1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. petolinnut

Tapio Osala tuntee lännen merikotkat ja idän sääkset – nyt hän jännää, palaako kovia kokenut Minna-merikotka vielä Suomeen

Osala on yksi vapaaehtoisista petolintujen rengastajista.

Eläkkeellä oleva Tapio Osala pitää kertaalleen pelastettujen petolintujen puolta. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Tapio Osalan kamera kuvaa sääksenpesää, joka on 400 metrin päässä olevan saaren rannassa. Pesältä välittyy live-kuvaa Pohjanmaan merikotkat ry:n ja Kuopion luonnon ystäväin yhdistyksen verkkosivuille.

Osala rakensi Kuopion Jännevirralla sijaitsevaan saareen tekopesän vuonna 2015. Sen jälkeen pesää on asuttanut vakituinen sääksipari. Se on onnistunut pesinnässä nyt kolme kertaa.

Tänä keväänä ilmassa on jännitettä. Paikalle jo saapuneen naaraan seuraksi on ilmestynyt vieras koiras. Kun pesän vakituinen koiras saapuu, alkaa rähinä. Koiraat ottavat yhteen niin kauan, että pesänomistaja on selvillä.

– Koiraat taistelevat keskenään ja naaraat keskenään. Näin se menee sääksillä.

Osala tuntee pesän vakituiset linnut, koska on rengastanut ne. Itse asiassa hän on rengastanut viime vuosina suuren osan Pohjois-Savossa syntyneistä sääksistä. Sen lisäksi Osala rengastaa merikotkia Vaasan rannikkoseudulla. Hän on myös seurannut merikotkan levittäytymistä sisämaahan.

Renkaiden koodit ja lintujen yksilölliset tuntomerkit auttavat tunnistamaan oikeat yksilöt. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Sääksiä ja merikotkia vapaaehtoisena tutkiva Osala on merkinnyt Savon sääksien ja Vaasan rannikkoseudun merikotkien pesäpaikat muistiin puhelimeensa. Kipuamista riittää, kun hän käy pesät läpi joka kesä.

Kahden maakunnan mies on kirjoilla Vaasassa, mutta päätyi uuden elämänkumppanin myötä oleilemaan myös Kuopion Jännevirralla seitsemän vuotta sitten. Pariskunta asuu niemennokassa, jonka yli lintujen lisäksi lentävät vakituisesti myös Hornet-hävittäjät. Karjalan lennoston tukikohta on vastapäätä järven toisella puolella.

Satelliitin seuraama Minna-merikotka on nyt Saksassa

Tutkimuksen kannalta tärkein merikotka lentää tällä hetkellä Pohjois-Saksassa. Se on lähtenyt kohti Suomea jo pari kertaa, mutta on kääntynyt aina takaisin. Minna-nimen saanut naaras koki karun kohtalon viime vuoden elokuussa.

Nokkaan juuttunut uistin melkein tappoi sen, mutta onneksi paikalle osui henkilö, joka osasi hoitaa sille apua.

Minna on merkittävä lintu, koska se on aikuinen naaras, jonka liikkeitä seurataan satelliittipaikantimella. Aikuisen merikotkan kiinniottaminen on todella vaikeaa eikä siinä ole onnistuttu loukutusyrityksistä huolimatta kertaakaan.

Sen jälkeen, kun Minna vapautettiin luontoon onnettomuuden jälkeen, se lenteli ensimmäisenä Keski-Suomen puolella Konnevedellä, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Lokakuussa kotka lensi Ruotsin kautta Pohjois-Saksaan.

Naaras ei ole löytänyt vielä reviiriä eikä kumppania Saksasta. On siis mahdollista, että se palaa Suomeen.

– Vaan ei siitä tiedä, jospa se suuttui viimeksi, kun tuli uistin leukaan, Osala naurahtaa.

Minna-merikotka lentää vapauteen ihmisiltä saadun avun jälkeen elokuussa 2020 Jännevirralla. Kuva: Mika Räisänen

Osala seuraa Minnan liikkeitä ja raportoi niitä eteenpäin. Suomen valtiolla on velvollisuus seurata merikotkakantaa, koska kannan tilanne kertoo samalla Itämeren voinnista.

Kaikki lähti liikkeelle Öjenin metsästä

Petolinnut sääksi ja merikotka ovat vieneet entisen markkinointiekonomin sydämen mennessään. Luonto ja luontoarvojen kunnioittaminen olivat toki Osalan työssä aina mukana jo aikaisemminkin. Muun muassa kirjankustantajana työskennellyt mies on julkaissut lukuisan määrän luontokirjoja vuosien varrella.

Ekonomi kuitenkin toteaa tosissaan, ettei ole kehitysoptimisti.

– En usko, että maailma paranee jatkuvan taloudellisen kehityksen voimalla.

Merikotkan tilanteen seuraaminen ja lintujen rengastaminen alkoi 10 vuotta sitten Vaasassa.

Osala puolusti Vaasan kaupungin lähistöllä sijaitsevaa Öjenin metsää, jota uhkasi hakkuu. Metsäalueella liikkuessaan hän löysi hyvän paikan merikotkan tekopesälle. Pesä rakennettiin, merikotkapari asettui pesälle, ja kun poikaset ilmestyivät, ne rengastettiin.

Merikotkan rengastajan on oltava rohkea

Osala kulki rengastajien matkassa. Harjoittelun jälkeen hän pääsi kokeilemaan hommaa itse. Rengastaminen ei ole helppoa, koska Suomen suurin petolintu pesii korkealla. Pesään kiipeävällä rengastajalla on oltava kiipeilykengät ja turvavaljaat. Tarvitaan myös rohkeutta.

Nykyään pesään kurkataan ensin dronella ettei vielä lentokyvytön lintu putoa pesästä pois säikähtäessään ihmistä. Jos niin käy, rengastajien täytyy etsiä lintu maastosta ja viedä se takaisin pesään.

Petolintu huomaa kyllä ihmisen ennen kuin ihminen huomaa lintua, kertoo Tapio Osala. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Osala kiinnostui kotkasta niin paljon, että lähti mukaan aikoinaan Maailman luonnonsäätiön WWF:n perustamaan merikotkatyöryhmään, joka tutkimuksen lisäksi laskee vuosittain syntyvien poikasten määrän.

Hän on Pohjanmaan merikotkat ry:n puheenjohtaja ja toimii Kuopion luonnon ystäväin yhdistyksen hallituksessa. Tänä vuonna 125 vuotta täyttävä kuopiolainen yhdistys on Suomen vanhin luonnonsuojeluyhdistys. Juhlavuoden kunniaksi Kuopion keskustaan perustettiin Osalan ideasta galleria luontokuville ja kokoontumispaikka jäsenille.

Petolinnut ovat sopeutuneet uusiin olosuhteisiin

Osalalle tärkeiden petolintujen merikotkan ja sääksen tarina on melko samanlainen. Ravintoketjun huipulla olevat petolinnut kuolivat melkein sukupuuttoon. Kannat hiipuivat ympäristömyrkkyjen ja lintujen tappamisen vuoksi. Ennen myrkkyjä merikotkasta maksettiin tapporahaa. Myöhemmin myrkkyjen kyllästämät linnut eivät saaneet enää poikasia.

Tilanteeseen herättiin toden teolla 1960- ja 1970-luvuilla. Pikkuhiljaa kanta elpyi ja nyt lintuja on rannikolla jo niin paljon, että laji on levittäytynyt sisämaahan.

Pohjois-Savosta Osala löysi ensimmäisen merikotkan pesän kolme vuotta sitten. Sen jälkeen kotkat ovat toden teolla löytäneet Savon maisemat.

Tapio Osalan ottama kuva Keiteleen merikotkan pesältä. Kuva: Tapio Osala

Ennen metsäisillä soilla pesinyt sääksi on löytänyt uudet pesintäpaikat järvien rannoilta. Myös tekopesien rakentaminen on helpottanut sääksen asemaa. Sen tarvitsemia korkeita latvasta haaraisia puita ei löydy enää metsistä samalla tavalla kuin ennen.

– Pohjois-Savossa on todella hyvä kanta, joka lisääntyy koko ajan, Osala kertoo.

Lue myös:

Nokkaan juuttunut uistin melkein tappoi merikotkan – linnun pelastuminen oli tutkijoiden onni, sillä pian sen ansiosta on luvassa ainutlaatuista tietoa

Merikotkan poikasia ei tarvitse häiritä enää turhan takia – drone on verraton apuväline pesätarkastuksissa

Merikotka levittäytyy sisämaahan – nyt petolintu pesii jo Pohjois-Savossa