1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. massa- ja paperiteollisuus

Kuuntele paperimies Kimmo Hyöppisen, 38, ajatukset tulevaisuudesta, kun Veitsiluodon tehdas suljetaan ja työt lähtevät alta: "Ei pelota"

Työelämän kriiseiltä ei ole kukaan turvassa. Niistä selviää resilienssillä, eli muutosjoustavuudella, ja sitä voi myös kehittää.

Kimmo Hyöppinen on ehtinyt työskennellä Veitsiluodon tehtailla 15 vuotta. Tehdas on ollut loistava työpaikka, mutta hän on valmis myös alan vaihtoon. Lapset Mila ja Elmo viihtyvät isän tavoin Kemissä. Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Sadat Stora Enson Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettamisen vuoksi irtisanomisuhan alle päätyneet perheet miettivät parhaillaan, miten rakentaa tulevaisuutta ilman tehtaan työpaikkaa.

Tilanne on erityisen vaikea yli viisikymppisille, joita tehtaan väestä on lähes puolet, mutta yhtä lailla moni nuorempi joutuu puntaroimaan elämäänsä nyt uudessa valossa.

Yksi heistä on 15-vuotisen uran paperikoneella tehnyt kemiläinen Kimmo Hyöppinen, 38. Hän suhtautuu kaikesta huolimatta tulevaan positiivisesti.

– Tulevaisuus ei pelota. Tähän pitää vain sopeutua. Viisitoista vuotta sain elää paperimiehen elämää, enkä päivääkään kadu, hän lohkaisee.

Lähes satavuotiaan tehtaan mahdollinen sulkeminen koskisi Kemissä lähes kaikkia, sillä vajaan 700 työntekijän lisäksi saari on tarjonnut työtilaisuuksia lukuisille alihankintayrityksille. Kaupungille paperityöläiset ovat olleet hyviä veronmaksajia ja yrityksille palvelujen käyttäjiä.

Heidän maksukykynsä aleneminen nakertaa ikävällä tavalla entisestään velkaisen Kemin taloutta.

Lue lisää: Kemin talous joutuu syöksykierteeseen ja Kemin sataman liikevaihdosta katoaa miljoona euroa Stora Enson Veitsiluodon sulkemisen myötä

Tehdastyön jälkeinen toimeentulo huolettaa

Keminmaalaisen pariskunnan Tia-Maria Korhosen, 23, ja Tero Lehtisalon, 36, molempien työura Veitsiluodossa uhkaa loppua tehtaan mukana. Pitkän tähtäimen suunnitelmia ei vielä ole – mutta tärkeintä onkin, että niitä vielä tulee.

– Ei tämä ole maailmanloppu. Elämä kantaa, miettii Tero Lehtisalo.

Tero Lehtisalo ja Tia-Maria Korhonen olivat molemmat työpaikallaan Veitsiluodossa, kun uutinen tehtaan lopettamisesta tuli. Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Työntekijöiden mukaan tehtaalla on jo pitkään "eletty kvartaaleittain", eli odotettu huonoja uutisia osavuosikatsausten rytmissä.

Lehtisalokin aloitti puolitoista vuotta sitten työn ohessa logistiikka-alan opinnot ammattikorkeakoulussa.

– Pitkäänhän tuolla on puhuttu, että se ei ole ikuinen työpaikka. Ainut huoli on nyt, kun työpaikka menee alta ja olen vielä opiskelija, että miten käy toimeentulon.

Pitkään kolmivuorotöitä tehneenä Lehtisaloa ja puoliso Korhosta kuitenkin mietityttää myös se, miten esimerkiksi päivätöihin enää sopeutuisi. Työn kuormittavuus terveydelle on pyörinyt mielessä sekin.

– En vielä ole miettinyt mikä se elämäntyö olisi. Se on käynyt mielessä, että jaksaako kolmivuorotyötä tehdä sen 50 vuotta, Tia-Maria Korhonen sanoo.

Opiskelu on käynyt mielessä myös Kimmo Hyöppisellä. Pohjakoulutus on ammattiopistosta, kuten useimmilla tehtaan väestä. Todellinen oppi paperityöhön on tullut tekemisen mukana.

– Työharjoittelun kautta tulin kesätöihin ja sieltä paperikoneelle. Olen edennyt sieltä mistä kaikki aloittaa, eli pituusleikkurilta apumiehen hommista, koneenhoitajaksi ja märkään päähän asti.

Äkillinen irtisanomien, jos asia siihen päätyy, voisi hänen mielestään olla hyvä paikka vaihtaa alaa. Se tarkoittaisi paluuta koulun penkille.

– Uskon, että löydän jotain töitä. En ehkä samoja töitä, enkä samalla rahalla, mutta jotain.

Kimmo Hyöppisen mielestä verkkainen tahti Veitsiluodon koneiden uusimisinvestoinneissa kieli jo vuosia siitä, että yhtiö ei täysin usko tehtaan tulevaisuuteen. Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Kokemus työelämästä vaihtelee ikäryhmittäin

Vielä reilu neljännesvuosisata sitten tehtaalle tulleet, nyt viisi–kuusikymppiset, saattoivat perustellusti ajatella tehdastyöpaikkaa eläkepestinä. Nuorempien kokemus työelämästä on toinen.

– Ensin oli 26 kappaletta määräaikaisia sopimuksia. Olikohan se vuosi 2018 kun sain sitten vakinaisen työpaikan, kertoo 10 vuotta paperivarastolla työskennellyt Tero Lehtisalo.

Sosiaalipsykologi Krisse Lipposen mukaan kyky nähdä mahdollisuuksia suuren kriisin, kuten työpaikan menettämisen edessä, on osa muutosjoustavuutta – resilienssiä, kuten asia muodikkaasti ilmaistaan.

Sitä vaaditaan tämän päivän työelämässä kaikilta.

– Se ei tarkoita sitä, etteivät ikävät muutokset sattuisi. Voi olla hetken pois tolaltansa ja miettiä ideoita, miten muutokseen voisi reagoida ja miten toimintaansa sopeuttaa.

Viisi–kuusikymppisillä on elämänkokemusta jo monista muutoksista, mikä rakentaa resilienssiä. Lipposen mielestä yksi keino sen kehittämiseen onkin miettiä omia aiempia muutoskokemuksia.

– On hyvä olla tietoinen omasta muutosjoustavuudesta. Miettiä, miten pystyi sopeutumaan esimerkiksi lasten syntymään, uuteen työhön tai uuteen parisuhteeseen, miettiä miten on aiemmin selvinnyt ja tunnistaa ja käyttää niitä omia keinoja.

Kemin rasitteena työttömyys ja koulutusaste

Työpaikan katoaminen alta on silti kaikille shokki. Nuoria painaa kova lainataakka ja lapsiperheen elatus. Yli viisikymppisten talous voi olla lujemmalla pohjalla, mutta asema työmarkkinoilla heikompi (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun).

Paperiliiton mukaan Veitsiluodon työntekijöistä yli viisikymppisiä on lähes puolet. Toimihenkilöitä edustavassa Ammattiliitto Prossa ikäjakauma on vain rahtusen nuorempi.

Pron sopimusalavastaava Jari Uschanovin mukaan ikä ja koulutustausta vaikuttavat mahdollisuuteen – ja halukkuuteen – kouluttautua ja työllistyä uudelleen mahdollisen irtisanomisen jälkeen.

– Jos ikää on viisissäkymmenissä, kuinka paljon innostaa lähteä kouluttautumaan uudelleen? Ja valitettavasti on todettava, että työmarkkinoilla esiintyy yhä myös ikärasismia, Uschanov sanoo.

Kemissä tilannetta hankaloittaa se, että alueen työllisyystilanne on heikompi kuin maassa keskimäärin. Myös työllistymistä parantava koulutusaste on muuta maata alhaisempi.

Pro on selvittänyt jäsentensä tilanteita Kemin kohtalon kokeneilla tehdaspaikkakunnilla. Toimihenkilöt työllistyvät sen perusteella työntekijöitä paremmin uudelleen työpaikan kadottua alta. Mutta muuttujia on monia.

– Jos katsotaan Kemin seutua, niin oman alan töiden löytäminen voi olla haasteellista. Siinä on edessä helposti muutto muualle tai alan vaihto, Uschanov miettii.

Veitsiluodon tehtaat hallitsevat näkymää Kemin Rytikarin kaupunginosan kerrostaloista. Asukkaista iso osa on saanut leipänsä tehtaalta vuosikymmeniä. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Samaa pohtii Stora Enson omistaman kunnossapitoyhtiö Eforan mekaanisen puolen pääluottamusmies Jukka Ruotsalainen.

Kunnossapidossa työnkuva on monipuolinen ja työmahdollisuuksia voi avautua esimerkiksi Metsä Groupin uudella tehtaalla, mutta prosessityötä ei alueella juuri ole tarjolla.

– Jos on perussairas viisikymppinen paperimies, niin kyllä se tilanne on aika vaikea, Ruotsalainen sanoo.

Tunnelin päässä näkyy valoa

Keminmaassa asuvat Tia-Maria Korhonen ja Tero Lehtisalo remontoivat parhaillaan omakotitaloa yhteiseksi kodikseen.

Yhteisiä lapsia ei ole, mutta Lehtisalolla on 11-vuotias poika. Perhesiteet rajoittavat muuttohalukkuutta.

– Elämä on toistaiseksi täällä, Lehtisalo toteaa.

Toiselta tehdaspaikkakunnalta, Varkaudesta, kotoisin oleva Korhonen voisi muuttoa miettiäkin.

– Piipun juureen on kasvettu. Voihan se olla vaikea irtaantua, mutta se voi olla hyvinkin helppoa. Sen näkee sitten.

Kimmo Hyöppisen mielestä Kemissä on hyvä asua myös tulevaisuudessa. Lasten Milan ja Elmon harrastukset ja kaverit ovat lähellä, eikä muutto muualle houkuttele vanhempiakaan. Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Muutto ei ole ensisijainen vaihtoehto Kimmo Hyöppisellekään. Perhe viihtyy Kemissä, missä ovat niin lasten koulut ja harrastukset kuin puolison työpaikkakin.

Siitä ei Hyöppisen mielestä pääse mihinkään, että tehtaan mahdollisen lopettamisen välittömät seuraukset Kemille ovat katastrofaaliset.

– Tässä on paljon isommasta kyse kuin paperimiesten tulevaisuudesta.

Pitemmällä tähtäimellä hän näkee silti valoa.

– Jollekin firmalle se on lottovoitto tuo paikka. Siinä on satamat vieressä, rautatiet ja kulkuyhteydet kunossa. Aivan varmasti sinne tulee työpaikkoja, Hyöppinen uskoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella tiistaihin 27.4. kello 23 saakka.

Lue myös: Mitä Kemi voi oppia Kouvolasta, joka menetti kaksi tehdasta ja yli tuhat työpaikkaa? – ex-luottamusmies Jari Lindström: "Pahinta on jäädä odottamaan ihmettä"