suomessa paikallistasolle.

Marin teki keskiviikkona kompromissiesityksen, jolla hallituksen 80 000 työllisen tavoite hänen mukaan täyttyisi ja voisi jopa ylittyäkin.

Hallituksen johtoviisikolle tehty esitys sisältää noin kymmenkunta niin sanottua pehmeää työllisyystoimea, joille sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat arvioineet noin 41 000–52 500 työllisyysvaikutuksen.

Arvio on, että työvoimapalveluiden siirtäminen te-toimistoista pysyvästi kuntien vastuulle kattaisi työllisyysvaikutuksesta noin viidesosan.

Arvio on sikäli yllättävä, että Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun)kahden edellisen hallituskauden kuntapohjaisilla työllisyyskokeiluilla ei ole ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työttömyyteen, jos aktiivitoimenpiteiden lisääntymisen laskennallinen vaikutus jätetään huomiotta.

Hallituksessa arvioidaan, että pysyvä siirto kuntiin olisi kuitenkin mahdollista tehdä niin, että työllisyysvaikutus syntyy. Tämä hoidettaisiin muuttamalla kuntien rahoitusjärjestelmiä niin, että ne kannustaisivat työllisyyden edistämiseen.

Myös Marinin hallitus aloitti maaliskuussa kaksivuotisen kuntien työllisyyskokeilun, jonka kohteena ovat vaikeimmin työllistyvät ryhmät; pitkäaikaistyöttömät, nuoret ja maahanmuuttajat.

Keskusta kannattaa työttömien siirtämistä kuntien vastuulle, mutta kokonaisuutena Marinin esitys työllisyystoimista ei puolueelle kelpaa, koska se ei vahvista julkista taloutta keskustan mielestä riittävästi.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Osatyökykyisten työllistämisellä pienempi vaikutus

Merkittäviä toimia Marinin esityksessä on myös jatkuvan oppimisen tukeminen. Se tarkoittaa ainakin, että muunto- ja täydennyskoulutusta lisätään ja koulutuksesta yritetään tehdä työelämälähtöisempää.

Myös osatyökykyisten työllistäminen on yksi Marinin esittämistä keinoista, mutta sen vaikutus ei ole Ylen tietojen mukaan yhtä merkittävä. Vaikutus riippuu suoraan siitä, kuinka paljon hallitus on valmis laittamaan rahaa työllistämiseen.

Esikuvana on Ruotsissa toimiva, julkinen Samhall-yhtiö, joka työllistää yli 25 000 osatyökykyistä. Suomessa valtionyhtiötä on valmisteltu työnimellä Välittäjä.

Yhtiön perustamista kartoittanut selvityshenkilö arvioi talvella, että esimerkiksi 100 miljoonan euron budjetilla uusi toimija työllistäisi noin 4 000 osatyökykyistä vuodessa.

Työllisyyttä parantavaksi uudistuksiksi on laskettu myös oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja työperäisen maahanmuuton lupa- ja palveluprosessien nopeuttaminen. Kannustinmalleja ja kokeiluja on tekeillä myös nuorten työllisyyden parantamiseen.

Ansiosidonnaisen "euroistaminen" esillä

Marin on myös valmis nostamaan hallituksen työllisyystavoitteen 80 000:sta 100 000 työlliseen. Uusien toimien pitäisi siis synnyttää 20 000 lisätyöllistä, joista neljäsosan tulisi olla sellaisia, jotka valtiovarainministeriö arvioi julkista taloutta vahvistaviksi.

Marinin eilisessä esityksessä ei ollut leikkauksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon tai tasoon, mutta Marin on ehdottanut ansiosidonnaisen niin sanotusta euroistamista. Arvio on, että se toisi 1500 työllistä lisää.

Asiaa puinut työryhmä käsitteli jo aiemmin euroistamisesta ehdotusta, jonka mukaan ansiosidonnaiseen saisi jatkossa oikeuden 844 euron kuukausituloilla sen sijaan, että oikeus määräytyisi tehtyjen työtuntien mukaan.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta on käsitelty tänä keväänä neljää eri mallia (siirryt toiseen palveluun), mutta mikään niistä ei käy kaikille hallituspuolueille.

Kiistaa siitä, pitääkö valtiovarainministeriön todentaa vaikutukset

Hallituksen kehysriihtä leimaavat suuret erimielisyydet siitä, onko työttömien töihin saamiseksi tehty jo riittävästi toimia vai ei.

Hallituspuolue keskustaa on närästästänyt se, että valtiovarainministeriö arvioi Marinin keskiviikkona esittelemän paketin vaikutuksiksi vain runsaan 10 000 työllisen lisäyksen.

Keskusta haluaisi luottaa nimenomaan valtiovarainministeriön arvioihin, mitä on ihmetelty hallituksen sisällä. Ainakin vasemmistopuolueet katsovat, että hallituksen viime syksynä sopima, runsaan 30 000 niin sanotun päätösperäisen työpaikan lisäys tuli olla vielä valtiovarainministeriön todentama, mutta kehysriihessä päätettävien toimien osalta riittävät myös muiden ministeriöiden arviot työllisyysvaikutuksista.

Vasemmistopuolueiden näkökulma on, että valtiovarainministeriön laskelmissa suurimman työllisyysvaikutuksen antavat leikkaukset, mutta ne ovat poliittisesti mahdottomia. Syynä on, että hallitus leikkasi sosiaaliturvaa alle puoli vuotta sitten poistaessaan eläkeputken.

Hallituksen viime syksyllä budjettiriihessä päättämä tavoite oli, että vaalikauden aikana tehtäisiin päätökset, joilla saadaan 80 000 työllistä lisää vuosikymmenen loppuun mennessä.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 23.4. klo 23 asti.

Lue lisää:

Analyysi: Marinin hallituksen puoliväliriihessä asetelma on keskusta vastaan muut

Lue seuraavaksi