1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sijoittaminen

Melkein puolet sijoittajista pitää kaikki munat yhdessä korissa, paitsi osakesäästötileillä – miksi suomalaiset mokaavat sijoittamisen tärkeimmän säännön?

Hiljattain käyttöön tulleilla osakesäästötileillä hajautetaan aiempaa paremmin. Siihen riittää tuoreen tutkimuksen mukaan jo vähäinen hajauttaminen. "Vahinko-osakkeet" ja osaamisen puute selittävät heikkoa hajautusta, asiantuntijat arvioivat.

Suomalaissijoittajat hajauttavat osakeomistuksiaan heikosti. Prosentteina näkyy osakesijoittajien osuus omistettujen osakkeiden määrän mukaan. Kuva: Silja Viitala / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Hajauta, hajauta, hajauta!

Näin kuuluu osakesijoittamisen kenties kaikkein tärkein sääntö.

Hajauttamisen ideana on haalia osakkeita eri toimialoilta ja alueilta, jotta tietyn yhtiön tai toimialan heikko menestys ei veisi koko salkkua miinukselle. Jos esimerkiksi konepajayhtiöillä menee kehnosti, salkusta olisi hyvä löytyä tasapainotukseksi sijoituksia vaikkapa pankkeihin tai päivittäistavarakaupan yhtiöihin.

Suomessa neuvo osakkeiden hajauttamisesta ei näytä menneen perille.

Peräti 43 prosentilla suomalaisista yksityissijoittajista on salkussaan vain yhtä osaketta.

Ja toisinpäin: vain joka neljännellä on salkussaan vähintään viiden tai sitä useamman yhtiön osakkeita.

Nämä tiedot ilmenevät maaliskuussa julkaistusta tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jossa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju ja data-analyytikko Antti Lehtinen selvittivät suomalaisten pörssiomistuksia.

Tutkimus on tehty vuotta 2018 koskevilla tiedoilla, mutta tutkijat arvioivat, että tilanne ei ole parissa vuodessa juuri muuttunut.

– Trendi on ollut hyvin stabiili. Hajauttaminen lisääntyy, mutta hyvin hitaasti, Lehtinen toteaa.

Yksi selvä muutos on vuoden 2018 jälkeen kuitenkin tapahtunut.

Toista vuotta käytössä olevilla osakesäästötileillä hajauttaminen näyttää Ylen pankeilta pyytämien tietojen perusteella olevan yleisempää, mutta perusteellisesta hajautuksesta ollaan kaukana niilläkin.

Palataan osakesäästötileihin jutun lopussa.

Lähes 60 prosenttia omistaa vain yhtä tai kahta osaketta

Riskinä yhden tai muutaman yhtiön salkussa on, että tietyn yhtiön huonot päätökset, epäonni tai vaikka kilpailijoiden jalkoihin jääminen vie koko salkun pakkaselle.

Riittävän hajautuksen nyrkkisääntönä pidetään usein sitä, että salkusta löytyy kymmenkunta eri yhtiön osaketta.

– Viidestä ylöspäinkin alkaa olla jo kohtuullinen hajautus, jos osakkeet ovat eri toimialoilta, Keloharju sanoo.

Suomessa kolme neljästä sijoittajasta ei yllä Keloharjun mainitsemaan viiden eri osakkeen hajautukseen.

Miltei 60 prosenttia omistaa vuoden 2018 lukujen perusteella vain yhtä tai kahta osaketta.

Keskiarvo osakesalkuissa on vuoden 2018 lukemilla 3,8 osaketta per salkku. Miehillä 4,3 osaketta, naisilla 3,1 osaketta.

Suunta on kohti parempaa

Suomalaisten pörssiomistuksia on seurattu Keloharjun ja Lehtisen tutkimuksessa vuodesta 1995 lähtien.

Tuolloin, neljännesvuosisata sitten, osakeomistusten keskiarvo oli noin kaksi osaketta per salkku eli vain noin puolet nykyisestä.

– Kehitys siis kulkee parempaa hajauttamista kohti, mutta edelleen hajauttaminen on hyvin heikkoa, Lehtinen sanoo.

Vähäinen hajautus on Keloharjun ja Lehtisen tutkimuksen perusteella tyypillistä pienille osakesalkuille. Mitä suurempi salkun kokonaisarvo on, sitä paremmin omistukset on hajautettu useisiin yhtiöihin.

"Moni voi katsoa, että mikäs tällainen on ja unohtaa asian sitten"

Miksi hajauttaminen on niin vähäistä?

– Osa sijoittajista ei välttämättä vain tiedä, että sijoitukset kannattaa hajauttaa, rahoituksen professori Matti Keloharju vastaa.

Jotkut taas voivat sijoittaa yhteen osakkeeseen tietoisella riskillä. He saattavat odottaa, että juuri kyseinen sijoitus osoittautuu "lottovoitto-osakkeeksi".

– Nimitys kertoo aika paljon. Voi tulla isoa tuottoa, mutta voi olla, että käy tosi huonosti.

Osakesäästötilit näyttävät lisäävän hajauttamista, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju. Arkistokuva kesäkuulta 2017. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Yksi selitys vähäiselle hajauttamiselle on siinä, että moni on päätynyt osakkeenomistajaksi vahingossa – ostamatta itse yhtään osaketta pörssistä.

Esimerkiksi lankapuhelinosakkeiden haltijoista tuli teleoperaattori Elisan pörssiosakkeen omistajia, kun puhelinyhtiöt listautuivat pörssiin. Finanssikonserni Sammon vakuutuksenottajat puolestaan saivat pörssiosaketta, kun aiemmin asiakkaidensa omistama Sampo listautui pörssiin.

Vahingossa pörssiyhtiön osakkeenomistajaksi päädytään myös perinnön tai lahjan kautta. Oman työnantajansa osakkeita taas on voinut saada esimerkiksi bonuksena tai henkilöstöannissa.

Tällaiset osakkeet selittävät Keloharjun mukaan erityisesti sitä suurta joukkoa, joka omistaa vain yhtä ainutta osaketta.

Vahingossa tai puolivahingossa saatua osaketta pidetään omistuksessa tyypillisesti hyvin pitkään, eikä sen rinnalle osteta toisten yhtiöiden osakkeita.

– Moni voi katsoa, että mikäs tällainen on ja unohtaa asian sitten. Mukana voi olla osakkeita, jotka on saanut esimerkiksi lahjana 80-luvun pankkianneissa.

Keloharju pitää selvänä, että itse osakesijoittamisen aloittaneiden parissa hajauttaminen on keskiarvoja selvästi parempaa.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri uskoo, että moni satunnainen sijoittaja pitää rahansa pitkään kiinni muutamissa itselleen tutuissa yhtiöissä, eikä osta uusia, vähemmän tuttuja.

– Luulen, että tuttuihin kohteisiin rakastuminen selittää monet vähän hajautetuista salkuista.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri ihmettelee eniten kahden osakkeen salkkujen suurta määrää. Esimerkiksi perinnöt tai vanhojen puhelinasiakkaiden vahingossa saamat pörssiosakkeet selittävät monia yhden osakkeen salkkuja. Kahden osakkeen salkkuja omistavat ovat todennäköisemmin alkaneet sijoittajiksi tietoisesti, mutta jättäneet hajauttamatta. Lounasmeri kuvattiin joulukuussa 2019. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Lounasmeri arvelee myös, että osakeostojen kiinteät kaupankäyntikulut ovat kannustaneet harvoihin yksittäisiin sijoituksiin. Välityspalkkioiden minimoimiseksi on ostettu mieluummin yhtä osaketta isommalla summalla kuin useita osakkeita pienemmillä kertaostoilla.

Kilpailu on hänen mukaansa laskenut kaupankäyntikuluja vasta viime vuosina, mikä alentaa hajauttamisen kuluja.

Rahastot ja sijoitukset ulkomaille merkitsevät parempaa hajauttamista

Riskiä voi hajauttaa paitsi uusiin osakkeisiin sijoittamalla, myös rahastoilla.

Rahasto-osuuden ostaminen on sijoittajalle helpoin tapa hajauttaa, koska rahastot koostuvat tyypillisesti laajasta osakekirjosta. Yleisimmät rahastot sijoittavat jonkin pörssin, kuten Helsingin, indeksiin eli rahasto-osuuden kehitys seuraa kyseisen pörssin kehitystä kokonaisuudessaan.

Lehtisen ja Keloharjun tutkimuksessa tarkasteltiin ainostaan suoria osakesijoituksia, ei rahastoja.

Keloharju sanoo, että rahastosijoittajien määrä on ylittänyt Suomessa suoraan osakkeisiin sijoittavien määrän jo vuosia sitten.

– Rahastojen yleistyminen lisää jo itsessään hajauttamista. Rahastoissa on nykyään niin paljon tarjontaa ja mahdollisuuksia.

Lehtisen ja Keloharjun aineistoon eivät myöskään kuulu ulkomaiset osakkeet. Ne tuovat salkkuihin tehokasta hajautusta, koska riskiä jaetaan toimialojen lisäksi maantieteellisesti.

Niiden puuttuminen ei tutkijoiden mukaan merkittävästi vaikuta kehnoihin hajautuslukemiin, koska ulkomaille sijoittaminen on yksityishenkilöiden parissa yhä harvinaista.

Osakesäästötileillä osataan hajauttaa aiempaa paremmin

Entä se viime vuosien muutos?

Hajauttaminen näyttää olevan ahkerampaa osakesäästötileillä, joita on ollut tarjolla vuoden 2020 alusta lähtien.

Tästä voit lukea, miten osakesäästötili toimii.

Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin mukaan osakesäästötilin on avannut jo miltei 200 000 suomalaista.

Suurin osa, eli lähes 150 000, osakesäästötileistä on avattu osakevälittäjä Nordnetin palveluun.

Nordnetin osakesäästötileillä on keskimäärin 4,9 osaketta, jos ei huomioida tilejä, jotka ovat toistaiseksi tyhjillään.

1–2 osaketta omistavia on noin 35 prosenttia Nordnetin osakesäästötileille sijoittavista.

3–4 osaketta omistaa noin 24 prosenttia.

5 tai sitä useampia osakkeita omistavia on noin 41 prosenttia.

Kertaukseksi, Keloharjun ja Lehtisen tutkimuksen mukaan yksityissijoittajien osakesalkuissa oli vuonna 2018 keskimäärin 3,8 osaketta. 43 prosenttia sijoittajista omisti vain yhtä ainoaa osaketta.

Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen kertoo, että monet osakesäästötileille sijoittavista tekevät osakekauppaa päivittäin. Osakemäärä tällaisten "päivätreidaajien" salkuissa voi siis vaihdella päivästä toiseen merkittävästi.

Osakesäästötileille sijoittajiksi valikoituu keskivertoa perehtyneempiä, professori arvelee

Nordeassa osakesäästötilejä on pankin tammikuulta kertomien lukujen mukaan noin 30 000.

Niillä osakkeita on keskimäärin 6,5 per tili, Nordeasta kerrotaan.

Selkeä muutos, professori Keloharju sanoo osakesäästötilien hajautusluvuista.

– Osakesäästötilin tulo on voinut jo parantaa hajauttamista, ja kun osakesäästötilit yleistyvät, hajauttamisen voi olettaa paranevan entuudestaan.

Keloharju arvioi, että osakesäästötilin avanneiden joukkoon on valikoitunut keskivertoa perehtyneempiä ja myös keskivertoa nuorempia sijoittajia.

Euroclear Finlandin tilastot vahvistavat nuorten korkean osuuden: lähes kaksi kolmesta osakesäästötilistä on alle 40-vuotiaiden avaamia.

Nuoret sukupolvet ovat yleensä hyvin perillä uusista tuulista, Keloharju toteaa.

– Se, että uuteen osakesäästötiliin on ylipäätään tarttunut, on merkki jonkinlaisesta perehtyneisyydestä. Sen suhteen on johdonmukaista, että [hajauttamisessa] toimitaan fiksummin.

Hajauttamiseen osakesäästötileillä kannustavat myös veroedut. Tilin sisällä osakkeita voi myydä ja ostaa verotta. Verottaja vie osuutensa vasta, kun rahat ottaa ulos osakesäästötililtä.

Isoa kuvaa osakesäästötilit eivät kuitenkaan muuta.

Osakesäästötileillä on sijoituksia vasta noin miljardin euron edestä. Kaikkiaan suomalaisilla on osakevarallisuutta Suomen Pankin tietojen perusteella noin 47 miljardia euroa.

Aloitteleville piensijoittajille kannattaa siis jatkossakin hokea: hajauta, hajauta, hajauta.

Lue lisää:

Tässä ovat kansanosakkeet – Yle selvitti, olivatko piensijoittajien pörssisuosikit hyviä vai huonoja sijoituksia

Suomalaiset hullaantuivat ulkomaisista osakkeista: Uusista sijoituksista jo lähes 40 % menee ulkomaille – Tesla on piensijoittajien suosikki

Mitä pidempään säästät, sitä enemmän hyödyt korkoa korolle -ilmiöstä – säästölaskurista näet, miten summa kasvaa

Sijoittajakonkari varoittaa untuvikkoja sudenkuopista: "Markkina on yksi iso seireeni" – Vältä nämä 5 aloittelevan osakesijoittajan virhettä