1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

Venäjä alkoi vetää joukkojaan Ukrainan rajalta, voittiko kukaan mitään? Kahdeksan kysymystä Venäjän voimannäytöstä

Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshes sanoo, että Ukrainan johto sai voittoja diplomatiassa. On epäselvää, mitä Venäjä sai.

Venäjä
Kolme panssariajoneuvoa on merenrannalla. Rannassa on maihinnousualus, jonka keula on avattu. Panssariajoneuvojen päällä työskentelee sotilaita. Aluksen keulassa laivaston lipun vieressä seisoo merisotilas.
Venäjän sotilasajoneuvoja merenrannalla Krimin niemimaalla pidettyjen sotaharjoitusten jälkeen 23. huhtikuuta. Venäjä on perustellut harjoituksilla joukkojenkeskityksiä, jotka ovat huolettaneet Ukrainaa ja sen tukijoita.Venäjän puolustusministeriö / EPA

Ukraina ja sitä tukevat länsimaat seuraavat nyt tarkasti, vetääkö Venäjä ilmoituksensa mukaisesti Ukrainan rajan läheisyyteen ja miehittämälleen Krimin niemimaalle keskittämänsä joukot.

Venäjä on perustellut joukkojen lähettämistä alueelle sotaharjoituksilla.

Perustelut tuntuvat jälkikäteisiltä, mutta ilmoitus joukkojen vetämisestä vaikuttaa tunnelmien liennyttämiseltä viikkoja kestäneen jännitteiden kasvun jälkeen.

Yhdysvallat arvioi aiemmin, että Venäjällä oli sijoittunut Ukrainan rajan lähelle jopa enemmän sotilasjoukkoja Ukrainan rajalla kuin vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin.

1. Mihin Venäjä pyrki?

– Se oli voimannäyttö, se ei ollut todellista valmistautumista sotaan tai tunkeutumiseen Ukrainaan, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo.

Hän sanoo, että Ukrainassa sotilastahot välttivät paniikin nostattamista.

– Jopa korkea-arvoiset ukrainalaiset sotilaat koko tämän ajan puhuivat, että siihen pitää suhtautua vakavasti, mutta keskeistä on, että taisteluryhmittymiä ei muodostettu.

Venäjä siis kiihdytti jännitteitä mutta se pysyi tietyissä raameissa.

– Se halusi näyttää Ukrainalle ja lännelle, että sillä on edelleen kyky vastata voimatoimin, myös Ukrainan sisäpoliittisiin ratkaisuihin.

Sotilas kulkee tutkien maastoa metallinpaljastimen kanssa. Hänen taustallaan näkyy savua.
Pioneeri osallistui Venäjän asevoimien sotaharjoitukseen Krimin niemimaalla Opukin harjoitusalueella 22. huhtikuuta.Sergei Malgavko / AOP

2. Saavuttiko Venäjä tavoitteensa?

Voi syntyä mielikuva, että Venäjä näytti voimaansa mutta ei saavuttanut mitään ja nyt vain vetää lisäjoukot pois Ukrainaa uhkaamasta. Arkady Moshes sanoo, että olisi virhe ajatella niin.

– Emme yksinkertaisesti tiedä. On mahdollista, että asia ei ole niin. On mahdollista, että Ukrainan selän takana on tehty joitakin sopimuksia.

Moshes korostaa, että auki on analyysin kannalta keskeinen avainkysymys: Mitä Venäjä sai länneltä?

On täysin mahdollista, että länsimaat tekivät kulisseissa jotain kompromisseja Venäjän kanssa.

Moshes kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että Yhdysvaltain äskettäin Venäjälle asettamat pakotteet olivat kuitenkin melko pehmeät eivätkä ne kohdistuneet esimerkiksi Itämeren Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen Venäjältä Saksaan.

Zelenskyi kulkee maastopuvussa, luotiliveissä ja kypärässä ryteikköisessä juoksuhaudassa. Taustalla näkyy kaksi miestä. Miehellä Zelenskyin takana ei ole kypärää päässään.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili konfliktialueella Itä-Ukrainassa 9. huhtikuuta.Ukrainan presidentin lehdistöpalvelu / EPA

3. Miten Ukraina pärjäsi paineessa?

Moshes katsoo, että avaintekijä tilanteen rauhoittumiseen oli Ukraina armeijan valmius taistella. Se toimi pelotteena.

– Ukrainan johto ja sen armeija olivat huolissaan mutta eivät pelästyneet eivätkä panikoineet. Toisin sanoin Ukrainan lujuus Yhdysvaltain tiukan diplomatian ohella esitti merkittävää roolia nykyisen suhteellisen myönteisen tuloksen saavuttamisessa.

Ukrainan johto sai kovasti tarvitsemaansa sisä- ja ulkopoliittista nostetta.

Sisäpoliittisesti vaikutus saattaa jäädä lyhytaikaiseksi. Presidentti Volodymyr Zelenskyin asema ei ole edelleenkään helppo, kun sisäpolitiikan kysymykset jälleen nousevat päiväjärjestyksessä päällimmäiseksi.

Ulkopolitiikassa Ukraina sai nyt Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huomion.

– Diplomatian rintamalla Ukrainan johto voitti paljon. Se sai solidaarisuuden ilmauksia lännestä ja puhelinsoiton Bidenilta, mitä se on yrittänyt saada aikaan kuukausien ajan onnistumatta, Moshes sanoo.

Tästä on kysymys jo seitsemän vuotta kestäneessä Itä-Ukrainan konflktissa.

4. Miten länsi reagoi?

Arkady Moshes korostaa, että ei voi puhua yhdestä lännestä.

Hän näkee Joe Bidenin hallinnon otteissa irtioton niin Donald Trumpin kuin Barack Obamankin presidenttikausiin. Moshes katsoo, että Yhdysvallat piti kantansa tiukkana.

– He esittivät kompromisseja mutta samaan aikana lähettivät signaaleja, että kompromissihaluinen kanta voi hetkellä millä hyvänsä vaihtua kovemmaksi.

Moshes pitää kuvaavana Venäjän valtionvelkaan suuntautuvia pakotteita. Ne olivat pehmein vaihtoehto mutta jättivät tien auki uusille, entistä kovemmille pakotteille.

– Kyse ei ollut vain pakotteista yksittäisiä poliitikkoja vastaan. Ne olivat uusia pakotteita Venäjän valtiota vastaan ja osoittivat, että Yhdysvallat voi mennä vielä pidemmälle.

Euroopan unionin kannoissa Moshes ei näe muutoksia.

– Paljon käydään keskusteluja ja annetaan julkilausumia, mutta periaatteellinen kanta pysyy samana. Venäläinen maakaasu on Saksalle tarpeen ja Saksa ostaa sitä kaikesta huolimatta, Moshes sanoo.

– EU osoittaa kuten ennenkin, että se on valmis puhumaan Venäjän kanssa ikään kuin vakavaan sävyyn, mutta ei kykene tekemään mitään periaatteellisesti uutta. Siksi Kreml jättää sen kannan huomiotta.

5. Mihin Venäjä pyrki kansainvälisesti?

Toisaalta Venäjä haluaa vuoropuhelua lännen kanssa.

– Se oli voimatoimin esitetty kutsu lännelle vuoropuheluun, Moshes sanoo.

Moshes pitää kuvaavana, että Venäjä ilmaisi mielenkiintoaan huippukokoukseen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa, vaikka Biden taannoin kutsui Putinia tappajaksi ja hänen hallintonsa asetti uusia pakotteita Venäjää vastaan.

Moshes arvioi, että voimaa näyttämällä Venäjä yritti saada Saksan ja Ranskan toimimaan Ukrainan suhteen. Venäjä toivoo, että Saksa ja Ranska painostaisivat Ukrainaa Minskin sopimusten toteuttamiseen.

Moshes kiinnittää huomiota siihen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa 31. maaliskuuta. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Ranskan ja Saksan johtajat keskustelivat vasta sen jälkeen.

– Se on tärkeä signaali. Se merkitsee, että itse mahdollisuus keskustella Ukrainasta Ukrainan selän takana on olemassa ja klassista salaista diplomatiaa jatketaan, Moshes sanoo.

Sergei Šoigu ja Valeri Gerasimov istuvat pöydän ääressä maastokuvioisissa univormuissa ja tutkivat vakavina karttaa. Kollmas mies kurkottaa heidän välistään ja näyttää kynllä kohtaa kartasta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Sergei Šoigu ja asevoimien yleisesikunnan päällikkö kenraali Valeri Gerasimov seurasivat sotaharjoitusta Krimin niemimaalla.Vadim Savitsky / Venäjän puolustusministeriö / EPA

6. Mitkä ovat Venäjän tavoitteet Ukrainassa?

Arkady Moshes arvioi, että Venäjän johto ei muuttanut tavoitteitaan Ukrainan suunnalla.

Venäjä haluaisi, että sen sotilaallisesti ja taloudellisesti ylläpitämät Donetskin ja Luhanskin separatistialueet saisivat Ukrainan perustuslaissa erityisaseman. Ukrainan sisällä ne voisivat estää Ukrainan liittymisen sotilasliitto Natoon ja Euroopan unioniin.

– Tämä oli tavoite seitsemän vuotta sitten ja se tavoite pysyy, Moshes sanoo.

Edelleen Venäjä haluaa, että Ukrainan johto suhtautuisi myötämielisesti venäläismielisiin poliittisiin voimiin maan sisällä, Moshes kertoo.

Äskettäin presidentti Volodymyr Zelenskyi kovensi otteita Putinin ystävänä tunnettua poliitikkoa ja oligarkkia Viktor Medvedtšukia kohtaan.

Esimerkiksi kolme Medvedtšukiin kytkeytyvää televisiokanavaa suljettiin. Medvedtšuk johtaa Ukrainassa venäläismielisenä pidettyä Opposition ohjelma – Elämän puolesta -puoluetta.

Venäjä pyrkii säilyttämään tämän poliittisen voiman Ukrainassa ja mahdollisesti vahvistamaankin sitä.

Kolmas kysymys on, että Venäjä haluaa Ukrainan hallinnon avaavan Pohjois-Krimin kanavan, joka on tärkeä Krimin niemimaan vesihuollon kannalta. Jännitteiden kiristyessä nousee aina epäilyksiä, että Venäjä kaavailee kyseisen kanavan ottamista haltuunsa.

Medvedtshuk ja Putin istuvat pöydän ääressä. Medvedtshuk puhuu ja Putin kuuntelee. Medvedtshuikilla on tummanharmaa puku, Putnilla tumma. Päydällä heidän keskellään on kukka-asetelma.
Viktor Medvedtšuk keskusteli Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa 18. heinäkuuta 2019.Mikhael Klimentyev / EPA

7. Onko sotatoimien vaara nyt ohi?

Moshes muistuttaa siitäkin, että osa Venäjän Ukrainan rajalle tuomasta sotilaskalustosta jää sinne vaikka sotilaat vedetään pysyviin tukikohtiinsa.

– Näiden joukko-osastojen siirtoon tarvittiin kuukausi, niiden vetäminen tapahtuu 10 päivässä. Se tarkoittaa, että sotilaat palaavat kasarmeille, mutta sotakalusto jää, Moshes sanoo.

Halutessaan Venäjä voi siis hyvin nopeasti palauttaa joukot alueelle. Moshes pitää todennäköisenä, että näin tapahtuu Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-2021-sotaharjoituksen aikana loppukesästä ja alkusyksynä

8. Hellittääkö Ukrainan kriisi?

Jännitteet vaikuttavat ainakin tältä erää jonkin verran lieventyneen, kun Venäjä vetää joukkoja pois Ukrainan tuntumasta ja Krimiltä.

Kyse on kuitenkin vain paluusta tammi–helmikuun tilanteeseen. Pikaista ulospääsyä konfliktista ei edelleenkään näy.

Moshes korostaa, että kyse ei ole mistään "jäätyneestä konfliktista", kuten monia entisen Neuvostoliiton alueen kyteviä konflikteja on kutsuttu.

– Ukrainan ja Venäjän kesken on meneillään on sota, se on sota Euroopassa. Se ei ole jäätynyt konflikti.

Konflikti siis jatkuu, ja se on samalla osa Venäjän ja lännen vastakkainasettelua.

– Mitään muutoksia ei lähiaikoina ole odotettavissa Donbassissa, Krimistä puhumattakaan, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes sanoo.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Venäjä saa äänensä kuulumaan uhkaamalla Ukrainaa sodalla

"He valmistautuvat suurhyökkäykseen", uskoo venäläisiä kiikaroiva ukrainalaissotilas – Lue Ylen raportti Itä-Ukrainan konfliktin etulinjasta

Lue seuraavaksi