1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Pohjolan Voima suunnittelee suurta akkuihin perustuvaa sähkövarastoa – teho lähes kuin Porttipahdan voimalaitoksella

Suomen suurimmaksi nouseva akusto voitaisiin saada käyttöön parin vuoden sisällä. Investoinnin arvioidaan olevan noin 20 miljoonan euron suuruinen. Laitoksen sijaintipaikasta tai järjestelmän toimittajasta ei ole vielä tehty päätöksiä. 

Horsmat kukkivat Porttipahdan tekoaltaan penkalla kesällä 2016. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Pääosin metsäyhtiöiden UPM:n ja Stora-Enson omistama energiayhtiö Pohjolan Voima on käynnistänyt litiumioniakkuihin perustuvan sähkövaraston esisuunnittelun.

Yhtiön aikeena on rakentaa "akkuratkaisu", joka kykenisi syöttämään sähköverkkoon virtaa noin tunnin ajan enimmillään 35 megawatin teholla. Tehoa syötettäisiin verkkoon muiden voimalaitosten käytön kannalta sopivina hetkinä. Näin muun muassa vesivoimaloiden koneistojen käyttöikää voitaisiin pidetää.

Toisaalta akut voitaisiin ladata silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa ja energia halpaa.

Suunnitellut uuden akkuaitoksen teho olisi 35 megawattia, eli melkein kuin muun muassa säätövoiman kannalta merkittävällä runsaan 40 MW:n Kemijoki Oy:n Porttipahdan tekojärven voimalaitoksella. Kyse on eri yhtiöstä, mutta onkö tämä tietoinen valinta, Pohjolan Voiman teknologiasta ja projekteista vastaava päällikkö Jarmo Tervo?

– Ei ole, en ole edes koko asiaa edes ajatellut näin. Meillä on tässä tärkeänä asiana myös oppia tulevaisuutta varten uusia asioita tämän kautta.

Voitaisiinko ajatella, että akkkuperusteisten varastojen myötä tulevaisuudessa ei enää tarvittaisi tekojärviä.

– Uskon että nämä ovat ihan eri roolissa. Akuilla saadaan nopea tehopurske ja ne ovat parhaimmillaan järjestelmän tukemisessa. Varsinaisessa energian varastoinnissa vesivoima on edelleen ylivoimainen, kustannuskilpailukyvyn kannalta ihan omassa luokassaan.

Nimenomaan säätövoima ja tekojärvet ovat Suomessa olleet ajoittain kuuma keskustelunaihe.

– En lähtisi ollenkaan kommentoimaan tekojärviä, mutta vesivoima on tärkeintä säätövoimaa Suomessa tälläkin hetkellä. Energiamäärät ovat siellä suuria, jolla voidaan säätöä tehdä.

Suomessa järeä nopea varavoima on vuosikymmenten ajan perustunut kaasuturbiinilaitoksiiin. Niissä sähköä tehdään polttoöljystä, pyörittämällä generaattoreita suihkumoottoreilla. Korvaavatko akut näitä?

– Akut ovat tosi nopeita. Jos kaasuturbiini käynnistyy 15 minuuttia, niin akuista saadaan tehoa sekunnin murto-osassa. - Varsinaiseen energian varastointiin ne ovat vielä kalliita, mutta järjestelmän tukemiseen ne ovat parhaimmillaan.

Kuinka pitkä olisi suuren akkuvaraston käyttöikä?

– Akkujen käyttöikä on käytöstä riippuen 10-15, jopa 20 vuotta.

Heidän kotinsa lepäävät tekojärven pohjalla – Vierailu entiselle kotiseudulle nostaa tunteet pintaan