1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakentaminen

Asukkaiden rakastamalle kalliolle aiotaan rakentaa toimistotalo – riitahan siitä tulisi, siksi rakennusyhtiössä on uusi titteli: kehityshippi

Helsingin kaupunki aikoo rakentaa toimistorakennuksia Alppilaan. Kaupunki edellyttää, että asukkaita kuullaan ennen rakennussuunnitelmien tekemistä.

NCC:n kehityshippi Eelis Rytkönen ja JKMM:n arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä ovat tutustuneet asukkaiden palautteisiin ja ideoihin mielenkiinnolla. Mäki-Jyllilä sanoo niiden saavan omatkin ajatukset liitämään. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Helsingin Alppilassa on luonnontilaisia kallioita Savonpuistossa ja Saimaanpuistikossa. Ne ovat alueen asukkaille tärkeää lähiluontoa. Helsingin kaupunki suunnittelee alueelle erityyppisten toimitilojen rakentamista, jota monet asukkaat vastustavat.

– Ne ovat silokallioita, joita on tavattoman vähän enää jäljellä. Jos ne tuhotaan, niitä ei enää koskaan saada takaisin, sanoo Alppila seuran puheenjohtaja Irja Nykänen.

Nykänen painottaa, että kallioiset alueet on kaavoitettu puistoiksi, joten niitä ei voi ottaa toimistojen rakentamiseen.

– Se on ihan periaatekysymys. Toimistotaloja voi rakentaa johonkin muualle. Puistoja voidaan kehittää asukkaiden paremmin käytettäväksi, mutta niiden luonnetta ei saa muuttaa.

Suurin osa asukkaista kannattaa, että korkeintaan Savonkadun varteen rakennetaan, sanoo Alppila seuran puheenjohtaja Irja Nykänen. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Kalliot ovat asukkaille tärkeitä, koska läheiselle Konepaja-alueelle on muuttanut nuoria perheitä. Lapset ja nuoret ulkoilevat kallioilla. Kalliot ovat tärkeitä paikkoja myös aikuisille, istua ja olla luonnon keskellä.

– Alppilassa on Suomen pienin asuntokanta. Täällä on todella pieniä, parvekkeettomia yksiöitä. Ne ovat todella kuumia ja epäinhimillisiä asua, jos ilmasto lämpenee ja kesät ovat kuumia. Ihmiset tarvitsevat kaikkien vapaasti käytössä olevia puistoja ja muita tiloja, joihin voi mennä, Nykänen sanoo.

Asukkailta kommentteja ennen suunnitelmia

Tällä kertaa kaupunkilaiset ovat päässeet tavallista aikaisemmin mukaan kommentoimaan tulevia rakennusaikeita, sillä kaupunki on edellyttänyt rakennusyhtiö NCC:ltä laajaa vuorovaikutusta. Savonkatua ja sen ympäristöä lähdetään kehittämään osin asukkaiden toiveiden mukaan, mutta myös yrittäjiä, elinkeinoelämää ja asiantuntijoita on kuultu ennen lopullista suunnittelutyötä.

Toiveiden selvittäminen ennen suunnittelun aloittamista on varsin poikkeuksellista. Siitä vastaa NCC:n kehityshippi Eelis Rytkönen.

Titteli on Rytkösen itsensä antama. Hänestä titteleissä tulee olla myös huumoria. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa uusien ideoiden tuominen rakentamiseen.

Kehityshippi Rytkösen mukaan lähialueen asukkailla on ollut mahdollisuus vaikuttaa yksi kierros etukäteen.

– Osa on pitänyt tätä sairaan hyvänä starttina. He ovat toivoneet, että saatu palaute näkyy suunnitelmissa, Rytkönen sanoo.

Osa vastaajista on ollut vähän hämmentyneitä. He ovat kyselleet havainnollistavia kuvia ja suunnitelmia, joita voisivat kommentoida.

NCC:n Kehityshippi Eelis Rytkönen kertoo, että suunnittelualueelta ihmiset nimesivät 1 500 heille mieluista tai epämieluista paikkaa, reittiä tai näkymää. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Alppila seuran Nykäsen mukaan olennaista tietoa ei vielä ole saatu. Asukkaille ei ole kerrottu, mihin kohtaan rakentamista suunnitellaan, menetetäänkö kallioita tai miten korkeita ja massiivisia rakennukset lopulta ovat.

– Näistä ei ole saatu toistaiseksi mitään tietoa. Jos tuhotaan yhtään kallioita, niin emme hurrata huuda. Sinne radan puolelle Savonkatua voi rakentaa.

Nykäsen mukaan alue on pieni ja tähän mennessä tietoon tulleet suunnitelmat ovat olleet massiivisia.

– Ne eivät mahdu sinne, edes ne rakennukset. NCC:n sivuilla puhutaan myös puistoista ja aukioista, eivät ne mahdu sinne. Se on ihan ylimitoitettua.

Tilanne on asukkaiden lisäksi erilainen myös arkkitehdille.

– Meitä on suunnilleen kielletty suunnittelemasta. Ensin saadaan mielipiteet, raportit ja tutkimukset tästä alueesta ja sen jälkeen vasta suunnitellaan. Oikeastaan suunnittelu on vasta päässyt aktiivisesti käynnistymään, sanoo arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä arkkitehtitoimisto JKMM:stä.

Kaupunki on muuttanut tällä kertaa linjaansa, sillä Kumpulan kallioille rakennetaan, vaikka asukkaat taistelivat alueensa kallion säästämiseksi puolentoista vuoden ajan. He eivät vastustaneet kallioille rakennettavaa päiväkotia, vaan asukkaille tärkeän kallion tuhoamista.

Asukkaat ehdottivat kaupungille, että päiväkoti rakennettaisiin viereiselle tyhjälle hiekkakentälle, mutta kaupunki ei siihen suostunut.

Helsingin kaupungin mukaan Kumpulassa kyseessä on voimassa olevan asemakaavan toteuttaminen, joka on vuorovaikutettu lakisääteisesti kaavaa laadittaessa. Asemakaavassa päiväkodin paikka on osoitettu kallioille jo vuonna 1996 ja päiväkotia tarvitaan jo parin vuoden päästä.

Helsingissä Aleksis Kiven kadun ja Savonkadun kulmaukseen jää Saimaanpuistikon kallioita, jotka ovat lähialueen asukkaille tärkeitä. Tämä näkyi myös tulevana rakentajana toimivan NCC:n teettämissä kyselyissä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Kahteen kyselyyn tuli yli tuhat vastausta

NCC on selvittänyt asukkaiden toiveita kahdella erilaisella kyselyllä. Niihin tuli yli tuhat vastausta (siirryt toiseen palveluun).

Kehityshippi Eelis Rytkösen mukaan kyselyssä nousivat esille erityisesti kaupunkiluonnon säilyminen, mahdollisten uusien rakennusten mittakaava sekä lähiympäristön palvelut ja virikkeellisyys.

Ensimmäisessä kyselyssä ihmiset saivat merkitä itselleen tärkeitä ja epämukavia paikkoja, reittejä ja näkymiä. Tähän verkkokyselyyn vastasi yli 700 ihmistä.

– Vastaajien määrä on lähes kaksinkertainen, mitä osattiin etukäteen odottaa, Rytkönen sanoo.

Noin seitsemän hehtaarin alueelta löytyi yhteensä 1 500 joko miellyttävää ja tärkeää tai epämiellyttävää paikkaa.

Toisessa kyselyssä ihmisiä haastateltiin kadulla alueen lähellä tai heille annettiin lapulla nettilinkki, jonne he voivat käydä antamassa kommentteja. Tavoitteena oli selvittää paikan nykyinen olemus ja sielu ihmisten kautta. Tähän kyselyyn osallistui noin 300 vastaajaa.

Vastausten viesti on kuitenkin selvä: kalliot halutaan säilyttää.

Suunnittelua tehdään nyt kaupungin asettamien reunaehtojen pohjalta siten, että kalliota säilyy mahdollisimman paljon. Pohdinnassa on jopa, miten kalliot ja luonto saataisiin tulevien rakennusten sisälle.

– Olisi aika komeaa saada talojen seiniin kallioita näkyviin. Tulisi vuoropuhelua luonnon ja rakennusten kesken, sanoo arkkitehti Mäki-Jyllilä.

.

Kalliot olisi mukava saada osaksi rakennuksia, sanoo JKMM:n arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Alppilan rakennustyylin toivotaan säilyvän

Suunnittelu on vielä alussa. Arkkitehti Mäki-Jyllilän mukaan asukkaiden toiveissa on, että rakentamisessa jatkettaisiin Alppilan 1940– 60-luvun rakennustyyliä.

– Ihmiset eivät halua korkeita tornitaloja, vaan säilyttää tietyn kylämäisyyden. Tänne kaivataan rouheutta, taloihin tiiliä ja rappausta.

Myös kaupunki toivoo uudisrakentamisen sopivan aiempaan arkkitehtuuriin.

Liikenneyhteyksissä kyselyssä toivottiin painotusta joukkoliikenteeseen sekä jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin. Alueen pohjoispuolella menee pyöräilijöiden suosima Pohjoisbaana, jonne halutaan hyvät liitynnät.

Savonkatu aiotaan uudistaa kaupunkimaiseksi, sitä kavennetaan ja mahdollisesti istutetaan myös katupuita. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Nyt tutkitaan, voisiko Savonkatua kaventaa ja liikennettä ohjata muille reiteille. Näin Savonkadusta tulisi enemmän kantakaupungin tyyppinen katu kuin valtatiemäinen läpiajoreitti.

Alppilan kalliolla on ollut aikanaan iso kyläkeinu ja sellaista toivottiin nytkin.

– Kun tavoitteet tulevat ihmisten suusta, niihin suhtautuu eri tavalla kuin määräyksiin ja muihin ohjeistuksiin. Voi löytyä yllättäviä asioita ideointiin, Mäki-Jyllilä sanoo.

Mäki-Jyllilän mielestä paikka on erittäin kiinnostava myös suunnittelijalle. Sijainti on keskeinen, lähellä Kallion ja Pasilan kaupunginosia ja yhä selvemmin osa kantakaupunkia.

Savonpuiston kallioilta löytyy vanhoja kallioon upotettuja kiinnitysrenkaita, yhteen niistä on laitettu rakkauslukko. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Asukkaiden lisäksi myös muita sidosryhmiä on kuultu. Lausuntoja on saatu yrittäjiltä, elinkeinoelämältä ja asiantuntijoilta.

– Alueelle toivotaan paljon yritystoimintaa ja kivijalkaliikkeitä, ei Triplan tyylistä, vaan sellaista vaihtoehtoista artesaanikulttuuria, Rytkönen sanoo.

Artesaanikulttuurilla viitataan itse tekemisen tuomaan elämykseen sekä tekijälle että asiakkaalle. Tässä yhteydessä se voisi tarkoittaa esimerkiksi käsityöläisten pienyrittäjyyttä, yksilöllisesti valmistettua jäätelöä ja leivonnaisia sekä perinteisten pienten kivijalkakauppojen vaalimista.

Alppilalaiset ovat myös toivoneet, että uusien rakennusten kivijalkatiloihin voisi tulla tekemään töitä varattaviin tiloihin. Suunnittelussa mietitäänkin tilojen ristiin jaettavuutta.

– Yksi idea oli kalliolle varattava viherhuone, jossa voisi tehdä töitä tai syödä lounasta, Rytkönen kertoo.

Myös yritykset haluavat sijoittua lähelle ihmisten arkielämää, ei erillisiin yrityskeskittymiin. Liiketila- ja asuinrakentamista saatetaan yhdistää.

Suunnitelmat kommentoitavaksi loppukesästä

Alppilassa Savonkadusta ja sen ympäristöstä laaditaan vähintään kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joita kaupunkilaiset pääsevät kommentoimaan loppukesästä.

Arkkitehtien ja maisema-arkkitehtien työ painottuu tulevaan kesään.

Kesäkuun alussa, 2. päivä järjestetään vielä maastokävely. Vielä on tosin epävarmaa, voidaanko se toteuttaa paikan päällä vai virtuaalisesti.

Kaupunki on antanut viime syyskuussa ohjeet (siirryt toiseen palveluun) rakentamisen määrästä alueelle ja myös ohjeistanut, että pääpaino tulevassa rakentamisessa on toimitiloissa. Lisäksi tulisi myös Alppilan vanhaan rakenteeseen sopivia asuinkortteleita.

– Kaupunki on antanut raamit. Suunnittelussa haetaan mahdollisimman hyvää kokonaisuutta, jossa erilaiset intressit koetetaan saada toimimaan yhdessä, Mäki-Jyllilä sanoo.

Asukkaina meitä kiinnostaa, mihin kohtaan rakentamista suunnitellaan, miten massiivista ja miten korkeita rakennuksia olisi tulossa, sanoo Alppila Seuran puheenjohtaja Irja Nykänen kallioiden päällä Saimaanpuistikkossa. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Asukasyhdistyksessä ei olla yhtä luottavaisena. Alppila seuran puheenjohtaja Irja Nykäsen mukaan asukkaiden toiveet otetaan jossain määrin huomioon, mutta ei täysin.

– Villi veikkaus, jonkin verran otetaan huomioon, mutta sitten käydään iltalypsyllä ja selitetään, että tarvitaan vähän lisää rakentamista kannattavuuden ja palveluiden varmistamiseksi. Noin kymmenen prosenttia tulee lisää siitä, mitä sinne on suunniteltu.

Nykänen pitää suunnitteluun ja kommentointiin varattua aikataulua tiukkana.

– Suunnitelmista on luvattu kolme eri vaihtoehtoa, mutta vielä yhtäkään ei ole saatu. Asukkaille jää liian vähän aikaa käsitellä ehdotuksia.

Kaavamuutos pyritään saamaan käsittelyyn vuonna 2022. Ensimmäiset rakennustyöt alkaisivat näillä tiedoin vuonna 2023.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Kumpulan kalliot räjäytetään asukkaiden vastustuksesta huolimatta – hallinto-oikeus hylkäsi päiväkodin rakennuslupaa koskevan valituksen

Päiväkodin rakentaminen on herättänyt poikkeuksellisen suurta vastustusta Helsingissä - viimeinen näytös oli räjäytettäväksi tuomitun kallion hautajaiset

Helsinki on valmis neuvottelemaan kiistellyn Keskuspuiston urheiluhallin uudesta paikasta – Halliyrittäjä: "Suojellaanko mieluummin sammalta kuin lapsia?"