1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kissa

Rontti-kissa selvisi hengissä kahdeksan vuoden karkureissusta ja 30 kilometrin matkasta: tutkijan mukaan se on harvinaista

Katso video Rontti-kissasta, joka napattiin loukkuun Keravalla. Omistaja löytyi mikrosirun avulla. Tutkijatohtori Milla Salonen kertoo, että suomalaiskissojen reviirit ovat isompia kuin muiden, mutta Rontin kulkema matka on harvinaisen pitkä.

Oranssi, valkorintainen kissa sivulta kuvattuna. Istuu makuuhuonene lattialla sängyn vieressä.
Vuosien karkureissusta kotiutunut Rontti on hyväkuntoisen näköinen. Omistajansa mukaan potrasta olemuksesta voi päätellä, että siitä on pidetty huolta retkiensä aikana.

Oranssi kollikissa Rontti pääsi takaisin kotiin Orimattilaan kahdeksan vuoden karkumatkan jälkeen. Sisäkissana ollut Rontti livahti ulos ovesta vuoden ikäisenä veljensä kanssa perheen silloisesta asunnosta Mäntsälässä. Veljen karkumatka päättyi pian auton alle, mutta Rontti hävisi teille tietämättömille.

Omistaja Tiia Sydänmaa-Kalpio sai viikko sitten yllättävän tekstiviestin. Lähettäjä oli Turvasiru.fi, jonne Sydänmaa-Kalpio oli rekisteröinyt kissan mikrosirun ja omat yhteystietonsa.

– Siinä luki, että lemmikkisi Rontti on löytynyt. Mietin, että onkohan tämä huono vitsi. Ajattelin, että on löydetty kissan jäänteet, jotka joku on vienyt sirun lukuun, jotta omistaja saisi viimeisen tiedon.

Hän soitti Riihimäelle löytöeläimiä vastaanottavaan Onnentassuun, jonka nettisivuilla kissan uskomaton tarina (siirryt toiseen palveluun) on myös kerrottu.

– Siellä oli ihan ihka elävä, punainen kollipoika. Päällimmäisiä tunteita olivat ilo ja epäusko.

Ensimmäisenä kissan kulkurivuosista kertoi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun). Vuodet tien päällä ovat jättäneet Ronttiin muitakin jälkiä kuin takkuisen turkin.

– Ensimmäisen parin päivän sulattelun jälkeen kissasta näkee, että sisällä oleminen tympäisee. Se katselee ikkunasta ulos ja käy oven takana istumassa, mutta Rontin kohtalo on nyt oppia sisäkissaksi, kertoo omistaja.

Kotiin palattuaan Rontti on käynyt eläinlääkärissä. Sitä on madotettu ja sen turkista on poistettu takkuja. Kuva: Mika Moksu / Yle

"Vaikeinta oli epätietoisuus"

Katoamisen jälkeen Sydänmaa-Kalpio ilmoitti kollista useisiin löytöeläintaloihin, mutta havaintoja ei tullut. Ensimmäisen talven jälkeen Rontin katoamisesta oli vuosi ja omistaja ajatteli, että kissaa ei enää nähdä.

– Vaikeinta oli epätietoisuus. Jopa veljen kohtalokas onnettomuus oli helpompi hyväksyä.

Rontti taivalsi Keravalle yli 30 kilometriä Mäntsälän Jurvalasta, josta se aikoinaan karkasi. Kissa loukutettiin kiinni Keravan Sorsakorvesta, jossa se oli pyörinyt useamman vuoden.

Muutama ihminen Keravalta on ollut yhteydessä Sydänmaa-Kalpioon kissan löytymisen jälkeen ja kertonut kollin liikkuneen heidän lähiympäristössään. Omistaja kuvailee Rontin olevan "potrassa" kunnossa, joten se ei ole nähnyt nälkää.

– Uskon, että hän on kohdannut matkallaan hyviä ihmisiä. Joku on vuosien aikana ruokkinut kissaa, ehkä pitänyt siitä huolta hiukan muutenkin.

Kulkurivuosien jälkeen Rontti vietti ensimmäiset päivät kotona makuuhuoneen sängyn alla. Kuva: Mika Moksu / Yle

Tutkija: karannut kissa villiintyy usein nopeasti

Tutkijatohtori Milla Salosen mukaan Rontin tapaus on epätyypillinen. Salonen työskentelee Helsingin yliopistolla professori Hannes Lohen ryhmässä, joka tekee koirien ja kissojen geenitutkimusta.

Salonen kertoo, että jos kadonnut kissa ei löydy ensimmäisten viikkojen aikana, se jää usein teille tietämättömille.

Kissat ovat tehokkaita saalistajia, joten Rontti on saattanut pysyä hengissä ja kohtuullisen terveenä itse metsästämänsä ravinnon avulla. Salonen muistuttaa, että erityisesti maaseudulla kulkukissojen ruokkiminen on yleistä, joten se on todennäköisesti saanut ihmisiltä täydennystä ruokavalioonsa.

– Pihapiiriin ilmestyviä kissoja ei välttämättä oteta kiinni ja viedä löytölään, vaan niitä saatetaan ruokkia pidemmänkin aikaa.

Karannut kissa villiintyy yleensä muutamassa päivässä. Silloin sitä on arkuudenkin takia vaikea saada kiinni. Mutta yksilöissä on eroja: toiset kissat ovat eläneet kauemmin ulkona kadulla tai maaseudulla navetan liepeillä, ja silti ne ovat yhä sosiaalisia.

– Tyypillisempää on, että kissasta tulee villieläin, kun se joutuu ulos. Villiintyneetkin kissat kesyyntyvät, kun ne saadaan loukutettua kiinni.

Milla Salonen väitteli viime marraskuussa koirien ja kissojen käyttäytymisestä. Tutkijatohtorin kotona on neljä kissaa. Kuva: Milla Salonen

Salonen tutkii kissojen käyttäytymisen periytyvyyttä. Tutkimuksen mukaan noin puolet käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä tulee perintönä. Toisen puolen selittää ympäristö ja muut tekijät.

– Ihmissosiaalisuus piirteenä tuntuu olevan periytyvä ominaisuus, mutta kissan käyttäytymisen periytyvyyttä on tutkittu todella vähän. Tarvitaan lisää tietoa, jotta periytyvyyttä ymmärretään paremmin.

Suomalaiskissoilla on isommat reviirit kuin englantilaisilla

Rontin kulkema 30 kilometrin matka on Milla Salosen mukaan harvinaisen pitkä. BBC teki vuosina 2012–2013 ohjelman Horizon: The Secret life of the cat, jossa 50 englantilaisessa kylässä elävää kotikissaa sai kaulaansa GPS-paikantimen. Niiden liikkeitä seurattiin vuorokauden ympäri.

Suurin osa dokumentin kissoista ei lähtenyt paljon näköyhteyttä kauemmaksi omasta kodista. Yksi liikkui yli neliökilometrin kokoisella reviirillä.

Salonen muistuttaa, että Suomessa kissan reviirit ovat todennäköisesti suurempia kuin Englannissa. Kissan reviiri voi olla iso erityisesti maaseudulla, missä ei ole naapureita lähellä.

– Meillä on vähemmän kissoja. Reviirin kokoon vaikuttaa todella paljon toisia reviirejä puolustavat kissat. Kissat pyrkivät välttelemään toisiaan. Mennessään toisen alueelle ne valitsevat ajankohdan, jolloin toinen ei ole partioimassa reviiriään.

Yleensä kadonnut kissa löytyy pihapiiristä tai noin kilometrin säteeltä kodistaan. Salonen epäilee, että Rontti on kulkenut kymmenien kilometrien matkan usean vuoden aikana. Tutkimusten mukaan leikkaamattomilla kollikissoilla on laajimmat reviirit.

– Ne etsivät sopivia naaraita, joiden hajut voivat houkutella kolleja liikkumaan kauemmaksi.

Muutto eri asuntoon auttaa sopeutumaan sisäkissaksi

Kahdeksan vuoden aikana nuori silakkamainen pikkukissa on kasvanut isoksi kolliksi, mutta omistaja tunnistaa Rontista yhä samoja luonteenpiirteitä.

– Se on aina ollut rauhallinen ja ystävällinen, mutta samalla hyvin itsetietoinen kissa, kertoo Tiia Sydänmaa-Kalpio.

Ihmisrakkaus ja rauhallisuus voivat auttaa Ronttia ajan myötä hyväksymään sisäkissana elämisen. Kuva: Mika Moksu / Yle

Tutkijatohtori Milla Salosen mukaa eläinsuojelutyössä on hyviä kokemuksia siitä, että jopa koko elämänsä villinä eläneet kissat voivat sopeutua kotikissoiksi.

– Erityisesti kun Rontti on sosiaalinen ja rauhallinen kissa, se voi sopeutua hyvin.

Kissan on vaikeinta hyväksyä ulkona liikkumisen kieltäminen, jos se elää samassa asunnossa, josta se on saanut aiemmin ulkoilla. Yhtäkkiä ovi suljetaan, eikä kissaa päästetä enää ulos.

– Jos muuttaa toiseen asuntoon, eikä päästä kissaa enää ollenkaan ulos, niin se sujuu monesti vaivattomasti, kertoo Salonen.

Hän muistuttaa, että osa kissoista, jotka ovat joutuneet elämään ulkona eivät enää edes halua poistua kotilieden lämmöstä.

Rontilta lähtee kulkuset

Kastraatioaika on varattu tälle viikolle. Rontti on jo yhdeksänvuotias, joten kastraatio ei ehkä vaikuta ihan niin vahvasti sen luonteeseen. Mutta Tiia Sydänmaa-Kalpio toivoo, että kollin menohalut vähenevät.

– Uskon, että Mäntsälän ja Keravan välillä on kahdeksan vuoden aikana tullut maailmaan monta pikku-Ronttia. Valitettavasti. Rontin on nyt aika jäädä eläkkeelle.

Rontti onkin elänyt kaksoiselämää

Keski-Uusimaa lehden artikkelin mukaan (siirryt toiseen palveluun) paljastui, että kulkurikolli on elänyt ainakin osan karkuvuosistaan keravalaisen pariskunnan pihapiirissä. Sitä alettiin ruokkia viitisen vuotta sitten. Erityisesti viime talvena Rontti on viihtynyt myös sisällä lämpimässä. Siitä huolen pitänyt pariskunta nimesi kissan Onniksi.

Keravan seudulla pieneksi kuuluisuudeksi nousseen Rontti-Onnin karkuvuosista tihkuu koko ajan lisää tietoa. Se sai reissunsa aikana kolmannenkin nimen. Karviseksi kutsuttu oranssi kolli viihtyi erään toisen perheen lähiympäristössä. Keski-Uusimaa lehden mukaan se heilasteli talon narttukissan (siirryt toiseen palveluun)Kertun kanssa. Luvassa on perheenlisäystä.

Lue myös:

Liian suuriksi kasvaneet kissapopulaatiot työllistävät eläinsuojeluyhdistyksiä – Kankaanpäässä hyviä tuloksia aktiivisesta työstä

Villeinä elävät kissaryhmät ovat ongelma talvisinkin: "Ei tarvita kuin kissapari, ja yllättäen jo puolen vuoden päästä on parikymmentä kissaa"

Juttua päivitetty 28.4.2021 klo 11.07: Otsikosta poistettu maininta, että Rontti eli kahdeksan vuotta ulkona. Juttuun lisätty Keski-Uusimaa-lehden tiedot, että kissa on elänyt myös sisätiloissa.