1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. oppimisvaikeudet

Loppuvuonna syntyneet saavat herkemmin oppimishäiriödiagnoosin

Turun yliopiston tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuodesta 1996 vuoteen 2002 syntyneet lapset. Heistä yli 3000:lla todettiin lukihäiriö tai kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeus.

Kuvituskuva. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Joulukuuussa syntyneillä on tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kaksinkertainen riski saada oppimishäiriödiagnoosi tammikuussa syntyneisiin verrattuna.

Turun yliopiston rekisteripohjaisessa tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuodesta 1996 vuoteen 2002 syntyneet lapset. Lähes 400 000 lapsesta yli 3000:lla todettiin kymmeneen ikävuoteen mennessä lukihäiriö, kirjoittamisen tai matematiikan oppimisvaikeus erikoissairaanhoidon kautta.

Aiemmissa tutkimuksissa suhteellisesti nuoremmilla on todettu suurentunut riski muun muassa koulukiusaamiseen, ADHD-diagnoosiin ja lääkitykseen sekä muihin psykiatrisiin häiriöihin. Oppimishäiriöitä ei olla ennen näin laajasti tutkittu.

Loppuvuonna syntyneitä saatetaan ylidiagnosoida?

Tutkimuksessa verrattiin erikseen lapsia, joilla oli oppimishäiriö ja ADHD sekä lapsia, joilla oli oppimishäiriö ilman ADHD:tä. Liitännäinen ADHD ei vaikuttanut yhteyteen syntymäkuukauden ja oppimishäiriön välillä.

Tutkimuksessa ilmeni, että loppuvuonna syntyneitä lähetetään myös herkemmin oppimishäiriöiden seulontaan. Vaarana onkin, että luokan vanhimmat saattavat jopa jäädä vaille tarvitsemaansa diagnoosia.

– Oppimishäiriöiden diagnostiikka psykologisine testeineen ottaa myös paremmin huomioon lapsen tarkan iän verrattuna ADHD:n diagnostiikassa käytettyihin menetelmiin. Tästäkin syystä odotimme maltillisempia eroja syntymäkuukausien välillä. Vaikuttaa siltä, että suhteellisesti nuoria lapsia lähetetään herkemmin erikoissairaanhoitoon, sanoo tiedotteessa tohtorikoulutettava Bianca Arrhenius lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Yliopiston tiedotteessa sanotaan, että lasten suhteellisen iän, eli lapsen ikä suhteessa vuosiluokan muiden lasten ikään, on syytä tiedostaa, kun arvioidaan lapsen oppimiskykyä.

– Tässä on olemassa sekä yli- että alidiagnostiikan riski, eli että luokan nuorimpia diagnosoidaan suhteessa niin paljon enemmän, että luokan vanhimmat saattavat jopa jäädä vaille tarvitsemaansa diagnoosia ja kuntoutusta. Systemaattisempi oppimishäiriöiden seulonta saattaisi olla yksi lähestymistapa, joka tasoittaisi suhteellisen iän vaikutusta erikoissairaanhoidon lähetemääriin, Arrhenius sanoo tiedotteessa.

Turun yliopiston tutkimus on julkaistu JCPP advance -tiedelehdessä.

Jutun väliotsikkoa korjattu 29.4. klo 8.03: Loppuvuonna syntyneitä saatetaan ylidiagnosoida – ei alkuvuonna syntyneitä, kuten väliotsikossa aiemmin mainittiin.

Lue lisää:

Tunnistamaton lukivaikeus voi aiheuttaa ongelmia työelämässä – Saana Alanko sai diagnoosin aikuisena: "Isoin juttu on häpeä ja ulkopuolisuuden tunne"

Kun lapsella on lukivaikeus, oppimisen into voi kadota – siksi lukemisen harjoittelun oikealla aloitusajalla on ratkaiseva merkitys