1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ramadan

Hiljaisesta huoneesta löytyy nainen, joka ei väsy eikä tunne nälkää: nyt 27-vuotias arkkitehtiopiskelija kertoo, mitä ramadanista on hyvä tietää

Ramadanin vietto Suomessa on lähinnä kuukauden kestävä henkinen juhla, sillä paljoa muuta ei ole tarjolla.

Ramadan
Arwa Benkherouf  Oulun yliopiston hiljaisessa huoneessa
Algerialaissyntyinen Arwa Benkherouf rukoilee myös koulupäivien aikana Oulun yliopiston hiljaiseksi huoneeksi nimetyssä tilassa.Janne Körkkö / Yle

Lähes tyhjä luokkahuone on karu. Seinustalla on muutamia tuoleja, kirjahyllyssä joitakin kirjoja. Luonnonvaloa tulee vain vähän kattoikkunan kautta.

Arwa Benkherouf, 27, esittelee Oulun yliopistossa sijaitsevaa hiljaiseksi huoneeksi nimettyä tilaa kuitenkin tyytyväisenä.

– On hienoa, että yliopistolta löytyy paikka, jossa voi käydä esimerkiksi rukoilemassa.

Algeriasta lähtöihin oleva Bekherouf on muslimi, joka viettää parhaillaan ramadania eli muslimien paastokuukautta. Silloin rukoileminen ja Koraanin lukeminen ovat olennainen osa arkea. Paastokausi alkoi tänä vuonna 13. huhtikuuta.

Koronarajoitusten vuoksi yliopistolla on huomattavasti tavallista vähemmän väkeä, eikä hiljaisessa huoneessa ole muita.

Benkherouf ottaa hyllystä värikkään maton ja Koraanin.

– Normaaliaikana varsinkin perjantaisin huone on aivan täynnä vieri vieressä rukoilevia miehiä. En edes yritä mahtua mukaan, vaan tulen silloin kun he ovat lopettaneet.

Arwa Benkherouf esittelee rukous mattoja
Benkherouf kertoo, että opiskelijat ovat tuoneet mukanaan pieniä mattoja, joiden päällä voi rukoilla. Janne Körkkö / Yle

Muita musliminaisia hän on tavannut yliopistolla vain vähän.

Hiljainen huone on kaikkien käytettävissä, ja Benkherouf kertoo nähneensä siellä rukoilemassa myös muita kuin muslimeja.

Paastoaminen rakentaa itsehillintää ja keskittymiskykyä

Arwa Benkherouf muutti Kuwaitista Suomeen 3,5 vuotta sitten opiskelemaan arkkitehtuuria.

Aluksi häntä jännitti, millaista elämä on Suomessa muslimina. Hän kokee, että huoli oli turha ja että Suomessa on helppoa olla muslimi.

– Suomalaiset ovat kunnioittavia ja lähinnä uteliaita. He kysyvät esimerkiksi, millaisia sääntöjä islamiin liittyy? Onko paastoaminen vaikeaa? Kuinka vietät päiväsi syömättä ja juomatta? Tunnetko nälkää tai väsymystä?

Sen vuoksi hän myös mielellään kertoo uskonnostaan ja siihen liittyvistä tavoista. Esimerkiksi ramadanin vietosta suomalaisilla tulee mieleen lähinnä paasto, mutta siihen liittyy paljon muutakin. Ramadan on kuukausi, jolloin Koraani annettiin opastukseksi ihmisille.

– Lopetamme syömisen ja juomisen, pidätämme kehoamme, arvostamme siunauksiamme ja tehdään hyviä tekoja. Se opettaa meille kurinalaisuutta, rakentaa itsehillintää ja ravitsee sielua.

Benkherouf kertoo, että paasto tuo hänelle rauhaa ja lisää keskittymiskykyä. Se myös antaa mahdollisuuden lukea enemmän Koraania ja mietiskellä sitä.

Parantunut keskittymiskyky helpottaa myös opiskelua, sillä häiriöitä on vähemmän.

– Normaalisti minulla on aamupäivällä todella kova nälkä ja pitää miettiä, mitä söisin, mutta paaston aikana en tunne nälkää.

Paaston aikana moni lihoo

Arwa Benkherouf viettää paastoa Suomen auringonlaskun ja -nousun mukaan. Hänen mielestään ainoa oikea tapa paastota on paikallisen auringolaskun mukaan. Hän aloittaa syömisen noin yhdeksän aikaan illalla ja herää uudelleen aamuyöllä rukoilemaan ja juomaan vettä.

Osa Suomessa asuvista muslimeista seuraa Mekan auringon liikkeitä tai paastoaa lähimmän muslimimaan eli Turkin auringon mukaan.

Suomessa paastopäivät ovat pitkiä keväisin ja kesäisin, mutta silti paastoaminen täällä on helpompaa kuin monissa muslimimaissa, sillä Suomessa ei ole kuuma, Benkherouf kertoo.

Arwa Benkherouf
Benkherouf puhuu ramadanin vietosta mielellään, sillä hän haluaa myös suomalaisten tietävän sen merkityksen. Janne Körkkö / Yle

Hän sanoo syövänsä terveellisesti paaston aikana, sillä se on helpompaa ruoansulatuksen kannalta.

– Katkaisen paastoni yleensä taateleilla ja piimällä, koska se on terveellistä. Syön täydellisen aterian, kuten vihannes- tai kanakeittoa riisin ja salaatin kera ja juon paljon vettä.

Benkherouf kertoo, että toisin kuin voisi kuvitella, moni lihoo ramadanin aikana, sillä he syövät yöllä paljon ja mitä sattuu.

Paasto muuttaa monella arjen rutiineja. Myös Benkherouf kertoo aloittavansa päivänsä normaalia myöhemmin ja olevansa aktiivisempi iltaisin. Päivärytmin muuttaminen on mahdollista, sillä hän viimeistelee opintojaan.

Väsymystä hän ei tunne, sillä hän on tottunut paastoamiseen.

– Aloitin paastoamaan ensimmäistä kertaa 7–8 -vuotiaana, vaikka vanhempani sanoivat, että olen liian nuori. Halusin kuitenkin kokeilla sitä itse.

Useimmat musliminuoret aloittavat paastoamisen viimeistään 15-vuotiaina. Vanhukset, lapset ja sairaat eivät paastoa. Naiset eivät paastoa kuukautisten aikana tai jos he ovat raskaana tai imettävät.

Benkherouf kertoo, että nuorille paastoaminen on vaikeampaa ja he ovat nälkäisiä. He eivät haluaisi näyttää nälkäänsä, mutta ehtivät kysyä monta kertaa päivässä, milloin on ruoka-aika.

Suomessa juhlakuukausi ei juuri näy

Ramadan tarkoittaa myös juhlakuukautta, johon liittyy normaalisti paljon sosiaalista elämää. Rukoilemaan ja ilta-aterialle kokoonnutaan yleensä isolla porukalla perheen ja ystävien kanssa, mutta koronatilanteen vuoksi se ei ole nyt mahdollista.

Benkherouf kertoo viettäneensä ilta-aikaa lähinnä Oulussa asuvan veljensä tai ystävänsä kanssa.

Suomessa ramadin vietto eroaa muutenkin paljon Benkheroufin aikaisempiin asuinmaihin verrattuna. Hän on asunut Algerian ja Kuwaitin lisäksi myös Omanissa.

– Kaupungit on koristeltu värikkäillä bannereilla ja valoilla, ja yöllä on erittäin vilkasta. Iloinen ilmapiiri vallitsee kaikkialla, hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistyö lisääntyvät, ihmiset lähestyvät toisiaan ja yhteisöllisyys on paljon vahvempaa.

Katso videolta, kun Benkherouf kertoo, miten hän juhlii ramadanin aikaan.

Suomalaisessa arjessa muslimien ramadankuukausi ei juuri näy. Benkheroufia se ei haittaa. Eikä myöskään koronan aiheuttamat rajoitukset juhlintaan.

– Minusta ramadanin vietto on jokaisen oma henkilökohtainen kokemus. Minulle se tarkoittaa kuukauden kestävää henkistä juhlaa. Eikä ramadanin ole tarkoitus olla helppo. Jos se ei ole haastavaa, sillä ei ole merkitystä.

Kuin joulu ilman alkoholia

Kuukauden kestävä ramadan päättyy tänä vuonna 12. toukokuuta. Sen jälkeen alkaa kolme päivää kestävä eid-juhla, jota Benkherouf vertaa jouluun. Silloin tavataan ystäviä ja läheisiä. Lapset saavat lahjoja, ja juhlaa varten ostetaan uusia vaatteita.

– Yleensä teemme kakkuja ja makeisia ja syömme koko päivän.

Suurin ero juhlinnassa liittyy alkoholiin. Benkherouf on huomannut, että Suomessa juhliminen tarkoittaa yleensä alkoholin juomista.

– En käy esimerkiksi opiskelijajuhlissa, sillä ei tunnu hyvältä katsoa vierestä muiden juomista.

Se on osaltaan tarkoittanut, ettei hän ole saanut kovin paljoa ystäviä yliopistolta.

– Välillä olen tuntenut itseni yksinäiseksi, mutta olen ymmärtänyt, että niin kokee myös moni suomalainen.

Moderni perhe mahdollistaa yksin asumisen ulkomailla

Arwa Benkherouf sanoo islamin olevan tärkeä osa hänen elämäänsä ja hän yrittää elää islamin sääntöjen mukaan. Hän ei myöskään tunne ketään muslimia, joka ei viettäisi ramadania, mutta sen hän sanoo johtuvan taustastaan.

Ennen Suomeen muuttoaan hän on asunut uskontoon konservatiivisesti suhtautuvissa maissa, kuten Saudi-Arabiassa, Omanissa ja Kuwaitissa, missä hänen vanhempansa ja nuorin sisarus asuvat.

Arvioiden mukaan Suomessa asuu noin 100 000 muslimitaustaista henkilöä.

Benkheroufin perhe on moderni, ja sen vuoksi myös Arwa voi opiskella Suomessa.

– Yleensä musliminaiset eivät matkusta tai asu yksin ulkomailla sinkkuna. Olemme akateeminen perhe.

Myös Benkheroufin kolme muuta sisarusta asuu Suomessa. Alun perin hän ei itse ajatellut jäävänsä Suomeen asumaan opintojensa jälkeen, mutta nyt mieli on muuttumassa.

– Suomi näyttää olevan ihan hyvä paikka asua.