1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Rokotettujenkin on syytä pitää maskia – Hanna Nohynek kertoo, mitkä suojatoimet ovat yhä tärkeitä ja kuinka kauan

Tiukkoja rajoituksia lähdetään purkamaan vähitellen. Rokotukset eivät vielä suojaa tartunnoilta, kun vasta vajaa kolmannes väestöstä on rokotettu, muistuttaa asiantuntija.

Koronavirus
Ihmisiä hengityssuojaimet kasvoilla Helsingin keskustassa.
Ensimmäisen annoksen on saanut lähes kolmannes suomalaisista. Kaksi rokoteannosta saaneita suomalaisia on hieman vajaat kolme prosenttia. Kuvituskuva.Benjamin Suomela / Yle

Tartuntamäärät ovat useilla alueilla olleet laskusuunnassa ja tiukkoja yli kuukauden kestäneitä koronarajoituksia vähitellen puretaan. Lähes kolmannes yli 18-vuotiaista suomalaisista on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksen huhtikuun loppuun mennessä.

Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekilta millaiset suojatoimet ovat edelleen tarpeen.

Miten rokotusaikataulussa on pysytty?

– Tällä hetkellä rokotteita tulee hyvin. Astra Zenecan rokotteen pysäyttäminen ja 65-vuoden antoikärajan asettaminen jonkin verran hidastaa rokotuksia, mutta ei kovin paljon.

Miten rokotuskattavuuden nousu vaikuttaa tartuntojen määrään?

– Tartuntoja rokotuksilla ei ole vielä pystytty vähentämään kovin paljon, sillä niitä havaitaan paljon nuorilla aikuisilla ja heitähän ei vielä tällä hetkellä rokoteta.

Missä luvuissa rokotuskattavuuden nousu näkyy?

– Vakavia tauteja, kuolemia ja sairaalahoitoja ollaan selvästi pystytty vähentämään, nyt kun hauraimmassa terveydentilassa olevat ihmiset on suojattu.

Millainen suojateho koronarokotteella on ensimmäisen annoksen jälkeen?

– Julkaistujen raporttien perusteella suojateho ennen toisen annoksen antamista laboratoriovarmistettua tautia vastaan on rokotteesta riippuen noin 50 prosenttia ja toisen annoksen jälkeen se nousee 70-90 prosenttiin. Vakavia tautimuotoja vastaan teho on vielä tätä korkeampi. Tämän lisäksi rokotettu erittää ensimmäisestä annoksesta lähtien vähemmän virusta ja vähemmän aikaa kuin rokottamaton. Miten erilaiset virusmuunnokset muuttavat näitä lukemia, emme vielä tiedä riittävän hyvin.

Mitä tämä tarkoittaa suojautumistarpeen suhteen julkisissa tiloissa? Pitääkö rokotetun yhä suojautua maskilla samalla tavoin kuin rokottamattoman?

– Jos ollaan yleisissä tiloissa, normaalit varotoimet eli turvavälit, maskit, käsien desinfiointi ja pesu pätevät. Vaikka olisi rokotettu, tulisi maskia käyttää kun ollaan julkisissa tiloissa ja tavataan ihmisiä, joiden rokotustilannetta ei tunneta.

Entä yksityisissä tiloissa ja kahden rokotetun henkilön kohtaamisissa?

– Kun yhden annoksen jälkeen suojateho on tuo 50 prosenttia, niin on vielä mahdollista, että ihminen tartuttaa infektiota eteenpäin. Mutta kahden rokotetun kohdalla tartunnan riski on paljon pienempi. Jos kaksi täyden rokotussarjan saanutta tapaa keskenään, niin todennäköisesti etäisyyksien ja maskien pitäminen ei ole enää merkityksellistä. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n suosituksen mukaan tilanteissa, joissa kaksi rokotettua kohtaa, ei enää maskeja tai kahden metrin turvaetäisyyttä tarvittaisi. THL tulee antamaan ohjeita tästä lähiaikoina.

Kuinka pitkään yleisissä tiloissa ja tilanteissa joissa on tuntemattomia ihmisiä on vielä jatkettava suojautumista?

– Edelleen on hyvä pitää huolta etäisyyksiä, käyttää maskia ja pestä käsiä. Vaikka ympäristössä riski vähenee, ei se kuitenkaan ole olematon. Epidemia voi nopeasti kääntää suuntaansa, kuten muissa maissa on tapahtunut. Esimerkiksi Israelissa ja Britanniassa tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä, kun rokotuskattavuus nousee, mutta tässä vaikuttaa myös se, mitkä virukset maassa kiertävät. Hyvänkin rokotuskattavuuden vallitessa voi tulla uusia infektioita, jos rokote ei anna riittävää suojaa uusia virusmuunnoksia vastaan.

Tarvitseeko koronaviruksen sairastaneen ottaa rokotus?

– Tällä hetkellä ajatellaan, että rokote antaa toivottua lisäsuojaa koronavirustaudin sairastaneille. Kiirettä rokotteen ottamisella ei ole, sillä sairastaminen voi antaa suojan kuudeksi kuukaudeksi ehkä pitempäänkin. THL:n ohje on, että ensimmäisen kuuden kuukauden aikana sairastumisesta ei ole kiire ottaa rokotetta, mutta jos ihminen haluaa sen ottaa niin sille ei ole estettä, eli rokottaminen ei myöskään ole vaarallista.

Mitä tiedetään sairastetun koronataudin tuomasta immuniteetin kestosta?

– Suoja voi olla mahdollisesti yhdeksän kuukautta. Se voi olla myös lyhyempi tai pidempi. Osalla ihmisistä suoja säilyy pidempään ja suojan kesto näyttää olevan sidoksissa siihen kuinka vakavan koronataudin on sairastanut. Vakavammissa tautimuodoissa immuniteetin muodostuminen on voimakkaampaa, jolloin siitä tulee pitkäkestoisempi suoja.

Kuinkä pitkään vielä suojatoimista on pidettävä kiinni sisätiloissa?

– Emme tiedä sitä vielä varmasti. Haluamme olla varovaisia mielummin kuin ylioptimistisia se suhteen, että virus on selätetty. Meillä on vasta lähes kolmannes väestöstä rokotettu. Laumaimmuniteetin saavuttamiseksi on ajateltu, että 70–80 prosenttia väestöstä pitäisi olla suojattuna. Se tavoite saavutetaan Suomessa vasta keskikesällä. Sen vuoksi toivoisin, että ihmiset jaksaisivat käyttää maskeja ja pitää huolta suojatoimenpiteistä ainakin siihen saakka.

Pitäisikö joidenkin suojatoimien jäädä pysyviksi?

– Voi olla, että voimme oppia tästä pandemiasta. Ehkä maskeista voi tulla kuten Aasiassa tapa varsinkin influenssakautena. Olemme nähneet, että koronan varotoimista on ollut paljon hyötyä myös muiden tarttuvien tautien osalta. Esimerkiksi influenssaa, rsv:tä tai muita hengitysteitse leviäviä tauteja ei ole ollut koronapandemian aikana kierrossa juuri lainkaan. Kun ihmiset ovat pesseet käsiään, pitäneet maskeja ja etäisyyksiä, tehneet etätöitä ja kokoontuneet vähemmän, ovat kaikki hengitysteitse leviävät taudit ja itseasiassa myös ripulitaudit vähentyneet. Ehkä tästä jää tavalliseen arkeen joitakin hyviä käytäntöjä

Mitä tiedetään rokotteen tehon kestosta, kuinka pitkään rokotteella pystytään torjumaan virustartuntaa?

– Tällä hetkellä on liian varhaista sanoa kuinka pitkään teho tulee kestämään. Harvoin nähdään kuitenkaan tällaisia rokotteita, joissa suojateho on yli 90 prosenttia myös iäkkäillä ihmisillä, se on erittäin hyvä merkki. Pisimpään rokotetut ovat olleet kohta noin vuoden rokotettuna, mutta heidän määränsä on vielä liian pieni kertomaan miten laajoissa väestöissä suoja tulee riittämään. Tärkeä kysymys varmasti tulee olemaan, mitä tapahtuu suojateholle ja sen kestolle virusmuunnosten osalta. Monet maat varautuvat jo tehosteannoksien hankintaan.

Mitä epävarmuuksia liittyy viruksen leviämiseen?

– Vielä ei tiedetä tarkkaan kuinka paljon virusmuunnokset pystyvät murtamaan rokotteen antamaa suojaa ja tarvitaanko räätälöityjä rokotteita. Virus voi muuntautua myös vakavampaa tai lievempään suuntaan. Lisäksi samalla valmistaudutaan siihen, että ehkä koronavirusta vastaan täytyy rokottaa tulevaisuudessa ehkä säännöllisin välein niinkuin kausi-influenssaa vastaan.

Korjattu 28.4. klo 9:05: Kommentteja tarkennettu rokotusaikataulun, suojatehon, suojatoimien ja rokotteen tehon keston osalta.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta – jatkuvasti päivittyvään artikkeliin kerätään tuoreimmat koronauutiset Suomesta ja maailmalta