1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tulvat

Erikoinen Muhjärvi on viljelijöiden riesana vuodesta toiseen – yksi kuva näyttää, kuinka tulva nielaisee pellot

Vettä on juoksutettu helmikuusta lähtien, jotta kevään sateet eivät aiheuttaisi valtavaa tulvaa Kymijoen vesistöjen ympärille.

Kymijoen varresta kasvava Muhjärvi Anjalassa tulvii usein keväisin niin, että siitä on haittaa maanviljelijöille. Kuva: Ely-keskus

Muhjärven rannoilla tiluksiaan pitävät viljelijät ovat keväisin usein pinteessä. Järvi tulvii lumien sulaessa niin, että pellot jäävät vedenpaisumuksen alle.

Muhjärvi on Kouvolassa sijaitseva Kymijoen mutkassa sijaitseva järvi, tai oikeastaan lahti. Se kasvaa joen mutkasta tavalla, joka saa sen muistuttamaan suurta valtimonpullistumaa.

– Huonolta näyttää niiden peltojen kannalta, jotka tulvivat. Silloin ei pääse tekemään kylvöjä ja sato jää tulematta. Se vaikuttaa negatiivisesti pellon rakenteeseen ja tuottokykyyn myöhemminkin. Vesi huuhtelee myös ravinteita pellolta, Etelä-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi kertoo.

Niittyniemen mukaan tänä keväänä Muhjärven ympärillä viljelevien kannalta ikävän tilanteen jatkuminen on todennäköistä toukokuun loppuun. Sulaneet lumet ovat syynä järven nykytilaan, mutta tulvimiseen vaikuttaa myös kevään sää.

Muhniemeläinen viljelijä Anssi Mallat kertoo Keskilaakso-lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että tulvavettä on tällä hetkellä noin 70 hehtaarin alalla Muhjärven ympäristössä.

Pahimmillaan tulvat haittaavat viljelyä jopa sadan hehtaarin alalla.

Muhjärvi sijaitsee Kymijoen mutkassa Kouvolassa. Kuva: Yle / grafiikka

Vesistöt tulvivat nyt hieman, jotta ne eivät tulvisi liikaa

Kymijoessa virtaa nyt tavallista enemmän vettä. Syynä on Päijänteen veden juoksutus, jonka tarkoituksena on estää pahimpien tulvien muodostuminen.

Päijänteen pinta on noussut tänä keväänä jo 40 senttimetriä tavanomaista korkeammalle. Niittyniemikertoo, että odotettavissa on vielä toiset 40 senttimetriä kesäkuuhun mennessä.

Lumet ovat lähteneet tänä vuonna sulamaan pari viikkoa normaalia aikaisemmin.

– Päijänne on ollut koko talven ajan tavallista ylempänä. Kymijoessa ongelmia oli hyytöjen kanssa. Tasapainoa on haettu vuodenvaihteesta asti. Kun Päijänne on ylempänä, se heijastuu tulvariskinä Kymijoelle, Niittyniemi kertoo.

Hyytöä muodostuu, kun veden lämpötila laskee jäätymispisteen alapuolelle ja veden nopea virtaus estää jääkannen muodostumisen. Alijäähtynyt vesi jäätyy hyyteenä kiviin ja muuhun pohjamateriaaliin. Joen pohjaan jäätyvä hyyde patoaa ja nostaa vettä. Hyytö voi aiheuttaa voimakkaita ja äkillisiä tulvia.

Sade määrää kevään tulvatilanteen

Tulvia on ennakoitu jo helmikuusta asti lisäämällä Päijänteen veden juoksutusta, ja se on toistaiseksi pitänyt tilanteen aisoissa. Kymijoen virtaama on juoksutuksen vuoksi nyt 500 kuutiometriä sekunnissa.

Tavallinen lukema on noin 350 kuutiometriä sekunnissa. Niittyniemi kertoo, että virtaaman noustessa lähelle 500:ttä vesi alkaa nousta.

Päijänteen tilanne heijastuu Niittyniemen mukaan kunnolla Kymijokeen kuitenkin myöhemmin.

– Me juoksutamme vettä paljon, jotta säästyisimme suuren tulvan riskiltä sekä Päijänteellä että Kymijoella.

Lopullinen tuomio tulvatilanteeseen tulee kuitenkin taivaalta. Lumen sulamisen huippuaikana satava vesi laskeutuu jo valmiiksi tulvivaan ympäristöön, jossa se muuttuu yhdessä sulaneen lumen kanssa valumaksi.

– Kaikki ratkeaa nyt sen mukaan, millaisia sateita meille tulee, Niittyniemi kertoo.

Muutettu 28.4. kello 17.58: Korjattu toiseksi viimeisen kappaleen muotoilua valuma-sanan käytön osalta.