1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maahanmuuttajat

Miksi poliisi ja media kertovat, että rikollinen on ulkomaalaistaustainen? "Tästä on hirvittävän vaikeaa puhua", sanoo poliisi

Poliisin viestinnässä ja mediassa joudutaan puntaroimaan, mitä rikoksista epäillyistä on syytä kertoa julkisuuteen.

maahanmuuttajat
 Helsingin päärautatieasema.
Poliisi kertoi tiistaina ulkomaalaistaustaisten nuorten olleen osallisina päärautatieasemalla tapahtuneessa väkivallassa. Kuvassa hiljainen Helsingin päärautatieasema perjantaina 9. huhtikuuta 2021. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Poliisi epäilee ulkomaalaistaustaisia alaikäisiä Helsingin päärautatieasemalla tapahtuneesta taposta, tiedotti (siirryt toiseen palveluun) Helsingin poliisi tiistaina. Moni media, Yle mukaan luettuna kertoi epäiltyjen olevan taustaltaan ulkomaalaisia. Nyt teosta epäillään enää yhtä 16-vuotiasta poikaa.

Ulkomaalaistaustasta kertomista harkittiin Ylen toimituksessa tarkoin. Perusteena asian julkistamiseen oli sen yhteiskunnallinen merkitys. Vastaavaa pohdintaa käydään poliisin viestinnässä ja mediassa päivittäin.

Tiedon kertominen voi leimata kokonaisen ihmisryhmän, vaikka kyseinen rikos koskee vain muutamia ihmisiä. Toisaalta, jos asiasta ei puhuta, saattaa yleisö kokea sen tosiasioiden peittelynä.

Milloin ihmisen ulkomaalaistaustasta on siis syytä kertoa, ja mitä sillä edes tarkoitetaan?

Ihonvärin kertominen auttaa tunnistamisessa

Lähdetään alusta, eli siitä, että on tapahtunut rikos. Poliisi tutkii rikosta ja tiedottaa siitä, jos näkee sen tarpeelliseksi.

Poliisin viestinnästä rikostutkinnan aikana vastaa tutkinnanjohtaja. Hänen harkinnassaan on, mitä jutusta kerrotaan julkisuuteen. Joskus poliisi kertoo osallisten taustasta, toisinaan ei.

Poliisi noudattaa viestinnässään esitutkintalakia, julkisuuslakia ja poliisin ohjeita (siirryt toiseen palveluun). Niiden mukaan asianosaisten yksityiselämää, terveydentilaa tai etnistä taustaa koskevia tietoja ei pidä antaa julkisuuteen, ellei niiden julkaisemisella ole jutun tutkinnalle oleellista merkitystä.

Jos tuntomerkkien antaminen tai etnisen taustan kuvaileminen on tärkeää rikoksesta epäillyn kiinni saamiseksi tai rikoksen selvittämiseksi, voi poliisi viestiä asiasta.

– Esimerkiksi ihonväristä kertominen auttaa ihmisen tunnistamisessa enemmän kuin löyhempi viittaus ulkomaalaistaustaan. Se ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan ihonväristä kertominen voidaan tulkita etniseksi profiloinniksi, Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikön johtaja, rikostarkastaja Jari Koski toteaa.

Etninen profilointi on toimintaa, jossa esimerkiksi poliisi kohdistaa toimenpiteitä henkilöön vain tämän oletetun etnisen taustan tai ihonvärin takia. Se on yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää.

Poliisi: Meiltä kysytään, miksi aiheutamme kärsimystä

Poliisi voi viestiä asioista myös niiden yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Jos poliisi huomaa työssään jonkin uuden ilmiön, voi siitä viestimisellä olla ennaltaestävä vaikutus.

Esimerkiksi päärautatieaseman epäilty tappo liittyi poliisin mukaan ilmiöön, jossa pieni osa ulkomaalaistaustaisista nuorista varustautuu erilaisin asein ja käyttää niitä herkästi. Poliisin mukaan tiettyjen ulkomaalaistaustaisten nuorten keskuudessa on havaittu järjestäytymistä, joka tukee siirtymistä rikolliseen elämäntapaan.

Esimerkiksi törkeissä ryöstöissä ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus on ylikorostunut epäiltyinä. Ryöstöistä epäillyistä alle 21-vuotiaista noin joka viides on Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustainen.

Ruotsia käytetään usein varoittavana esimerkkinä maahanmuuttajataustaisten jengien rikollisuudesta. Poliisin näkökulmasta avoin tiedottaminen on tärkeää siksi, että tilanteeseen voidaan puuttua ajoissa.

– Tästä on hirvittävän vaikeaa puhua. Näistä asioista pitää kuitenkin pystyä keskustelemaan, jotta niihin voi löytää ratkaisuja, Koski toteaa.

Poliisi on saanut aiheeseen liittyen runsaasti palautetta. Sosiaalinen media täyttyy kritiikistä joka kerta, kun poliisi tiedottaa tai jättää tiedottamatta rikoksen osallisten etnisestä taustasta.

– Meiltä kysytään, miksi aiheutamme kärsimystä kaikille ulkomaalaistaustaisille, jos suurin ongelma koskee vain pientä tietystä maasta lähtöisin olevaa ryhmää. Toisaalta kysytään, miksi me suojelemme maahanmuuttajia, mikäli kerromme vain ”nuorten” tehneen jotain, Koski kertoo.

Kuka on ulkomaalaistaustainen?

Maahanmuuttajataustainen, ulkomaalaistaustainen, vieraskielinen ja monet muut ilmaisut kuvaavat ihmisten syntyperää ja suvun juuria hieman eri tavoin.

Oikeiden termien löytäminen erilaisten henkilöjen taustojen kuvaamiseksi voi olla haastavaa. Mitä poliisi sitten tarkoittaa puhuessaan ulkomaalaistaustaisista tai maahanmuuttajataustaisista ihmisistä?

Rikostarkastaja Kosken mukaan poliisi käyttää termejä samassa tarkoituksessa kuin esimerkiksi Tilastokeskus. (siirryt toiseen palveluun)

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisella ja maahanmuuttajataustaisella tarkoitetaan Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten henkilöiden Suomessa syntyneitä lapsia. He voivat olla Suomen kansalaisia ja puhua äidinkielenään suomea.

Ulkomaalaistaustainen voi myös olla syntynyt ulkomailla ja tullut Suomeen esimerkiksi pikkulapsena.

– Ulkomaalaistaustainen tai maahanmuuttajataustainen ovat huonoja termejä, mutta niitä käytetään paremman puutteessa kuvaamaan asiaa, Koski toteaa.

– Lähtökohta on se, että käyttää mitä sanoja tahansa, se menee väärin, hän jatkaa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan mediassa ja poliisin viestinnässä on tärkeää avata, mitä käytetyillä sanoilla tarkoitetaan. Näin vältytään väärinymmärryksiltä.

Entä, voidaanko ihminen määritellä maahanmuuttajataustaiseksi vielä kolmannessa tai neljännessä sukupolvessa? Mediassa ei ole termeistä yksiselitteistä linjausta.

– Kannattaa varautua siihen, että Suomi muuttuu. Täytyy miettiä, missä se raja menee. On löydettävä täsmällisyyden ja läpinäkyvyyden hyvä yhdistelmä, Hyvönen toteaa.

Media ei voi siirtää vastuuta poliisille

Tieto rikoksesta päätyy toimittajan työpöydälle yleensä poliisin tiedotteen myötä.

Tiedotteen ja tutkinnanjohtajan haastattelussa antamien lisätietojen pohjalta toimituksessa harkitaan, mitkä seikat jutusta on syytä julkistaa. Mediassa ei voida julkaista poliisin tietoja ihmisen etnisestä taustasta vain sillä perusteella, että poliisi on tuonut asian esiin.

Toimituksissa noudatetaan journalistin ohjeita. Niiden 26. kohta koskee ihmisen yksityisyyden piiriin liittyviä asioita, kuten etnistä taustaa.

“_Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti._”, ohjeissa sanotaan.

Median toimintaa valvova Julkisen sanan neuvosto on antanut langettavan ratkaisun (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2014 tapauksessa, jossa media syyllistyi asiattomaan uutisointiin poliisin tiedotteen pohjalta.

Päätoimittaja vetosi siihen, että etninen tausta tuotiin julki poliisin tiedotteessa. JSN:n mukaan päätoimittaja vastaa julkaistavasta sisällöstä ja sen sanamuodoista.

Vastuuta ei voi siirtää poliisille.

Liiallinen peittely voi johtaa huhujen leviämiseen

Toisaalta Julkisen sanan neuvosto antoi maaliskuussa vapauttavan ratkaisun (siirryt toiseen palveluun) tapauksessa, jossa uutisoitiin nepalilaisissa ravintoloissa tapahtuneesta työntekijöiden hyväksikäytöstä.

JSN:n mukaan osapuolten nimien ja etnisyyden kertomisella oli yhteiskunnallista merkitystä. Rikosuutisoinnin tarkoituksena on tuoda esiin yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia.

JSN:n Hyvösen mukaan taustojen liiallinen peittely voi johtaa virheellisten huhujen leviämiseen. Jos asioista puhutaan turhan ympäripyöreästi, on riskinä yleisen maahanmuuttovastaisuuden leviäminen.

– Tämä asia on korostunut sosiaalisen median aikana. Kannatan ennakkoluulojen purkamista ja asioiden ratkaisemista tiedon kautta, Hyvönen toteaa.

Ylen päätoimittaja: Tärkeintä on ihmisarvon kunnioittaminen

Journalistin ohjeiden lisäksi jokaisessa mediatalossa on oma linjansa ja tapauskohtainen harkinta. Journalismissa ei ole ohjekirjaa, joka antaisi kaikkiin tilanteisiin yksiselitteisen ratkaisun.

Esimerkiksi Ylellä erityistä harkintaa vaativien juttujen julkaisua puntaroi sisältöpäällikkö tai tarvittaessa päätoimittaja.

Ylen päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan kieli on koko ajan enemmän myös politiikkaa. Sanoihin suhtaudutaan sensitiivisesti. Siksi toimituksissa on tärkeää huomata kielen ja tulkintojen muutos.

– Tärkeintä on uutisten selkeys, tarkkuus ja yksilön ihmisarvon kunnioittaminen. Liika poliittinen korrektius voi synnyttää epäselvää journalismia, Jokinen sanoo.

Lisää aiheesta:

24-vuotiaan kuolemaan johtanutta puukotusta edelsi riita päärautatieasemalla – alaikäisten joukko seurasi uhria alikulkutunneliin

Poliisi takavarikoi teräaseita yhä nuoremmilta Helsingissä, ja tällaisia ne ovat

"Käydäänkö ryöstämässä hänet", Jani kysyi kavereiltaan, kun näki kalliin vyön tuntemattomalla pojalla – tällaisia ovat nuorten tekemät ryöstöt

Käyttääkö Suomen poliisi kiellettyä etnistä profilointia? Poliisitarkastaja ei kiistä väitettä ja kehottaa tuomaan tapaukset poliisin tietoon

Näkökulma: Ulkomaalaisuus ei lähde Suomessa syntymällä

Lue seuraavaksi