Vilkas keskustelu ja huoli kuopiolaisen elävän musiikin tulevaisuudesta syttyi jälleen, kun Henry´s pub ilmoitti maaliskuussa lopettavansa toimintansa.
Viime vuosina soitto on hiljentynyt Kuopiossa monissa livekeikkoja tarjoavissa paikoissa, kuten Puikkarissa ja Työnkulmalla. Osa huolestuneista perää Kuopion kaupungilta nykyistä vahvempaa roolia elävän musiikin tukemisessa.
Kysyimme muutamilta kuntavaaleissa mukana olevilta ehdokkailta, miten kaupungin pitäisi heidän mielestään tukea elävän musiikin keikkakulttuuria nykyistä paremmin ja millaisilla toimilla se voisi edistää uuden keikkapaikan syntymistä.
Sähköpostikyselyymme vastanneet nykyiset valtuutetut ja ehdolla olevat pitävät Kuopiota aktiivisena kulttuurin tukijana, mutta huolta elävän musiikin keikkapaikkatilanteesta löytyy. Osalla ehdokkaista on konkreettisia ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi.
Aleksi Eskelinen, keskusta: kaavoitus ja sopimukset
Keskustan Aleksi Eskelinen tunnistaa ongelman tietyn kokoisen keikkapaikan puutteesta Kuopiossa.
Kaupungin rooli on Eskelisen mielestä sellainen, missä luodaan olosuhteet uuden paikan rakentumiselle. Tämä mahdollistuu esimerkiksi kaavoittamalla sopiva paikka.
Myös kaupungin yrityspalvelut voisivat tarjota tukea toimijoille, jotka lähtisivät konkreettisesti toteuttamaan hanketta.
Eskelinen sanoo, että kaupunki voisi toimia kulttuuritilan tukemisessa samoin kuin on toimittu esimerkiksi liikuntahallien tukemisessa eli vuokrata niistä tiloja omaan käyttöön esimerkiksi nuorille ja senioreille.
– Tapahtumapaikkoihin voisi tehdä vastaavanlaisia sopimuksia ja tukea sitä kautta olosuhteiden syntymistä.
Eskelinen näkee uuden keikkapaikan Kuopiossa yrittäjävetoisena. Kaupungilla on mahdollisuus myös auttaa tilojen etsinnässä ja lupien saamisessa.
Sakari Pääkkö, kokoomus: kaupunki voisi auttaa tilojen löytymisessä
Kokoomuksen Sakari Pääkkö arvioi, että kaupunki voisi olla hakemassa ratkaisuja kulttuurialan esiintymistiloihin eri toimijoiden kanssa yhteistyössä.
Yksi tapa tukea tilatarjontaa on esimerkiksi luvituksen helpottaminen siten, että kaupunki auttaa tilojen löytymisessä ja niiden muuntamisessa elävän musiikin esittämiseen sopivaksi.
– Tukitasoa tulee tarkastella tilanteen mukaan peilaten muun muassa kansallisiin ratkaisuihin. Suomessa on juuri päätetty satojen miljoonien tuesta kulttuurille ja taiteelle, Pääkkö kommentoi sähköpostivastauksessaan.
Jaakko Kosunen, sdp: rahaa tukemiseen pitäisi löytyä
Sdp:n Jaakko Kosusen mielestä kaupungin rooli elävän musiikin edistämisessä Kuopiossa on erityisesti olla mahdollistamassa sitä.
Kaupunki tukee musiikkikulttuuria hyvin jo nyt. Esimerkeiksi hän nostaa muun muassa koulutuksellisen panoksen.
Kosusen haaveena on Helsingin Kaapelitehtaan kaltainen kulttuurikeskus.
– Olisihan se hienoa löytää paikka kaikenlaisen kulttuurin kohtaamisille, yhteiseksi kansalaisten olohuoneeksi, jossa olisi taiteilijoiden työskentelytiloja, konsertteja, taidenäyttelyitä, visioi Kosunen.
Kosunen korostaa, että jos paikalliset aktiivit löytäisivät sopivan paikan, kaupungin ei pidä olla sitä estämässä. Hän näkee, että rahaa tukemiseen löytyy, jos on tahtoa ja yhteinen mielipide. Mistä raha sitten otettaisiin?
– Ei tämä nollasummapeliäkään voi olla, että aina täytyisi se jostain muusta olla pois. Ehkä ne on painopisteasioita, millä budjetointia voisi mahdollistaa, Kosunen pohtii.
Kosunen heittää ilmoille ajatuksen
Timo Kumlin, vihreät: kaupungin tila edullisesti vuokralle
Vihreiden Timo Kumlinin mielestä Kuopioon tarvitaan Musiikkikeskuksen lisäksi riittävän suuri ja toimiva tila myös populaarimusiikin esittämiseen.
Kaupungin rooli voisi olla esimerkiksi sen omistaman kiinteistön vuokraaminen kohtuullisella sopimuksella toimintoja järjestävälle yhdistykselle. Tukea voisi antaa myös tilan varustamiseen ja lainan takaamiseen.
– Tilaan voisi sijoittaa myös muuta kulttuuritoimintaa sekä kahvilan tai ravintolan, visioi Kumlin.
Esimerkiksi Kumlin tarjoaa Jyväskylän Lutakon ja Joensuun Kerubin toimintoja.
Jani Sinervirta, liike nyt: Lumitin vanhat tilat
Liike nytin ehdokas, yrittäjä Jani Sinervirta näkee, että kaupungin pitäisi helpottaa elävän musiikin huonoa tilannetta vuokraamalla omistamaansa tilaa järkevään hintaan. Toimintaa voisi pyörittää yhdistys.
Hän ehdottaa Kuopion uudeksi keikkapaikaksi taidelukio Lumitilta tyhjäksi jääviä tiloja Haapaniemenkadulla. Lumitin toiminta siirtyy uusiin tiloihin reilun vuoden päästä.
– Liikuntasali olisi riittävän iso erikokoisten bändien keikoille, sen saavutettavuus roudausmielessä on hyvä, tilat ovat esteettömät ja ne sopisivat monenlaiseen kulttuuritoimintaan, perustelee Sinervirta ajatustaan.
Entisen yhtenäiskoulun tiloissa voisi olla myös esimerkiksi soittotiloja kuopiolaisille bändeille. Niistäkin on ollut jo vuosia huutava pula.
Lisäksi Sinervirta pitää rakennuksen sijaintia Kuopion Musiikkikeskuksen, Lumitin uusien tilojen sekä torin lähellä erinomaisena.
Sinervirta kertoo saaneensa vinkin tilojen vapautumisesta keskustan Hetti Rytsyltä.
Lukion liikuntasaliin mahtuu vajaa 400 henkilöä.
Muhammad-Adam Al-Sawad, vasemmistoliitto: avustuksia tapahtumien tukemiseen
Vasemmistoliiton Muhammad-Adam Al-Sawad näkee, että kaupungin pitäisi koronaepidemian jälkeen panostaa enemmän vuosittaiseen tapahtumien tukemiseen ja vakiinnuttamiseen.
– Tämä elävöittäisi elävän musiikin työkenttää, kasvattaisi kaupungin vetovoimaa ja työllistäisi laaja-alaisesti.
Al-Sawadin mielestä esimerkiksi nykymuodossaan muusikoiden tukeminen on turhan monimutkaista ja aikaa vievää. Hän pitää nykyisiä tukimuotoja hyvänä esimerkiksi teatteri- ja orkesteritoiminnan osalta. Jatkossa tukea voisi antaa esimerkiksi Kuopioon suuntautuvan maakuntamatkailun edistämiseen.
– Se edistäisi myös elävän musiikin ostamista.
Al-Sawad sanoo, että kaupungin pitäisi ottaa nykyistä proaktiivisempi rooli ja olla mukana esimerkiksi markkinoinnissa.
Kerro meille mielipiteesi, kaipaako Kuopio elävän musiikin esittämiseen uutta paikkaa. Missä sen pitäisi mielestäsi sijaita? Millainen paikan tulisi olla? Mikä on kaupungin rooli elävän musiikin tukemisessa? Osallistu keskusteluun 25.4.2021 klo 23 saakka.