1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hallituskriisi

Tutkija: Hallituksen kaatuminen olisi "kuin hyppy pimeään" – kokeile laskurilla, millaista olisi muodostaa uusi hallitus

Erimielisyydet taloudesta ovat ajaneet hallituksen kriisiin. Jopa hallituksen kaatumista pidetään yhtenä mahdollisuutena. Tässä jutussa voit kokeilla, millaista olisi muodostaa uusi hallitus eduskunnan nykyisten voimasuhteiden pohjalta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) yrittää saada kehysriihestä nousseen hallituskriisin ratkaistua. Jos kriisi johtaa hallituksen kaatumiseen, Marinilla on vaikeaa saada taakseen uusi enemmistöhallitus. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Kehysriihestä on tullut odottamattoman suuri ongelma pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle. Kun viisikko ei ole päässyt sopuun julkisen talouden kehyksestä, jopa hallituksen kaatuminen on noussut vaihtoehdoksi.

Tässä jutussa kerromme, mitä tapahtuu, jos hallitus kaatuu. Pääset myös kokeilemaan, millaisella kokoonpanolla muodostaisit uuden hallituksen.

Vaihtoehto 1: Nykyinen hallitus jatkaa – sittenkin

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan hallituskriisin todennäköisin lopputulos on kaikesta huolimatta sopu. Varsinkin keskusta on esiintynyt julkisuudessa tiukkana, mutta siinä on kyse myös neuvottelutaktiikasta.

– En usko, että hallitus haluaa jäädä historiaan hallituksena, joka kaatui poliittiseen riitelyyn kesken poikkeuksellisen virustilanteen. Siitä tulisi stigma kaikille mukana oleville, sanoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen apulaisprofessori Markku Jokisipilä.

Yllätyksiä on kuitenkin nähty aikaisemminkin. Sellainen oli esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaatuminen vain kuukautta ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Vaihtoehto 2: Hallitus heikkenee, mutta ei kaadu

Jokaisella puolueella on puoliväliriihessä omat kipukohtansa, mutta ulospäin näkyvin ristiriita on ollut SDP:n ja keskustan välillä. Kuvassa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Kuva: Lehtikuva

On mahdollista, että joku puolueista lähtee hallituksesta kehysriihessä kärjistyneiden erimielisyyksien vuoksi. Riippuen lähtijästä, Marinin hallitus voisi mahdollisesti jatkaa, mutta heikentyneenä.

Nykyisessä hallituksessa on viisi puoluetta, jolla on yhteensä 117 kansanedustajaa 200:sta. Jos esimerkiksi vasemmisto lähtisi, hallitukselle jäisi niukka 101 edustajan enemmistö eduskunnassa. Jos taas keskusta lähtisi, edustajia olisi hallituspuolueissa 86.

On periaatteessa mahdollista, että hallitus voisi jatkaa tältä pohjalta vähemmistöhallituksena. Käytännössä se on kuitenkin hyvin epätodennäköistä.

Jos vähemmistöhallitus haluaa saada esityksiään läpi, sen on saatava taakseen vähintään osa oppositiosta.

Suomessa on ollut useita menestyneitä vähemmistöhallituksia, mutta ne alkavat olla jo kaukaista historiaa. 1970-luvun jälkeen hallitukset ovat olleet käytännössä kaikki enemmistöhallituksia. Ilmiötä on selitetty muun muassa konsensushakuisuudella.

Tuleva äänestys EU:n elvytyspaketista on viimeinen naula tämän vaihtoehdon arkkuun, uskoo Markku Jokisipilä. Marin tarvitsee tuekseen koko hallituksen ja lisäksi osan oppositiostakin.

– Hallituksesta lähteneellä keskustalla ei olisi enää mitään intressiä olla kannattelemassa sitä ratkaisua, Jokisipilä sanoo.

Olisi vain ajan kysymys, milloin hallitus kaatuisi opposition epäluottamuslauseeseen.

Vaihtoehto 3: Marin muodostaa uuden hallituksen

Jos keskusta lähtee hallituksesta, on todennäköisin vaihtoehto sen jälkeen siis hallituksen kaatuminen. Pääministeri jättää eronpyynnön tasavallan presidentille. Se tarkoittaa, että koko hallitus kaatuu.

Alkaa uuden hallituksen muodostaminen. Väistyvä hallitus muuttuu toimitusministeristöksi, jolla ei ole poliittista valtaa. Esimerkiksi Sipilän erottua toimitusministeristö jatkoi useita kuukausia.

Uuden hallituksen perustan tekevät eduskuntaryhmät. Ne keskustelevat keskenään ja yrittävät löytää kokoonpanoa, jonka takana olisi riittävästi poliittista voimaa.

Uuden hallituksen muodostaminen tässä tilanteessa olisi melkoista vapaapudotusta.

Markku Jokisipilä

Ensimmäisenä uuden hallituksen muodostamista yrittäisi vaalivoittaja eli SDP. Se sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 40 paikkaa. Käytännössä tehtävä tulisi jälleen nykyisen pääministerin, SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin harteille.

Kokeile alla olevalla laskurilla, millaisella hallituskokoonpanolla enemmistöhallituksen voisi saada aikaan. Viime eduskuntavaalien jälkeen puolueiden voimasuhteissa on tapahtunut vain yksi pieni muutos: perussuomalaisten ryhmä on pienentynyt Ano Turtiaisen erottamisen vuoksi yhdellä. Turtiainen on vastaavasti perustanut omaa nimeään kantavan eduskuntaryhmän.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

2021-04-hallituspaikat

Grafiikka havainnollistaa Marinin ongelman hyvin: yhtään helppoa ratkaisua uuden demarivetoisen hallituksen pohjaksi ei ole. Markku Jokisipilän mukaan on epätodennäköistä, että esimerkiksi kokoomus lähtisi SDP:n rinnalle keskustan paikalle.

– En mitenkään näe, että kokoomus voisi kasvojaan menettämättä siirtyä Marinin hallitukseen. Uuden hallituksen muodostaminen tässä tilanteessa olisi melkoista vapaapudotusta, kuin hyppy pimeään.

Vaihtoehto 4: Joku muu nousee pääministeriksi

Jos Sanna Marin ei onnistu muodostamaan uutta hallitusta, voi seuraava ehdokas olla perusuomalaisten Jussi Halla-aho. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Jos Marin ei onnistu muodostamaan uutta hallitusta, eduskuntaryhmät voivat nostaa esille jonkin muun pääministeriehdokkaan. Jokisipilän mukaan seuraava vaihtoehto Marinin jälkeen voisi olla esimerkiksi Jussi Halla-aho (ps.). Hän on eduskunnan toiseksi suurimman puolueen puheenjohtaja.

Periaatteessa valta voisi siis siirtyä poliittiselta laidalta toiselle ilman ennenaikaisten vaalien järjestämistä. Erikoistutkija Jenni Karimäen mukaan on hankala arvioida, kuinka todennäköinen tämä vaihtoehto on.

– Vastaavasta ei ole minkäänlaista ennakkotapausta nykyisen perustuslain ajalta, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa työskentelevä Karimäki sanoo.

– Luulen, että kukin kansanedustaja miettii tahollaan parasta mahdollista ratkaisua. Siinä voi olla yhtä aikaa vaihtoehtoina ennenaikaiset vaalit ja uuden hallituksen muodostaminen ilman vaaleja.

Perussuomalaiset voisi saada taakseen selvästi yli sadan edustajan enemmistöhallituksen, jos sen mukaan lähtisivät esimerkiksi kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit. Eri asia on, haluavatko keskusta ja kokoomus lähteä samaan koalitioon perussuomalaisten kanssa.

– Jos nyt keskusta lähtee hallituksesta, voisiko se uskottavalla tavalla palata punavihreästä koalitiosta takaisin porvarikoalitioon, jonka tuloksena puolue sai historiallisen huonon vaalituloksen vuonna 2019? Jokisipilä kysyy.

Vaihtoehto 5: Järjestetään ennenaikaiset vaalit

Hallitusneuvotteluiden vetäjä selvittää eduskuntaryhmien näkemyksiä hallituksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Jos neuvotteluissa syntyy sopu, vetäjä ilmoittaa presidentille hallituksen kokoonpanon, hallitusohjelman ja pääministeriehdokkaan nimen.

Pääministeriehdokkaan on saatava eduskunnassa taakseen enemmistö. Ellei näin käy, vuoroon tulee uusi pääministeriehdokas. Jos hänkään ei saa taakseen enemmistöä, pääministeriehdokkaaksi tulee se joka saa avoimessa äänestyksessä eniten ääniä.

En usko, että hallitus haluaa jäädä historiaan hallituksena, joka kaatui poliittiseen riitelyyn kesken poikkeuksellisen virustilanteen.

Markku Jokisipilä

Pääministeriehdokkaita ei voi kaivaa hatusta loputtomiin. Jos uutta hallitusta ei synny olemassa olevilla voimasuhteilla, pääministeri voi esittää presidentille eduskunnan hajottamista.

Tämän jälkeen presidentti kuulee eduskuntaryhmiä. Ellei mitään muuta vaihtoehtoa ole, presidentti tekee päätöksen eduskunnan hajottamisesta ja määrää järjestettäväksi ennenaikaiset eduskuntavaalit. Presidentillä ei kuitenkaan ole itse valtaa hajottaa eduskuntaa.

Ennenaikaisten eduskuntavaalien aikataulu on määritelty laissa. Vaalipäivä voi olla aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina sen jälkeen, kun määräyksestä on kulunut 50 päivää ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina sen jälkeen, kun määräyksestä on kulunut 75 päivää.

Kesällä järjestettävät kuntavaalit eivät eduskunnan mukaan vaikuta mahdollisten ennenaikaisten eduskuntavaalien aikatauluun.

Ennenaikaiset vaalit ovat kuitenkin vielä epätodennäköinen vaihtoehto. Edellisen kerran Suomessa presidentti on hajottanut eduskunnan vuonna 1975. Kaikissa muissa poliittisissa kriiseissä sen jälkeen on löytynyt jokin toinen ratkaisu.

Juttu perustuu Markku Jokisipilän, Jenni Karimäen ja eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolan haastatteluihin sekä Mikael Hidénin julkaisuun Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä.