1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Saksa

Pornosta ja uhkapelistä ponnistanut Wirecard oli Saksan suuri lupaus – sitten paljastui skandaali, joka ulottuu Merkeliin ja ravistelee Saksan uskottavuutta

Yksi pääepäilty katosi ulkomaille petosvyyhdin selvittyä. Apuna saattoi olla Venäjän sotilastiedustelu.

Saksa
Jan Marsalekia koskeva etsintäkuulutuskyltti kadun varressa.
Wirecard-johtaja Jan Marsalekista on annettu etsintäkuulutus. Ympäri Saksaa on ripustettu kylttejä, joissa pyydetään vihjeitä hänen liikkeistään.Filip Singer / EPA

BerliiniSaksan liittokansleri Angela Merkel on tänään Saksan parlamentin tutkintakomitean kuultavana historiallisen suuresta petosvyyhdistä.

Pörssiin listattu maksupalveluyhtiö Wirecard ajautui konkurssiin viime vuonna, kun yrityksen taseesta puuttui 1,9 miljardia euroa.

Yhtiön toimitusjohtajana toiminutta Markus Braunia ja muuta johtajistoa epäillään rahanpesusta sekä petoksesta. Oikeuskäsittelyn arvioidaan alkavan myöhemmin tänä vuonna.

Yle kysyi Saksan johtavalta Wirecard-skandaalin tuntijalta, Handelsblatt-lehden erikoistoimittaja Felix Holtermannilta, miten näin laaja petosvyyhti oli mahdollinen säännöistä ja valvonnasta tunnetussa Saksassa.

Olaf Scholz
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz oli liittopäivien tutkintakomitean kuultavana torstaina.Kay Nietfeld / AFP

Wirecard vastasi kaipuuseen uudenlaisesta lippulaivasta

Holtermann sanoo, että epäilty petosvyyhti saattoi olla mahdollinen nimenomaan siksi, että Wirecard toimi Saksassa. Baijerilaisyhtiö oli yksi Saksan tulevaisuuden lupauksista.

– Saksa on vanhan koulukunnan talousmahti. Täällä tehdään hyviä autoja ja koneita, mutta kun puhutaan digitaalisuudesta, Saksa on nukkunut kehityksen ohi, Holtermann sanoo puhelinhaastattelussa.

Maksupalveluyhtiö Wirecard vastasi kaipuuseen uuden teknologian lippulaivasta. Siihen haluttiin uskoa, vaikka yhtiötä kohtaan heräsivät ensimmäiset epäilyt jo vuosia sitten.

Yhtiö aloitti vuosituhannen alussa siitä osasta internetiä, johon isot saksalaispankit pitivät välimatkaa: nettipornon ja uhkapelin maksuliikenteestä.

Wirecard perustettiin ikään kuin yritysten Paypaliksi. Sen liikeidea oli siirtää rahaa paikasta a paikkaan b yritysten välillä.

Wirecardin pääkonttori Aschheimissa.
Wirecardin pääkonttori kuvattuna Aschheimissa Münchenin lähellä.Philipp Guelland / EPA

Ensimmäiset kysymykset yrityksen toiminnasta heräsivät vuoden 2010 tienoilla, kun USA alkoi säädellä nettiuhkapelejä aiempaa tiukemmin.

Wirecardin liikevaihdossa muutos ei näkynyt mitenkään vaan yhtiön kasvutahti jatkui hurjana. Virallinen tavoite oli kasvattaa liikevaihtoa 30 prosenttia vuodessa.

– Silloin jo ensimmäiset kysyivät, miten kasvu voi olla mahdollinen, Holtermann sanoo.

Sääntö-Saksan valvonta petti täysin

Nettipornon ja uhkapelien maksuliikenteen lisäksi Wirecardilla oli paljon nimekkäitä ja hyvämaineisia asiakkaita, kuten Itävallan rautatieyhtiö ÖBB ja jokaiselle saksalaiselle tuttu ruokakauppaketju Aldi.

Holtermannin mukaan nämä asiakkaat olivat yhtiön ulospäin näytetty julkisivu. Lisäksi yhtiö oli saksalainen.

– Kaikki tuntevat Saksan maana, jossa säädellään kaikkea pullopanteista ravintoloiden turvaväleihin. Saksassa kaikelle on säännöt, Holtermann sanoo.

Wirecardin tutkintaan liittyviä kansioita.
Liittopäivien tutkintakomitea on kuullut tällä viikolla ministereitä liittyen Wirecard-skandaaliin. Kuvassa tutkintaan liittyviä kansioita.Filip Singer / EPA

Holtermann arvelee, että ehkä juuri siitä syystä yhtiö pystyi toimimaan niin pitkään, vaikka toimittajat ja asiantuntijat alkoivat kyseenalaistaa yrityksen toiminnan puhtauden.

– Koska Wirecard tulee Saksasta, jossa kaikki on säänneltyä, niin syytöksiä rahanpesusta tai petoksesta ei haluttu heti uskoa, Holtermann sanoo.

Lisäksi Wirecard hyökkäsi hyvin aggressiivisesti yhtiön toimintaa epäilleitä toimittajia ja sijoittajia vastaan. Erityisesti brittilehti Financial Times oli nostamassa esiin Wirecardin Aasian-toimintojen epäselvyyksiä jo pari vuotta sitten.

Saksan viranomaisten suuri virhe oli Holtermannin mukaan uskoa Wirecardin myymä selitys, jonka mukaan se oli perättömän hyökkäyksen ja osakemanipulaation uhri.

Wirecard syytti, että Financial Times teki yhteistyötä shorttaajien eli lyhyeksi myyvien ammattisijoittajien kanssa. Myös Holtermann sai paketin työpaikalleen, josta löytyi vastenmielinen lahja.

Hänelle oli lähetetty likaiset bokserit. Shortsimalliset alushousut oli viittaus shorttaamiseen.

– Nyt ehkä kuulostaa hauskalta, mutta silloin ei naurattanut, Holtermann sanoo.

Felix Holtermann
Handelsblatt-lehden toimittaja Felix Holtermann julkaisi viime kuussa Geniale Betrüger -kirjan Wirecard-skandaalista. Kuva vuodelta 2019.Harry Murphy / Getty Images

Kaiken keskellä Saksan finanssivalvontaa harjoittava viranomainen Bafin alkoi suojella Wirecardia. Bafin kielsi Wirecardin osakkeiden shorttaamisen väliaikaisesti.

Päätös oli poikkeuksellinen. Kyseessä oli pörssiyhtiö, jota pidettiin Saksan suurena lupauksena.

Merkel lobbasi skandaaliyhtiötä Kiinassa

Bafinin johtaja joutui lopulta eroamaan. Nyt Wirecard-puhuri käy läpi Saksan ylintä poliittista johtoa.

Torstaina liittopäivien tutkintakomitean kuultava oli valtiovarainministeri Olaf Scholz. Scholz on sosiaalidemokraattisen puolueen kansleriehdokas syyskuun vaaleissa. Bafin vastaa valtiovarainministeriölle.

Scholz kiisti olevansa vastuussa valvonnan pettämisestä. Hän toivoo luottamuksen nopeaa palautumista Saksan finanssivalvontaa kohtaan.

Tänään kello 10 Saksan aikaa komitean kuultavana on liittokansleri Angela Merkel. Hän joutuu selittämään, miksi lobbasi Wirecardia Kiinan-matkallaan syyskuussa 2019.

Silloin skandaali oli jo alkanut kasvaa. Kriittiset lehtijutut sekä asiantuntijapuheenvuorot Wirecardia vastaan olivat hyvin tiedossa.

Angela Merkel
Liittokansleri Angela Merkel tapasi vierailullaan vuonna 2019 Kiinan poliittista ja talousjohtoa. Hänen kerrotaan lobanneen Wirecardia kyseisellä matkalla.Andrea Verdelli / EPA

Yksi pääepäilty katosi – ilmeisesti Venäjälle

Holtermann on yksi harvoista saksalaistoimittajista, jotka ovat tavanneet Wirecard-skandaalin pääepäiltyinä olevat kaksi johtajaa.

Markus Braun toimi lähes 20 vuotta yhtiön pääjohtajana. Hän on ollut pidätettynä rahanpesu- ja petosepäilyjen vuoksi.

Markus Braun
Wirecardin toimitusjohtajana toiminutta Markus Braunia kuultiin liittopäivien komiteassa vuoden 2020 marraskuussa.Filip Singer / EPA

Wirecardin itävaltalainen kakkosjohtaja Jan Marsalek katosi ulkomaille jälkiä jättämättä kesäkuussa 2020. Tai lähes jälkiä jättämättä. Saksalaismedia paljasti hänen lentäneen yksityiskoneella Valko-Venäjän Minskiin.

Handelsblatt-lehden tietojen mukaan Marsalek jatkoi matkaansa Venäjälle – hyvin todennäköisesti Venäjän sotilastiedustelun avulla.

Hänet on etsintäkuulutettu.

Holtermann sanoo Marsalekin puhuneen mielellään yhteyksistään eri tiedustelupalveluihin. Osa puheesta saattoi olla liiottelua.

Marsalek oli lukion kesken jättänyt koodari, joka uudistui Wirecard-uransa aikana. Kun Holtermann tapasi Marsalekin baijerilaisessa huippuhotellissa alkuvuodesta 2020, tämä pukeutui hyvin leikattuihin, istuviin pukuihin ja esiintyi maailmanmiehen elkein.

– En tiedä, mitkä hänen tiedustelukontekteistaan olivat todellisia, Holtermann sanoo.

Mutta selvää on, että Saksan suurimman maksupalveluyhtiön kakkosmies on itse kiinnostava ulkomaisille tiedustelupalveluille. Maksuliikenne kertoo paljon maasta ja yhtiön asiakkaista.

Kontaktit tiedustelupalveluihin saattoivat olla Marsalekin tapa varmistaa omaa selustansa, Holtermann arvioi.

– Nyt hän on yksi Euroopan etsityimmistä ihmisistä.

Aiemmin aiheesta:

Saksalaisen skandaaliyhtiön Wirecardin johtajia pidätetty petosvyyhdestä epäiltyinä 22.7.2020

Saksalaisen kohuyhtiön Wirecardin entisen johtajan epäillään levitelleen viranomaisten salaisia tietoja ja kadonneen Kiinaan 10.7.2020

Lue seuraavaksi