Hyppää sisältöön

Hailuodon massiiviset jääröykkiöt voivat säilyä sulamatta vielä pitkään – katso miltä näyttävät luonnonvoimien myllerryksen jäljet

Kova etelätuuli työnsi merijäät Hailuodossa Marjaniemen sataman aallonmurtajan päälle. Paksut jäät nousivat kymmenen metrin korkeuteen ja useamman kymmenen metrin leveydelle. Jääasintuntijan mukaan jäiden sulaminen kestää pitkään.

Merijääröykkiöitä Hailuodon Marjaniemessä.
Merijääröykkiöt keräävät kiinnostusta Hailuodon Marjaniemessä.

Hailuodon Marjaniemessä maan päälle suuriksi kasoiksi pakkautuneet merijäät ovat kiinnostaneet kävijöitä jo kolmen viikon ajan. Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainion mukaan kyseinen luonnonilmiö on varsin yleinen, mutta nyt tuulen suunta on tehnyt röykkiöstä tavallista näyttävämmän. Tuuli kävi 10. huhtikuuta etelästä ja lounaasta puuskissa yli 20 m/s.

– Kova ja pitkään käynyt etelätuuli on tässä se merkitsevä syy ilmiöön. Kuluva talvi on ollut Perämerellä niin sanottu vanhanajan jäätalvi, eli jään paksuus on ollut 20–50 senttimetriä. Kun tuuli käy oikeasta suunnista tarpeeksi pitkään, näin voi käydä, kertoo Vainio.

Vainio näkee merijään pakkautumisessa isoiksi kasoiksi merkkejä ilmastonmuutoksesta. Vastaavanlaisia jääkasaumia on ollut ennenkin, kuten vuonna 2017 Lohtajan Ohtakarissa.

– Perämeren jäätilanne on heikentynyt vuosien saatossa. Löytyy kohtia, joissa merijäät ovat harvempia ja ohuempia. Kun tuuli pääsee puhaltamaan ja liikuttamaan jäitä, tuuli saa ikään kuin kiinni jäästä, niin silloin se pääsee painamaan jäitä tiettyyn suuntaan. Näin juuri Marjaniemessä kävi, kertoo Vainio.

Hailuodossa jää- ja sääolosuhteet olivat juuri sopivat. Marjaniemen nokka otti vastaan tuulen puskemat jäät.

– Jos jää olisi ohuempaa, muodostuisi pienimmistä jäistä laajoja sohjokenttiä. Jos jäät olisivat puolestaan paksumpia, ei tuuli jaksaisi liikuttaa niitä. Nyt olosuhteet olivat otolliset, kertoo Vainio.

Hailuodon jääröykkiö on laaja ja sen kylmämassa suuri. Kasan sulamista nopeuttaisi pitkäkestoinen vesisade.

– Pari astetta plussaa ja vesisade toisi lämpöä jääkasaan, ja näin sulaminen sitten kiihtyy, mutta kun katsoo massiivista jääkasaa, niin sulamisessa menee vielä tovi, kertoo Vainio.

Paikalliset käyttävät jääkasoista nimeä röysä. Marjaniemen röysät ovat kiinnostaneet utelijoita niin, että kunta varoittelee niille kiipeämisestä loukkaantumisriskin takia.