1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tutkinnot

YAMK-tutkinnossa tradenomista voi tulla paperilla sairaanhoitaja – harhaanjohtavat nimikkeet aiheuttavat ongelmia ja tutkinto tunnetaan huonosti

YAMK-tutkinnon nimeksi on ehdotettu muun muassa nimeä maisteri (AMK). Monet koulut puhuvat Master-tutkinnoista.

tutkinnot
Nainen kirjoittaa kannettavalla tietokoneella.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto suoritetaan työn ohessa ja opiskelemaan päästäkseen pitää olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta. Kuvituskuva.Tuija Veirto / Yle

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike kaipaa edelleen muutosta. Tätä mieltä on muun muassa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.

Yhdistys on ajanut YAMK-tutkinnon nimikkeen muuttamista jo vuosien ajan. Taustalla ovat nimikkeen aiheuttamat suoranaiset ongelmat ja harhaanjohtavuudet.

– Kyse on asiasta, jota ajetaan niin kauan, että muutos tulee. Nykyinen nimikejärjestelmä on vähän epäonnistunut, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Esimerkiksi hyvinvointiteknologian insinöörin YAMK-tutkintoon voi hakea opiskelemaan, kun on suorittanut insinöörin tutkinnon tai jonkin muun tekniikan tai luonnontieteen alan korkeakoulututkinnon. Valmistumisen jälkeinen tutkintonimike riippuu kuitenkin siitä, mitä alempia korkeakoulututkintoja kyseisessä oppilaitoksessa on mahdollista suorittaa. Voi siis olla, että vaikka pohjakoulutus ei olisi insinööri, opiskelija saa valmistuessaan nimikkeen insinööri (YAMK).

Samankaltaisia ongelmia on sosiaali- ja terveysalalla, jossa ne voivat aiheuttaa vielä enemmän harhaanjohtavuutta. Esimerkiksi sairaanhoitaja on laillistettu ammattinimike, jota Valvira valvoo.

On kuitenkin olemassa YAMK-tutkintoja, jotka keskittyvät johtamiseen ja kehittämiseen, eivät hoitotyöhön. Niissä voi opiskella muullakin kuin sairaanhoitajan taustalla, mutta silti nimikkeeksi voi tulla sairaanhoitaja (YAMK).

Turun ammattikorkeakoulussa opiskelevalla Jenni Hukkasella on tästä kokemusta. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja opiskelee parhaillaan kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinnossa.

– Tutkintonimikkeet eivät paljon työelämässä kerro. Enemmän se sairaanhoitaja kertoo kuin loppuliite. Se luo haasteita, hän sanoo.

Monessa koulussa YAMK on Master

Arene on ehdottanut, että YAMK-tutkinnoissa otettaisiin käyttöön nimike maisteri (AMK). Tutkinto kun on virallisen tasoluokituksen mukaan samantasoinen yliopiston maisteritutkinnon kanssa. Samanaikaisesti YAMK-tutkinnon virallinen englanninkielinen nimike on Master eli maisteri.

Moni ammattikorkeakoulu myös käyttää Master-nimeä aktiivisesti markkinoinnissa. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulussa puhutaan Master-tutkinnoista, ja kaikki ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on niputettu otsakkeen Master School alle.

Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatilan mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että tutkinnot ovat kovin kansainvälisiä. Osa koulutusohjelmista on kokonaan englanninkielisiä ja suomenkielisissäkin on usein englanninkielisiä osia. Master on selvä kaikille.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila
Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila muistuttaa, että YAMK-tutkinto on eri tyyppinen kuin yliopiston maisteritutkinto, vaikka saman tasoisesta tutkinnosta puhutaankin. YAMK-tutkintoon vaaditaan työkokemusta ja myös opiskelijoiden keski-ikä on korkeampi. – Se on enemmän ammattilaisen täydennyskoulutustutkinto, Taatila kuvailee.Paula Collin / Yle

Toinen syy liittyy YAMK-tutkintojen tunnettavuuteen etenkin työelämässä.

– YAMK-lyhenne tittelin perässä ei välttämättä kerro työnantajalle, että tutkinto on lakisääteisesti rinnasteinen yliopistojen maisteritutkinnon kanssa. Master, eli englanninkielinen virallinen nimike ymmärretään myös suomeksi aika hyvin, Taatila sanoo.

Olisiko maisteri (AMK) sitten hyvä ratkaisu?

– Se olisi parempi kuin nykyinen. Kansainvälisesti kandidaatti, maisteri, tohtori -järjestelmä on aika standardi.

Kokonaan toisena kysymyksenä on pohdittu sitä, pitäisikö ylemmät tutkinnot nimetä koulutusalojen mukaan.

– Olisiko mahdollista tehdä esimerkiksi liiketalouden, tekniikan ja kulttuurialan ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja? Ne olisivat loogisempia kuin kapeisiin perustutkintonimikkeisiin pohjautuvat sairaanhoitaja tai medianomi, sanoo Taatila.

Kaikki työnantajat eivät tunnista tutkintoa

Master-tutkintoja, amk-maistereita… Yrittävätkö ammattikorkeakoulut puskea väkisin yliopistojen tontille?

Näin asia ei Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatilan mukaan ole.

Tärkeintä olisi tehdä tutkinnosta selkeä ja tunnistettava. Että opiskelijat, valmistuneet ja työnantajat pystyisivät ymmärtämään, minkä tason osaamisesta puhutaan.

Jenni Hukkanen työskentelee tietokoneella.
YAMK-tutkintoa opiskeleva Jenni Hukkanen on jo huomannut, ettei tutkintoa tunneta kovin hyvin työelämässä.Jenni Hukkanen

Tunnettavuudesta ja sen puutteesta puhuu myös YAMK-tutkinnossa opiskeleva Jenni Hukkanen.

– Työelämässä joutuu tosi paljon kertomaan, mihin koulutukseen valmistuu. Ettei se ole sairaanhoitajakoulutusta vaan maisteritasoista.

Hukkanen kertoo, että YAMK-tutkinnolla joutuu itse tekemään paljon enemmän töitä sen eteen, että työnantajat ymmärtävät kyseessä olevan muodollisten pätevyysvaatimusten mukainen ylempi korkeakoulututkinto.

Vuonna 2017 tehdyn väitöstutkimuksen mukaan maisterin tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla enemmän kuin YAMK-tutkintoa, vaikka ne ovat paperilla samanarvoisia. Vesa Taatila ja Arenen Petri Lempinen sanovat, että tilanne on koko ajan parantunut, mutta edelleen ongelmia on, etenkin julkisella puolella.

– Julkiselta puolelta joutuu välillä edelleen kuulemaan, että joku ei voi hakea virkaa, koska häneltä puuttuu maisteritason tutkinto. Vaikka hänellä on YAMK-tutkinto, Taatila sanoo.

Tutkintojen puutteellista tunnettuutta selittävät osaltaan YAMK:n lyhyt historia ja matalat tutkintomäärät suhteessa yliopistomaisterihin. YAMK-tutkinnot aloitettiin Suomessa kokeilujaksolla vuonna 2002, ja virallisesti ne alkoivat vuonna 2005. Viime vuonna suoritettiin 3 870 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Infografiikka suoritetuista ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista vuosina 2005-2020.
Paula Collin / Yle

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osuus kaikista suoritetuista saman tason korkeakoulututkinnoista kuitenkin kasvaa kohisten. Viime vuonna YAMK-tutkintojen osuus kaikista ylemmistä korkeakoulututkinnoista oli runsaat 17 prosenttia.

Myös tutkintojen hakijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi, enemmän kuin aloituspaikkojen määrä. Kevään yhteishaussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusten hakijamäärä oli yli 10 000, kun vielä kolme vuotta sitten hakijoita oli noin 6 500.

Lempinen ja Taatila arvelevat, että kunnollisen tunnettavuuden saavuttamiseen menee vielä muutamia vuosia. Nimikeasia helpottaisi, mutta siitäkin on puhuttu jo kutakuinkin yhtä kauan kuin tutkinto on ollut olemassa.

– Nämä ovat pitkiä prosesseja, mutta uskon, että se tässä kymmenen vuoden kuluessa johonkin nytkähtää, Vesa Taatila arvelee.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 28.4. kello 23.

Lue myös:

Ammattikorkeakouluihin tunkua, etenkin ylemmän tutkinnon opiskelijoiden määrä kasvoi

Väitös: Maisteri jyrää työelämässä ylemmän AMK-tutkinnon, vaikka ne ovat samanarvoisia

Lue seuraavaksi