1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kehysriihi

Analyysi: Hallituksessa on ilmiriita, mutta sunnuntaina oli yritys päällä

Sitä ei suljeta täysin pois, että hallitus voi kaatua, kirjoittaa politiikan toimittaja Antti Pilke.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko saapui perjantaina Säätytalolle kehysriihineuvotteluihin. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Hallituspuolueiden välit näyttävät kärsineen pitkäksi venähtäneen kehysriihen aikana.

Useammassa hallituspuolueessa herättää voimakasta närää keskustan arvaamattomaksi moitittu toiminta. Toisaalta kritiikkiä tulee myös pääministeri Sanna Marinille (sd.), jota on arvosteltu neuvottomaksi. Vuotoja julkisuuteen taas moititaan likaiseksi peliksi.

Eri lähteiden mukaan keskusta on muuttanut neuvottelujen aikana tavoitteitaan. Hallituskumppaneille on epäselvää mitä puolue haluaa ja sen sanotaan vaikeuttavan neuvotteluja.

Yksi kritiikin aiheista on se, että keskustan väitetään tiukentaneen perjantaina kantaansa valtiontalouden menokehyksiin.

Keskustan entinen puheenjohtaja ja ex-pääministeri Juha Sipilä sanoi tuolloin Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun), että hänen mielestään on ennenkuulumatonta, että pöydällä on edes sellainen mahdollisuus, ettei kehyksiin palattaisi.

Vielä edellisenä päivänä keskustan katsotaan suhtautuneen joustavammin siihen, ettei kehyksiin palattaisi heti koronakriisin jälkeen. Syynä menokehyksen venyttämiseen on muun muassa EU-jäsenmaksujen nousu, Veikkauksen tuottojen romahtaminen ja koronakriisin varjo.

Lähipäivät puoliväliriihessä onkin neuvoteltu siitä, millainen kehys rajoittaa valtion menoja vuonna 2023.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti riihen aluksi, että hallitus ylittäisi menokehyksen ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja seuraavana vuonna lähes yhtä suurella summalla. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen antoivat lauantaina ymmärtää, että ensi vuoden osalta ongelmaa ei olisi, mutta vuoden 2023 osalta on.

Keskustan mielestä hallituksen pitäisi karsia menoja, mutta toisaalta puolue haluaa rahaa esimerkiksi turveyrittäjien ja teollisuuden sähköistämisen tukemiseen.

Sähköistämisen tukeminen oli tiettävästi esillä sunnuntain neuvotteluissa. Hallituksessa on ollut erimielisyyttä paitsi tuen tasosta, myös siitä kuinka suuri osa olisi suoraa tukea ja kuinka suuri osa jaettaisiin investointien perusteella, kun yritykset sähköistävät prosessejaan ja luopuvat fossiilisista polttoaineista.

Keskustan moititaan muuttaneen linjaansa myös siitä, mitä hallituspuolueet ovat sopineet uusista työllisyystoimista.

Hallituksen katsotaan linjanneen viime syksynä, että tuolloin sovittu, runsaan 30 000 niin sanotun päätösperäisen työpaikan lisäys tuli olla vielä valtiovarainministeriön todentama, mutta kehysriihessä päätettävien toimien osalta riittävät myös muiden ministeriöiden arviot työllisyysvaikutuksista.

Marinin kompromissiesitykseen sisältyneet eri ministeriöiden valmistelemat niin sanotut pehmeät työllisyystoimet eivät kuitenkaan riittäneet keskustalle. Puolue on vaatinut ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, jota etenkin vasemmistoliitto vastustaa.

Vasemmistopuolueiden näkökulma on, että valtiovarainministeriön laskelmissa suurimman työllisyysvaikutuksen antavat leikkaukset, mutta ne ovat poliittisesti mahdottomia.

Tunnelmaa hallituksessa ei parantanut myöskään se, että Saarikko sanoi lauantaina valtion velkaantumisesta muistuttamisen jääneen vain keskustan kontolle. Keskustassa katsotaan, että vasemmistopuolueet eivät halua tehdä ikäviä päätöksiä valtiontalouden terveyhdyttämiseksi.

Riidoista huolimatta viesti on, että hallituksen johtoviisikko neuvotteli tosissaan sunnuntaina. Eri asia on, millaista edistystä syntyi.

Hallituspuolueiden erot tulevat nyt joka tapauksessa selvästi esiin.

Julkisen talouden suhteen on vaikea löytää ratkaisua, koska keinoja on suljettu pois.

Keskusta suhtautuu nihkeästi veronkorotuksiin ja puolueen ehtona hallitukseen menemiselle oli, että yrittäjien verotus ei kiristy. Vasemmistopuolueet ja vihreät taas karsastavat leikkauksia.

Työllisyyden nostaminen parantaisi taloustilannetta, mutta työllisyystoimista on tullut hallitukselle elämää suurempi kysymys, josta ei löydy sopua helpolla.

Keskustan tilanne on erittäin vaikea, koska puolue joutuu pelkäämään tosissaan kannatuksensa puolesta. Puolueessa on pelkona, että jos se jää hallitukseen huonon kehysriihituloksen kanssa, kahden vuoden päästä sen kannatus voi olla eduskuntavaaleissa alle kymmenessä prosentissa.

Se olisi surkea tulos keskustalle, joka on pitänyt viimeiksi kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana pääministerin paikkaa eniten hallussaan.

Keskustan tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että oppositio maalaa enemmän tai vähemmän onnistuneesti keskustasta kuvaa vasemmiston apupuolueena, vaikka keskusta on toisaalta saanut paljon tavoitteitaan läpi hallituksessa.

Kuntavaalien siirtäminen riihen jälkeiseen aikaan ei näytä tähän asti ainakaan helpottaneen sovun löytymistä.

Ainekset hallituskriisille ovat kasassa.

Onko mahdollista, että hallitus kaatuu? Sitä ei suljeta täysin pois, mutta se ei silti näytä todennäköiseltä.