1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Perustuslakivaliokunta

Analyysi: Perustuslakivaliokunta ratkaisi yhden äänen enemmistöllä asian, joka voi ajaa kriisiin koko EU:n

Perustuslakivaliokunnan päätös EU-elvytyspaketista on monella tavalla poikkeuksellinen ja herättää myös kysymyksen politisoitumisesta, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Maria Stenroos.

Sanna Marin osallistui heinäkuussa EU-johtajien neuvotteluun, jossa elpymisrahastosta sovittiin. Rahaston keskeisiä ideoijia olivat Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Kuva: Dursun Aydemir / AOP

Perustuslakivaliokunta päätyi tiistaina äänestyksessään siihen, että Euroopan elvytysrahojen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö. Valiokunnan mielestä EU:n elpymispaketin hyväksyminen muuttaa EU:ta ja siirtää valtaa Suomesta Brysseliin.

Valiokunnan kanta syntyi poikkeuksellisesti.

Ensinnäkin, perustuslakivaliokunta pyrkii aina yksimielisyyteen, mutta tällä kertaa lopputulokseen päädyttiin äänestämällä. Harvinaista oli se, että äänestyksessä täpärä yhden äänen enemmistö voitti.

Erikoista oli myös se, että kanta oli toinen kuin valtiosääntö- ja EU-oikeuden asiantuntijoiden enemmistön kanta.

Useimmat keskeisistä asiantuntijoista olivat sitä mieltä, että tavallinen enemmistö, yli puolet äänistä, riittää. Perustuslakivaliokunnassa tosin valiokunnan ratkaisu ei ole asiantuntijakantojen yhteenlasku vaan jotkut asiantuntijanäkemykset voivat painaa enemmän kuin toiset.

Kanta syntyi jo viime kesänä

Valiokunnan ratkaisun juuret ovat viime kesässä, jolloin perustuslakivaliokunta lausui, millä ehdoilla Suomen hallitus voi neuvotella elpymisrahastosta. Tuolloin valiokunnan näkemys oli yksimielinen ja samansuuntainen tiistaina hyväksytyn lausunnon kanssa.

Osa perustuslakivaliokunnan jäsenistä näyttää siis päätyneen eri tulokseen kuin viime kesänä. Todennäköinen vaihtoehto on, että yksimielisyyden paine ajoi silloin yhteiseen kantaan. Nyt osa valiokunnan jäsenistä päätti luopua yksimielisyydestä.

Päätöksessä kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset päätyivät voittavalle kannalle, ja keskustaa lukuun ottamatta muut hallituspuolueet häviävälle kannalle.

Ratkaisu voi herättää kysymyksen perustuslakivaliokunnan politisoitumisesta.

Näyttää siltä, että valiokunnan EU-kriittiset jäsenet ovat äänestäneet määräenemmistön puolesta ja unioniin myönteisesti suhtautuvat yksinkertaisen enemmistön puolesta.

Keskustan edustajat kaatoivat Vanhasen ajaman rahaston

Keskustalaiset perustuslakivaliokunnan jäsenet Petri Honkonen, Mikko Kinnunen ja Ari Torniainen näyttävät irronneen hallituksen linjasta. Perustuslakivaliokunnassa tätä voi tietenkin puolustaa sillä, että valiokunnassa ei toimita poliittisesti.

Valiokunnan keskustalaisten jäsenten näkemys paljastaa puolueen jakolinjat. Osa keskustan kansanedustajista pitää elpymisrahastoa EU:n vallan laajentamisena, jota he eivät pidä laillisena, eivätkä he sitä kannata.

Elpymisrahaston on hallitukselle esitellyt keskustan valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Vanhanen vetosi tänään siihen, että hallituspuolueiden on suoristettava asiassa rivinsä.

– Vaikka keskuudessamme on ollut paljon kritiikkiä pakettia kohtaan, niin tämä on neuvoteltu meidän järjestelmämme mukaisesti ja se pitää hyväksyä, Vanhanen sanoi keskiviikkona.

Valiokunta ei arvostanut EU:n oikeuspalveluiden näkemystä

Lausunnossaan perustuslakivaliokunta on arvioinut, että EU:n neuvoston oikeuspalvelut ei ole varteenotettava auktoriteetti, kun arvioidaan, onko elpymisrahasto EU:n on omien perussopimusten mukainen.

Sen sijaan perustuslakivaliokunta on itse ottanut kantaa siihen, että elpymisrahasto muuttaa EU:n luonnetta.

Perustuslakivaliokunnan voi katsoa tulkinneen omaa reviiriään laajasti ja arvioineen elvytysrahaston ja perussopimusten suhdetta. Unionin perussopimusten tulkinta kuuluu EU-tuomioistuimelle, joka tekee ratkaisut jälkikäteen. Tosin, perustuslain tulkinnan ja perussopimusten tulkinnan raja on häilyvä.

Valiokunta myös arvioi, että yhteisestä velanotosta voi tulla pysyvä käytäntö. Tämä on lausunnon keskeisiä argumentteja sen puolesta, että valiokunnan mielestä asiassa tarvitaan määräenemmistö.

Kokoomus on toisella linjalla kuin Euroopan kokoomuspuolue

Valiokunnan enemmistön kantaa olivat muodostamassa myös EU-kriittisinä tunnetut perussuomalaiset. Puolue on ilmoittanut eduskunnassa äänestävänsä pakettia vastaan.

Valiokunnan enemmistön kannan takana olivat myös kokoomuksen kolme perustuslakivaliokunnan jäsentä – Antti Häkkänen, Wille Rydman ja Heikki Vestman.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän kanta pakettiin selvisi illalla, kun kokoomus ilmoitti äänestävänsä eduskunnassa tyhjää.

Kokoomus poikkeaa kannallaan eurooppalaisesta kokoomuspuolueesta EPP:stä. Pakettia synnyttämässä on keskeisesti ollut Saksassa sisarpuolueen Angela Merkel ja komission EPP-läinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Suomen Eurooppa-puolueena itseään markkinoinut kokoomus erkaantuu tässä Eurooppa-myönteisestä ja pitkästä EU-maiden yhteistyön syventämistä tukevasta linjastaan. Oppositiopuolue pukee politiikkansa hallituskritiikin vaatteisiin: kokoomuksen mielestä paketti oli hallitukselta huonosti neuvoteltu.

Näillä numeroilla elpymisrahasto hyväksytään tai hylätään

Miten paketille eduskunnassa käy, selviää äänestyksessä, joka pidettäneen jo ensi viikolla.

199 kansanedustajasta riisutaan pois kokoomuksen 38 edustajaa. Äänestäneistä 2 / 3 eli 108 edustajaa tarvitaan esityksen kannalle. Hallituspuolueilla on yhteensä 116 edustajaa.

Perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja muulla oppositiolla on 45 edustajaa.

Jos hallitusrintamasta alkaa irrota ääniä vastustajan leiriin, tai jos kokoomuksesta osa päättää sittenkin käyttää äänensä, tilanne voi keikauttaa äänestyksen tulosta.

Jos kahden kolmasosan enemmistöä ei löydy, Suomi kaataa EU:n elpymisrahaston ja seitsemän vuoden rahoituskehyksen. Silloin perustuslakivaliokunnan täpärin mahdollinen äänestystulos ajaa unionin kriisiin.