1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kypros

Tunnustelut Kyproksen rauhanneuvotteluista alkavat – miksi ikuisuuskiistan ratkaiseminen on niin vaikeaa? Lue 10 kysymystä ja vastausta

Kädenvääntö kahtia jakautuneen Kyproksen jälleenyhdistymisestä on kestänyt jo lähemmäs puoli vuosisataa.

Tuhoutuneita ja hylättyjä hotelleja Varoshan ranta-alueella, joka oli 1970-luvun alussa suosittu turistikohde. Turkin miehittämällä alueella sijaitseva Varosha on ollut suljettu ja asumaton vuodesta 1974 alkaen. Kuva on vuodelta 2014. Kuva: Katia Christodoulou / EPA

ATEENA Kyproksen saari on jakautunut etelässä sijaitsevaan, Euroopan unioniin kuuluvaan Kyproksen tasavaltaan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan. Sen on tunnustanut vain Turkki.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on kutsunut Geneveen koolle tänään tiistaina alkavan kolmipäiväisen kokouksen, johon osallistuvat Kyproksen ja Pohjois-Kyproksen presidentit Nicos Anastasiades ja Ersin Tatar sekä Kreikan, Turkin ja Britannian edustajat. Kokouksessa tunnustellaan mahdollisuuksia Kyproksen rauhanneuvottelujen jatkamiselle.

Mitä pitkän kiistan taustalla on ja miksi sen ratkaiseminen on niin vaikeaa? Kokosimme kymmenen kysymystä ja vastausta Kyproksen konfliktin ratkaisemisen haasteista.

1. Keitä Kyproksella asuu?

Kyproksella on kaksi yhteisöä, kyproksenkreikkalaiset ja -turkkilaiset.

Kyproksenkreikkalaiset ovat suurin etnis-kielellinen ryhmä ja enemmistö heistä puhuu kreikkaa. Kreikkalaisia on ollut saarella jo pronssikaudelta.

Katunäkymä Kyproksen Nikosiasta 16. maaliskuuta 2021, jolloin Kyproksen hallitus löyhäsi koronarajoituksia ja muun muassa salli terassien avaamisen. Kuva: Katia Christodoulou / EPA

Kyproksenturkkilaiset olivat alun perin islamin uskoon kääntyneitä kreikkalaisia ja saarelle 1500–1800-luvuilla tulleita turkkilaisia.

Kyproksen itsenäistyttyä Britannian vallasta vuonna 1960 kyproksenkreikkalaisten ja -turkkilaisten yhteisöt hyväksyivät tasavallalle perustuslain.

Nykyisin kyproksenturkkilaisten arvioidaan olevan Pohjois-Kyproksella jo vähemmistönä verrattuna turkkilaisiin maahanmuuttajiin.

2. Miksi saari on jakautunut?

Uudenmaan läänin kokoinen Kypros jakautui käytännössä kahtia, kun Turkki miehitti saaren pohjoisen kolmanneksen vuonna 1974.

Hyökkäys oli vastaus Kreikan sotilasjuntan tukemaan vallankaappausyritykseen Kyproksella.

Tapahtumissa kuoli tuhansia ihmisiä ja kyproksenkreikkalaisia on yhä kateissa.

Miehityksen vuoksi noin 180 000 kyproksenkreikkalaista joutui jättämään kotinsa ja omaisuutensa saaren pohjoisosissa ja pakenemaan etelään. Vastaavasti noin 45 000 kyproksenturkkilaista pakeni tai siirrettiin etelästä pohjoiseen.

Saaresta 58 prosenttia on kyproksenkreikkalaisten ja 37 prosenttia kyproksenturkkilaisten hallinnassa. Loppuosa on YK:n puskurivyöhykettä ja Britannian tukikohtia.

Kuva: Kyproksen tasavallan viestintävirasto, Harri Vähäkangas / Yle

3. Mitä YK on tehnyt rauhan saavuttamiseksi Kyproksella?

YK lähetti joukkonsa turvaamaan rauhaa vuonna 1964, kun yhteisöjen välit olivat tulehtuneet sisällissodaksi.

Turkin miehityksen jälkeen YK:n rauhanturvajoukot ovat valvoneet saaren rajavyöhykettä.

Kesään 2005 saakka rauhanturvaoperaatiossa oli suomalaisosasto.

YK on myös välittänyt neuvotteluja saaren jälleenyhdistämisestä. Neuvottelukierrosten välillä YK:n edustusto Kyproksella ylläpitää dialogia osapuolten välillä.

4. Mikä oli YK:n pääsihteeri Kofi Annanin suunnitelma Kyproksen jälleenyhdistämisestä?

Suunnitelma koski liittovaltion muodostamista, lähimpinä valtiomalleina Belgia ja Sveitsi.

Ratkaisua tukivat EU, Kreikka ja Turkki.

Kyproksenkreikkalaisten enemmistö kuitenkin hylkäsi suunnitelman kansanäänestyksessä eikä Kypros voinut liittyä yhtenäisenä EU:hun 1. toukokuuta 2004.

EU-jäsenyyttä odottaneille kyproksenturkkilaisille kyproksenkreikkalaisten kansanäänestyksen tulos oli murskaava isku.

5. Kuinka lähelle sopua viimeiset neuvottelut ylsivät vuonna 2017?

Kokoukseen osallistuneen Kreikan silloisen ulkoministerin Nikos Kotziasin mukaan (siirryt toiseen palveluun) neuvotteluissa yllettiin paremmalle tasolle kuin koskaan aiemmin.

Pettymys umpikujasta olikin osapuolille rankka.

Sveitsin Crans-Montanassa pidetyssä kokouksessa neuvottelupöydällä oli kahden vyöhykkeen ja kahden yhteisön federaatio. Lähentymistä tapahtui muun muassa hallinnon ja vallanjaon osalta.

Suurimpia kompastuskiviä olivat Turkin sotilaiden pois vetäminen ja Turkin vaatimus säilyttää oikeus sotilaalliseen väliintuloon.

Kyproksen ja Pohjois-Kyproksen johtajat jatkoivat saavutetulta pohjalta dialogia vielä YK:n välittämässä tapaamisessa Berliinissä vuonna 2019.

Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades (vas.) tapasi Kreikan pääministerin Kyriakos Mitsotakisin ennen Geneven kokousta 16. huhtikuuta 2021 Ateenassa. Kuva: Kostas Tsironis / EPA

6. Mikä on muuttunut viimeisestä sovintoyrityksestä?

Lähtöasetelma on vaikeutunut.

Pohjois-Kypros sai vuonna 2020 uudeksi presidentikseen Ersin Tatarin turkkilaisten siirtolaisten äänien ylivoimalla. Kyproksenturkkilaiset kannattivat saaren jälleenyhdistämistä tukenutta istuvaa presidenttiä Mustafa Akincia.

Tatar edustaa Turkin linjaa myötäilevää Kansallisen yhtenäisyyden puoluetta, joka ajaa saaren jakautumista kahteen itsenäiseen valtioon.

Pohjois-Kyproksen hallinnon ja Turkin arvellaan nyt kurittavan kyproksenkreikkalaisia viime neuvottelujen karikosta ja Annanin suunnitelman hylkäämisestä.

7. Hyödyttäisikö kahden valtion malli Pohjois-Kyprosta ja Turkkia?

Ei, sillä Pohjois-Kypros ei pääsisi EU:hun ja Turkki loittonisi entisestään Euroopasta.

Ratkaisu ei hyödyttäisi Turkkia taloudellisestikaan, koska Pohjois-Kypros jäisi Turkin rahoitettavaksi. Edessä voisi olla myös väestöllisiä muutoksia.

Pohjois-Kyproksen hallinnon ja Turkin uskotaankin ajavan ehdotuksellaan myönnytyksiä kahden suvereenin valtion höllään konfederaatioon. Näin Turkki säilyttäisi vaikutusmahdollisuuden myös eteläpuolella.

8. Mihin ratkaisuun Kypros tähtää?

Kyproksenkreikkalaiset esittävät kahden poliittisesti tasavertaisen puoliskon ja yhteisön liittovaltiota jatkeena Kyproksen tasavallalle.

Kompromissina Kyproksen presidentti Anastasiades saattaa tukea federaatiossa hajautettua hallintoa.

Konfliktin ratkaisun tulee olla kestävä ja sen pitää noudattaa EU:n perusperiaatteita sekä YK:n päätöksiä.

Saaren jälleenyhdistyminen merkitsee Turkin miehitysjoukkojen vetämistä ja luopumista turvallisuustakauksista.

Takauksilla tarkoitetaan Kreikan, Turkin ja Britannian välistä vuoden 1959 sopimusta, jolla haluttiin turvata Kyproksen itsenäisyys.

9. Onko Kyproksen merenalaisilla luonnonvaroilla osuus kiistassa?

Alueelta on löytynyt hiilivetyvarantoja.

Turkki tavoittelee luonnonvarojen tasapuolista jakoa ja se on porannut kaasua EU:n mukaan Kyproksen yksinomaisella talousvyöhykkeellä. EU on asettanut tästä Turkille henkilöpakotteita.

Tänä vuonna Turkki ei ole vielä jatkanut kaasunetsintää itäisellä Välimerellä, mutta se ilmoittaa lähettävänsä aluksensa pian takaisin.

Katso myös: Ylen aamu 7.10.2020: Liennytystä Kreikan ja Turkin kiistoissa

10. Pitävätkö kyproksenkreikkalaiset ja -turkkilaiset sovun saavuttamista realistisena?

Odotukset ovat varovaiset monien epäonnistuneiden sovintoyritysten ja Turkin painostuspolitiikan vuoksi.

Molemmat ryhmät toivovat silti rauhaa. Liittovaltiota tukevia kansanliikkeitä toimii aktiivisesti sekä saaren pohjois- että eteläosissa.

Kuuntele myös: Areena: Unohdettu Pohjois-Kypros

Etenkin nuoremmat ymmärtävät, että syyttelyn ilmapiiri tulisi jättää taakse.

Viime lauantaina tuhannet ihmiset kokoontuivat mielenilmaisuun (siirryt toiseen palveluun) jaetussa pääkaupungissa Nikosiassa tunnuslauseella "Rauhaa ei voi estää Kyproksella".

Mitä ajattelet jutun luettuasi, miten Kyproksen tilanne voidaan ratkaista? Voit keskustella aiheesta 28.4. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Turkki ja Kreikka ärhentelevät Välimerellä – 5 kysymystä ja vastausta kiistasta

Turkin Erdoğan kävi aavekaupungin sateisella rannalla jakamassa Kyprosta pysyvämmin kahtia: "Kaksi eri kansaa ja valtiota" – video