1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Italia

Italian pääministeri esitteli talouden pelastussuunnitelman: "Kohtalomme näiden suunnitelmien varassa"

Suurin osa rahoitetaan EU:n elpymistuella vuoteen 2026 asti. Suunnitelma sisältää hankkeita, joilla yritetään vähentää byrokratiaa, parantaa internetyhteyksiä ja saada naiset paremmin työelämään.

Italian pääministerin Mario Draghin maanantaina esittelemä suunnitelma sisältää useita hankkeita. Kuva: Alberto Pizzoli / AFP

Italian pääministeri Mario Draghi on esitellyt parlamentille 222 miljardin euron suunnitelman, jolla on määrä pelastaa vaikeuksissa oleva Italian talous.

– Maamme kohtalo on näiden suunnitelmien varassa, sanoi Draghi.

Rahat tulevat erinä vuoteen 2026 asti EU:n elpymispaketista, jolla Italian tulisi muun muassa vahvistaa talouden rakenteita, edistää ympäristön kannalta kestävää kehitystä sekä digitaalisia innovaatioita.

Koulujen nettiyhteydet ja naisten työllisyys

Draghin maanantaina esittelemä suunnitelma sisältää useita hankkeita. Mukana on esimerkiksi nykyisen monimutkaisen verojärjestelmän uudistaminen, jonka on tarkoitus vähentää vähitellen erilaisia italialaisten maksamia veroja.

Verotusjärjestelmän uudistus ei kuitenkaan saisi syödä julkisia varoja.

Suunnitelmassa on myös hankkeita, jotka tuovat muutoksia Italian oikeusjärjestelmän hitaaseen toimintaan, valtion byrokratiaan, julkisten hankkeiden kilpailutuksiin sekä sähköyhtiöiden kilpailuun. Kilpailutuksesta yritetään esimerkiksi tehdä läpinäkyvämpää ja paikallisten sähköyhtiöiden kilpailua lisätä.

Digitalisaation edistämiseen yrityksissä ja julkisella puolella varataan noin 27 prosenttia pelastuspaketista. Julkisen hallinnon toimistoihin sekä kouluihin yritetään saada esimerkiksi nopeampia internetyhteyksiä.

Noin 22 miljardia varataan naisten koulutukseen ja työllistämiseen ja kaupungeille vammaisten mahdollisuuksien ja liikkumisen parantamiseen. Myös päivähoitopaikkojen määrää aiotaan lisätä.

Vammaisten liikkumisen parantaminen sekä laajemman lastenhoitojärjestelmän pitäisi lisätä naisten mahdollisuuksia mennä töihin. Naiset ovat perinteisesti Italiassa hoitaneet pitkään kotona vanhoja ja nuoria perheenjäseniä.

Draghin mukaan naisten saaminen mukaan työelämään on elintärkeää Italian talouden toipumiseksi.

Myös turismin hiipumisesta kärsineet alueet, kuten Venetsia, Rooma ja Amalfin rannikko, saavat suunnitelmassa tukea. Italian matkailuala on tehnyt 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta aiemmin.

68 miljardilla eurolla edistetään ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Tämä tarkoittaa muun muassa rahaa kierrätyksen parantamiseen, julkisen liikenteen päästöttömyyden edistämiseen ja vesiväylien parantamiseen.

Euroopan komission puumerkkiä odotetaan

Draghin hallitus on valmistellut suunnitelmaa yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Pelastussuunnitelman hankkeille tulee saada komission hyväksyntä huhtikuun loppuun mennessä.

Draghin kerrotaan olleen yhteydessä lauantaina komissioon, jolla on ollut kysymyksiä joistakin suunnitelman kohdista.

EU:lla on ollut käytössään ennennäkemättömän suuri rahapotti jäsenmaiden talouskasvun tukemiseksi koronan jälkeen. 750 miljardin euron elpymispaketilla pönkitetään jäsenmaiden omaa elvytystä ja Euroopan keskuspankin tukitoimia rahamarkkinoilla.

Italia on saamassa paketista suurimman, noin 200 miljardin euron, siivun. Suhteessa bruttokansantuotteeseen se on kuitenkin vain "keskivertosaaja". Talouden kokoon suhteutettuna eniten avustuksia saa Kroatia.

Italian on määrä ottaa lainaa lisäksi 30 miljardia euroa.

Draghin mukaan pelastussuunnitelma tuo nyt toivoa Italialle, joka on yksi pahiten koronaviruksesta kärsineistä Euroopan maista. Italiassa koronan aiheuttamaan tautiin on kuollut italian virallisten tilastojen mukaan lähes 120 000 ihmistä.

Tiukkojen rajoitusten ja sulkitilojen vuoksi viime vuonna Italian talous supistui 9 prosenttia.

Hallitus toivoo, että pelastuspaketin miljardit auttavat taloutta elpymään kasvun tielle.

Draghi sanoi maanantaina parlamentissa, että suunnitelman tarkoitus ei pelkästään ole auttaa Italiaa toipumaan vaan myös tehdä perustavanlaatuisia uudistuksia rakenteisiin, joiden ongelmat olivat olemassa jo ennen pandemiaa.