1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Valko-Venäjä

Valko-Venäjällä opposition rivit rakoilevat – Pikkupuolueiden perustaminen uhkaa hajottaa demokratialiikettä

Myös Venäjän voimistuva rooli huolestuttaa Valko-Venäjän oppositiota, joka on kovilla maan johtajan Aljaksandr Lukašenkan väkivaltakoneiston puristuksessa.

Valko-Venäjä
Valkovenäläisiä naisia osoittamassa mieltään Minskissä, Valko-Venäjällä.
Naisten mielenosoitus Valko-Venäjällä Minskissä syyskuussa 2020. AOP

Onko toivo demokratiasta Valko-Venäjällä hiipumassa, kun pidätykset ja muut kovat toimet ovat kutistaneet massaprotestit pieniksi mielenilmauksiksi, ja Minskin ja Moskovan johtajien uumoillaan puuhaavan valtioliittoa?

Poliittisesta takatalvesta huolimatta on Suomessa elävä valkovenäläinen aktivisti Kiryl Kirylau toiveikas.

– Toiminta jatkuu, aktivistien kiinniotoista ja pelosta huolimatta, hän sanoo Ylen puhelinhaastattelussa.

Valkovenäläinen aktiviisti Kiril Kirylaun. 27.4.2021.
Suomessa asuva valkovenäläinen aktivisti Kiryl KirylauJorge Gonzalez / Yle

Kirylau kertoo, että demokratialiikkeessä yritetään nyt löytää uusia toimintatapoja.

Sen piirissä toimivat pohtivat ehdokkaaksi asettumista paikallisvaaleissa, jotka on määrä pitää vuodenvaihteen jälkeen.

Demokratia-aktivistit tutkivat yhteistyön mahdollisuuksia myös niiden kanssa, jotka osallistuvat vanhaan tapaan neuvostoiksi kutsuttujen elinten toimintaan.

Uudet vaalit opposition tavoitteena

Vaaleja vaatii myös opposition tunnetuin hahmo Svjetlana Tshihanouskaja. Viime vuoden elokuussa presidentinvaalissa ehdolla ollut Tshihanouskaja joutui pakenemaan maasta, kun maan pitkäaikainen johtaja Aljaksandr Lukašenka oli varmistanut valtansa kyseenalaisen ääntenlaskun turvin.

Tshihanouskaja vaati tammikuussa Telegram-viestipalvelussa maahan uusia vaaleja, joissa ei Lukašenkalla olisi enää sijaa. Asiasta kertoi Puolan televisio verkkosivullaan. (siirryt toiseen palveluun)

Svjatlana Tsih’anouskaja, Valko-Venäläisen opppositioliikkeen politiikko, samoi että valkovenäläiset jatkavat taistelua Aljaksandr Lukašenkaa vastaan.
Valko-Venäjän opposition näkyvin sanansaattaja Svjatlana Tsihanouskaja vieraili Suomessa maaliskuussa 2021. Benjamin Suomela / Yle

Tshihanouskajan mukaan kansanäänestys ja uudet vaalit olisi järjestettävä vielä tämän vuoden aikana.

Demokratialiike on kuitenkin joutunut ahtaalle, kun mielenosoituksiin on vastattu kovin ottein ja massapidätyksin.

Kansalaistoiminnan alku oli lupaava. Viime vuonna sitä vauhditti jopa vallanpitäjien välinpitämättömyys koronan suhteen. Kun Lukašenka vähätteli epidemiaa ja järjestytti neuvostotyylisiä voitonparaateja, ymmärsi moni valkovenäläinen kansalaisten oman aktiivisuuden merkityksen.

Sitten muutosta kaipaavien kärsivällisyys murtui elokuun presidentinvaalien väärinkäytösten myötä. Protestiaaltoon vallanpitäjät vastasivat säälimättömästi – pidätyksin, karkotuksin ja väkivallalla. Moni demokratia-aktivisti joutui pakenemaan ulkomaille, etenkin Liettuaan ja Puolaan.

Katso tästä video Valko-Venäjän viime vuonna alkaneesta kuohunnasta.

Suomen valkovenäläiset osoittavat mieltä

Lähihoitajana työskentelevä Kiryl Kirylau on asunut Suomessa jo vuosia.

Synnyinmaansa asioita hän seuraa tarkkaan, ja osallistuu usein Helsingissä Kiasman edustalla järjestettäviin mielenilmauksiin.

Kirylaun näkemys Valko-Venäjän nykyisen johtajan tulevaisuudesta johtajasta on selvä.

– Kun Valko-Venäjällä valta vaihtuu, voi Lukašenkaa odottaa vankeus kaiken sen vuoksi, mitä hän on tehnyt.

Ihmisioikeuksia vaativa sekä Valko-Venäjän presidenttiä Aljaksandr Lukashenkaa vastustava mielenosoitus Helsingissä 31. lokakuuta 2020.
Suomessa asuvien valkovenäläisten mielenosoitukset Valko-Venäjän demokratian puolesta ovat jatkuneet tänä vuonna. Tämä kuva on otettu Helsingissä 31. lokakuuta 2020.Teemu Salonen / Lehtikuva

Nuori valkovenäläinen pohtii – ainakin puoliksi tosissaan –, että Lukašenkalle voi vielä järjestyä pakopaikka jollain datshalla Venäjän maaseudun rauhassa.

"Putin haluaisi liittää Valko-Venäjän"

Kirylau uskoo, että Minskin ja Moskovan yhteyden tiivistymisen merkitsisi synkkää tulevaisuutta Valko-Venäjän demokratialiikkeelle.

– Putin haluaisi liittää Valko-Venäjän Venäjään, pelkää Kirylau. – Se ei ole hyvä asia, sillä tilanne Venäjällä ole yhtään parempi.

Viime viikolla Venäjän presidentin Vladimir Putinin odotettiin jopa julistavan valtioliiton maiden välille. Lukašenka oli tulossa Moskovaan vierailulle, ja Euroopassa jännitystä kiristi Venäjän joukkojen keskittäminen Ukrainan vastaisille rajoille ja miehitettyyn Krimiin.

Presidenttien tapaaminen Kremlissä ei kuitenkaan johtanut suuriin uutisiin. Vaikka valtioliittohanke maiden välillä on ollut vireillä jo yli kaksikymmentä vuotta, ei lopullista askelta vieläkään otettu.

Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenko ja Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka Moskovan Kremlissä presidentti Vlarimir Putinin vieraana 22. huhtikuuta 2021. Mikhail Klimentyev / AOP

Venäjän kiristyvä sisäpolitiikka ja Valko-Venäjän jyrkkä linja demokratialiikettä kohtaan ajavat maita kuitenkin samaan suuntaan. Minskin kadut viime vuonna täyttäneet mielenosoitukset olivat myös Kremlille vakava varoitus.

Valko-Venäjällä protestin värit ovat valkopunaiset, kun esimerkiksi Ukrainaa on uudistettu oranssien tunnusten alla.

Vallanpitäjien vastaus oli nopea ja jyrkkä. Mielenosoitusten tukahduttaminen on tehnyt maasta ihmisoikeuksien mustan aukon. (siirryt toiseen palveluun)

Miksi Putin pelotteli vallankaappauksella?

Ihmisoikeuksien sijasta Moskovan ja Minskin johtajat kantavat huolta omasta asemastaan.

Puhuessaan Venäjän valtaeliitille viime viikolla presidentti Putin alleviivasi vallankaappausuhkaa, jonka kohteeksi hän näki Valko-Venäjän johdon joutuneen.

Myöhemmin Lukašenka puhui jopa oman salamurhansa mahdollisuudesta sanoen, että siinä tapauksessa valta siirtyisi turvallisuusneuvostolle.

Valko-Venäjän oppositio on leimannut puheet vallankaappauksesta tuulesta temmatuiksi. Myös Kiryl Kirylau luonnehtii johtajien esittämiä varoituksia keinona, jolla kenties perustellaan tulevia toimenpiteitä.

Turvallisuusneuvosto huolestuttaa

Suomen Amnestyn ihmisoikeus- ja maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen pitää Valko-Venäjän turvallisuusneuvoston korostumista pahana merkkinä.

Anu Tuukkanen på Amnesty International
Suomen Amnestyn ihmisoikeus- ja maakohtaisen työn asiantuntija Anu TuukkanenYle/Malin Lindholm

– Turvallisuuskoneiston vallan kasvattaminen vaikuttaa pahaenteiseltä. Jo nyt on nähty, millä tavalla se kohtelee rauhanomaisia mielenosoittajia.

– Mielivaltaisuuksia on ollut paljon, eikä poliisien tarvitse pelätä joutuvansa vastaamaan teoistaan, sanoo Tuukkanen Ylelle puhelinhaastattelussa.

Hänen mukaansa valituksia poliisiväkivallasta on satamäärin, mutta vain muutamia valituksia on käsitelty – eikä yksikään ole johtanut rikostutkintaan.

Näin siitä huolimatta, että ainakin neljä ihmistä on kuollut mielenosoitusten tukahduttamisen yhteydessä.

– Täysin rauhanomaisten mielenosoitusten osanottajia on pidätetty ja pahoinpidelty, sanoo Tuukkanen.

– Heidän joukossaan on ollut lapsia ja iäkkäitä ihmisiä, hän jatkaa.

Amnesty on vedonnut (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi 16-vuotiaana pidätetyn Mikita Zalataroun puolesta. Hänet piestiin kiinnioton yhteydessä sairaalakuntoon. Nyt epilepsiaa sairastava nuorukainen on tuomittu viideksi vuodeksi nuorisovankilaan.

Valkovenäläiset poliisit ottivat kiinni naispuolisen mielenosoittajan Minskissä, Valko-Venäjällä.
Valkovenäläiset poliisit pidättävät mielenosoittajan Minskissä 27. maaliskuuta 2021. AOP

Tuukkanen korostaa, että rankaisemattomuus suojelee väärinkäytöksiin syyllistyneitä viranomaisia.

– Rankaisemattomuudella on iso rooli. Mielivaltaisuuksista ei yleensä seuraa mitään.

Turvallisuuskoneistot yhteistyössä

Anu Tuukkanen katsoo, että Venäjän ja Valko-Venäjän yhteistyön tiivistymisellä voi olla ihmisoikeuksien kannalta huolestuttavia seurauksia.

– Jos Valko-Venäjän turvallisuuskoneisto saa tukea Venäjältä, se ei lupaa parannusta tilanteeseen, sanoo Tuukkanen.

Väitetty vallankaappaushanke on johtanut pidätyksiin myös Moskovassa. Kun Thinanouskaja jätti maansa viime vuonna Valko-Venäjän viranomaisten tavoittelemana, lisäsi myös Venäjä hänet etsintäkuulutettujen listalle.

Onko demokratialiike hajoamassa?

Viranomaisten kovat otteet ja urkinta voimistavat pelkoa, joka leviää myös Valko-Venäjän ulkopuolella elävien keskuuteen.

Valko-Venäjän tilanteen on nähty johtavan myös opposition hajaantumiseen. Huhtikuun alussa maanpaossa elävä entinen ministeri Pavel Latushko ilmoitti perustavansa uuden puolueen, raportoi verkkolehti Politico (siirryt toiseen palveluun).

Vain viikkoa aiemmin oli vangittu oppositiojohtaja Viktor Babariko julkistanut oman puoluehankkeensa.

Valkovenäläisiä naisia osoittamassa mieltään Minskissä, Valko-Venäjällä.
Valko-Venäjän perinteiset kansalliset värit ovat demokratiaa vaativien mielenosoittajien tunnuksena. Kuva Minskistä 19. maaliskuuta 2021. AOP

Politico viittasi Chatham House -tutkimuslaitoksen tammikuiseen kyselyyn (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan sekä Babarikon että Latushkon suosio on Valko-Venäjällä suurempi kuin Svjetlana Tshihanouskajan.

Lännessä entinen presidenttiehdokas on Valko-Venäjän demokratialiikkeen ylivoimaisesti tunnetuin hahmo. Joulukuussa Tshihanouskaja otti Brysselissä vastaan Saharov-palkinnon, jonka EU myönsi Valko-Venäjän demokraattista oppositiota edustavalle koordinointineuvostolle. (siirryt toiseen palveluun)

Mielenosoitukset jatkuvat – samoin pidätykset

Helsingissä mielenosoituksia järjestävä aktivisti Kiryl Kirylau ei ole huolissaan Valko-Venäjän opposition tilanteesta.

– Oppositioryhmät toimivat joissakin kysymyksissä yhdessä ja joissakin erikseen. En pidä sitä ongelmana.

Kirylau toivoo Länsi-Euroopalta selkeitä toimia Valko-Venäjän hallintoa vastaan.

– Pitäisi rajoittaa Lukašenkan liikkumista ja lisätä erilaisia pakotteita, hän katsoo.

Suomen Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Anu Tuukkanen muistuttaa, että vaikka mielenosoitukset ovat nyt pienempiä kuin viime vuonna, niitä järjestetään yhä.

– Niinpä myös pidätyksiä tapahtuu edelleen, lisää Tuukkanen.

Lue lisää:

Venäjällä vieraileva Valko-Venäjän Lukašenka: edistystä valtioliittoa koskevissa kysymyksissä

Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti länttä polttamasta siltoja: "Venäjän vastaus on nopea ja kova"

Järjestö: Valko-Venäjällä on pidätetty kymmeniä mielenosoittajia ja ainakin viisi toimittajaa

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja Ylelle: Suomi voisi auttaa neuvotteluissa Lukašenkan ja Venäjän kanssa

Lähteet: Ap, AFP, Reuters, Tass.