Osama bin Ladenin kuolemasta kymmenen vuotta: Al-Qaida on yhä uhka länsimaille, vaikka se on keskittynyt viime vuosina iskuihin konfliktimaissa

Al-Qaida ei ole tehnyt vuosiin suuria terrori-iskuja länsimaissa, mutta Yhdysvallat on edelleen terroristiverkoston ykkösvihollinen. Lännen kannalta uhkana on se, että al-Qaida saisi hallintaansa jonkin suuremman alueen esimerkiksi Afrikassa.

Osama bin Ladenin kuolemasta on 10 vuotta
Osama bin Ladenin kuolemasta on 10 vuotta

Yhdysvalloilta kesti syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen 3 519 päivää jäljittää ja tappaa iskujen pääsuunnittelija Osama bin Laden.

Laskuri pysähtyi, kun Yhdysvaltain erikoisjoukot surmasivat bin Ladenin yöllisessä huippusalaisessa operaatiossa Pakistanissa tasan kymmenen vuotta sitten. Tuolloin 25 erikoisjoukkojen sotilasta lensi helikoptereilla Afganistanin puolelta Abbottabadin kaupunkiin tappamaan terroristijohtajan. Presidentti Barack Obama oli antanut operaatiolle luvan kaksi päivää aikaisemmin.

Osama bin Ladenin olinpaikkaa selvitettiin vuosia, mutta itse rynnäkkö oli ohi noin 40 minuutissa. Erikoisjoukot veivät mukanaan bin Ladenin ruumiin ja niin paljon asiakirjoja, kovalevyjä ja muuta informaatiota kuin saivat mukaansa. Bin Ladenin ruumis haudattiin myöhemmin mereen salaiseen paikkaan.

Osama bin Ladenin surmaan johtanutta operaatiota seurattiin Valkoisen talon tilannehuoneessa. Paikalla olivat muun muassa silloinen varapresidentti Joe Biden (vasemmalla), presidentti Barack Obama ja silloinen ulkoministeri Hillary Clinton. Kuva: AOP

Millainen Osama bin Ladenin perintö on kansainväliselle terrorismille?

Terroristiverkosto al-Qaidaa tutkinut Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Antti Paronen toteaa, että bin Ladenilla oli valtava vaikutus ääri-islamistisen liikkeen syntymiseen sellaisena kuin se tänä päivänä tunnetaan.

– Käytännössä bin Ladenin henkilökohtainen panos ja häneen voimakkaasti henkilöityvä lähestulkoon kulttimaineensa ovat olleet keskeisesti vaikuttamassa siihen, että aina 2010-luvulle saakka al-Qaida-verkostoon liittyi organisaatioita ympäri islamilaista maailmaa.

Kuvakaappaus al-Qaidan rekrytointivideosta, jolla Osama bin Laden esiintyi. Kuva: Al Rai Al Aam / Getty Images

Saudiarabialaisen rakennusmiljonäärin poika bin Laden perusti al-Qaidan vuonna 1988. Sitä ennen hän oli taistellut ja rahoittanut taisteluita Neuvostoliittoa vastaan Afganistanissa. Myöhemmin Yhdysvalloista tuli bin Ladenin päävihollinen.

– Bin Ladenin keskeinen vaikutus oli se, että jihadistinen liike ylipäätään löysi niin kriittisen tärkeällä tavalla läntisen maailman ja erityisesti Yhdysvallat vihollisekseen kuin lopulta kävikään, Paronen sanoo.

Radikalisoitunut bin Laden riitaantui Saudi-Arabian hallinnon kanssa maan liityttyä Yhdysvaltain johtamaan koalitioon Kuwaitin sodassa 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen bin Laden alkoi luoda verkostoa eri muslimimaissa toimineisiin ääriryhmiin.

Ensimmäiset terrori-iskunsa al-Qaida teki vuonna 1998 Yhdysvaltojen suurlähetystöihin Keniassa ja Tansaniassa.

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Osama bin Ladenista tuli maailman etsityin terroristi. Kuva: Robert Giroux / Getty Images

Missä al-Qaida tänä päivänä toimii?

Al-Qaida tai siihen linkittyvät ryhmät eivät ole viime vuosina tehneet länsimaissa suuria terrori-iskuja lukuun ottamatta hyökkäystä satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa vuonna 2015.

Vuosien mittaan, muun muassa Isisin nousun myötä, on puhuttu al-Qaidan hiipumisesta. Järjestön on arvioitu heikentyneen, kun useita sen keskeisiä johtajia on surmattu terrorismin vastaisissa operaatioissa.

Silti monien asiantuntijoiden mukaan verkosto ei ole heikentynyt niin paljon kuin on esitetty.

Al-Qaida on viime vuosina keskittynyt taistelemaan vihollisiaan vastaan useissa hajonneissa tai konfliktin repimissä valtioissa, kuten Afganistanissa, Irakissa, Jemenissä, Libyassa ja Somaliassa. Verkosto toimii vahvasti myös monissa Pohjois-Afrikan valtioissa.

Al-Qaidan osastoja tai al-Qaidaan kytköksissä olevia äärijärjestöjä toimii muun muassa näissä maissa. Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Viimeisin al-Qaidan korkeimman johdon julistama haara on Intian ja Pakistanin kiistelemässä Kashmirissa ja muun muassa Bangladeshissa toimiva ryhmittymä. Sen perustamisesta ilmoitettiin vuonna 2014.

Lisäksi Kaakkois-Aasiassa ja Kaukasuksella on ääriryhmiä, jotka ovat toimineet välillä al-Qaidan, välillä Isisin nimissä. Myös Syyriassa on ryhmittymiä, jotka ovat kytköksissä al-Qaidaan. Yhteensä al-Qaidaan linkittyneitä ryhmiä on kymmeniä.

Terroristiverkostoon kuuluvien taistelijoiden määrää ei tiedetä tarkasti.

– Puhutaan tuhansista taistelijoista ydinkaaderin osalta, mutta jotkut arviot liikkuvat jopa kymmenissä tuhansissa. Luku on joka tapauksessa todella vaikeasti hahmotettavissa, koska luotettavaa tietoa esimerkiksi Afganistanin ja Pakistanin alueen al-Qaidasta on ollut vuosikausia vaikea saada, sanoo dosentti Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Al-Qaidaan linkittyvä al-Shabaab tekee säännöllisesti terrori-iskuja Somaliassa. Viime maaliskuussa pääkaupunki Mogadishussa tehtiin itsemurhaisku ravintolan edustalla. Iskussa kuoli ainakin 20 ihmistä. Kuva: Said Yusuf Warsame / EPA

Onko al-Qaida edelleen uhka länsimaille?

Huolimatta siitä, ettei al-Qaida ole iskenyt vuosikausiin länsimaissa, on se Parosen mukaan edelleen merkittävä vaaratekijä myös lännessä.

– Ei missään nimessä voi ajatella, etteikö al-Qaida olisi edelleen uhka. Käytännössä Yhdysvallat on yhä al-Qaidan päävihollinen. Hengissä säilyäkseen al-Qaida on joutunut tietoisesti tekemään valintoja ja keskittymään alueellisiin tapahtumiin.

Al-Qaidan terrori-iskut paikallisissa konflikteissa kytkeytyvät maailmanlaajuiseen jihadistiseen sotaan.

Tästä esimerkiksi Paronen nostaa al-Shabaabin Kenian Nairobissa hotelli- ja toimistokompleksiin vuonna 2019 tekemän iskun, jonka motiivina oli kosto Yhdysvaltojen Israelin-suurlähetystön siirtämisestä Tel Avivista Jerusalemiin.

– Al-Qaida tekee paikallisia terrori-iskuja, joiden liikkeelle panevana syynä on jokin maailmanpolitiikan heijastus tai maailmalla uutisiin nouseva tapahtuma.

– Niin kauan kuin al-Qaida pitää Yhdysvaltoja päävihollisenaan, on selvää, että iskujen kohteet ovat vähintäänkin välillisesti heikentämässä länsimaiden intressejä esimerkiksi Afganistanissa ja Pakistanissa tai läntisessä Afrikassa.

Tämä tarkoittaa erityisesti länsimaiden sotatoimien tai rauhanturvaoperaatioiden vaikeuttamista.

Ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen vuonna 2015 tehty hyökkäys on tuorein al-Qaidan vakava terrori-isku Euroopassa. Kuvassa luodinreikä lehden toimituksen ikkunassa. Kuva: Etienne Laurent / EPA

Mikä olisi suurin uhkatekijä länsimaiden kannalta?

Dosentti Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo, että al-Qaida voi nousta länsimaille suuremmaksi suoraksi uhaksi, jos se onnistuu saamaan hallintaansa jonkin merkittävän kaupungin tai alueen esimerkiksi Afrikassa. Tuossa tilanteessa voisi muodostua kansainvälisen terrorismin pesä.

– Tällaisia voisivat alueina olla Afrikan perinteisten salakuljetusreittien varsille syntyvät hallintoalueet tai Kaakkois-Aasian saarivaltioiden syrjäisemmät kolkat, jotka jo nyt elävät vahvassa autonomiassa keskushallinnon suhteen.

Parosen arvion mukaan tällä hetkellä ei kuitenkaan ole näköpiirissä, että al-Qaida tekisi terrori-iskuja länsimaisiin pääkaupunkeihin.

– Al-Qaidasta ei ole länsimaille akuuttia uhkaa suurten terrori-iskujen muodossa. Selvää on, että jos al-Qaida pystyy muodostamaan jonnekin tukialueekseen valtion kaltaisen alueen, niin uhkaa pitää arvioi kriittisellä tavalla uudelleen.

Tällä hetkellä verkosto keskittyy paikallisiin iskuihin. Esimerkiksi Syyriassa toimivan al-Qaidan haaran johtaja kertoi joitakin vuosia sitten saaneensa suoran kiellon olla käyttämättä Syyrian maaperää länsimaihin tehtävien iskujen valmisteluun.

Afganistanissa al-Qaida on talibanin liittolainen. Kuvassa tienvarsipommin jälkiä Kabulissa viime syyskuussa. Kuva: AFP

Al-Qaidan vaarallisuutta lisää se, että verkosto on vahvasti mukana useissa konflikteissa, joiden päättyminen ei ole näköpiirissä. Samaan aikaan varsinkin Yhdysvaltojen kiinnostus pitkään jatkuneisiin konflikteihin on vähenemässä.

Talibanin liittolainen al-Qaida odottaakin Yhdysvaltojen pian tapahtuvaa vetäytymistä Afganistanista voidakseen julistautua talibanin rinnalla sodan voittajaksi.

Kuinka yhtenäinen al-Qaida on?

Al-Qaidaa on terroriverkosto, jonka eri osien välinen yhteistyö voi olla hyvinkin löyhää.

– Niin al-Qaidan kuin Isisinkin koordinoimaa ryhmittymien yhteistyötä voi pitää sosiaalisena liikkeenä, johon liitytään identiteetin takia ja otetaan vastaan jonkinlaista ideologista ohjausta, jota on löydettävissä esimerkiksi media-apparaattien tuottamissa uutiskirjeissä. Al-Qaidalla ne ovat pääasiassa arabiaksi, mutta niitä on myös muilla kielillä, kertoo dosentti Antti Paronen.

On arvioitu, ettei al-Qaidaa Osama bin Ladenin kuolemasta asti johtanut Ayman al-Zawahiri ole onnistunut kommunikoimaan säännöllisesti suoraan verkoston eri alueiden johtajien kanssa.

Kuvassa al-Qaidan nykyinen johtaja Ayman al-Zawahiri Osama bin Ladenin kanssa Afganistanissa vuonna 2001. Kuva: AUSAF / EPA

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka merkittävässä määrin al-Qaidan eri osat ja siihen linkittyvät ryhmät ovat olleet al-Zawahirin ohjailtavissa.

– On mahdoton sanoa minkälainen yhteys al-Zawahirilla on esimerkiksi johonkin länsiafrikkalaiseen alaorganisaatioon, mutta selvää on, että hän pystyy välittämään tahtotilojaan esimerkiksi kuriirien toimittamien nauhoitusten kautta. Nauhoituksia ladataan nettiin ja välitetään sosiaalisen median verkostoissa, esimerkiksi Telegram-sovellusta käyttäen, Antti Paronen kertoo.

Itse al-Zawahirin tilanteesta on liikkunut erilaisia arvioita. Täyttä varmuutta ei ole edes siitä, onko hän enää elossa. Viime vuoden loppupuolella lähes 70-vuotiaan al-Zawahirin huhuttiin kuolleen sairauteen Afganistanissa. Huhuja hänen kuolemastaan on ollut liikkeellä aikaisemminkin.

Viimeksi al-Zawahiri on esiintynyt maaliskuussa julkaistulla videolla, jossa hän tuomitsi Myanmarin Rohingya-muslimien kohtelun. Videon kuvausaika ei kuitenkaan ole tiedossa.

Millainen johtaja al-Zawahiri on?

Mikäli egyptiläissyntyinen Ayman al-Zawahiri on elossa, on hän pysynyt kymmenen vuotta al-Qaidan johdossa. Häntä kuvataan terroristijohtajaksi, jolla ei ole karismaa, selkeää strategiaa tai kykyä kontrolloida al-Qaidan liittolaisia.

– Jihadistisen liikehdinnän tutkijoiden parissa arvio on, että al-Zawahirilla on käytännössä harmaan värisen seinän verran karismaa verrattuna bin Ladeniin. Hän ei ole koskaan saanut sellaista asemaa globaalin jihadistisen liikkeen parissa kuin bin Laden sai, Antti Paronen sanoo.

Al-Zawahirin suurin menestys on siinä, että hän on pystynyt pitämään terroriverkoston hengissä siirtämällä toiminnan painopisteen paikallisiin konflikteihin. Al-Zawahiri ei ole yleensä jakanut suoria käskyjä iskuista.

– Hänen viestinsä ovat yleensä ohjeistavia. Hän voi esimerkiksi suositella veljiään Länsi-Afrikassa kostamaan jonkin teon, joka on tehty jotain al-Qaidan johtajaa vastaan Pakistanissa.

Osama bin Laden piileskeli Pakistanin Abbottabadissa kuvassa olevassa rakennuksessa, jossa hänet myös surmattiin. Kuva: EPA / T. MUGHAL

Al-Zawahirin arvioidaan piileskelevän Afganistanin itäosassa tai Pakistanin heimoalueella. Hän saattaa elää varsin samankaltaisissa oloissa, joista Osama bin Laden jäljitettiin kymmenen vuotta sitten.

– Hän voi olla linnoittautunut yhteen paikkaan, josta on hyvin vähän tai ei lähestulkoon ollenkaan yhteyksiä ulkomaailmaan. Hän ei todennäköisesti käy koskaan ulkona, ettei häntä vahingossakaan kuvattaisi tiedustelujärjestelmillä. Hänellä ei ole minkäänlaisia puhelimia tai internetiä käytössään.

Toinen vaihtoehto on se, että al-Zawahiri vaihtaa jatkuvasti olinpaikkaansa ja on mahdollisesti liikkeellä joka yö.

Yhdysvaltojen tiedustelu on al-Zawahirin perässä. Jos olinpaikka selviäisi, pyrittäisiin hänet surmaamaan. Yhdysvallat on luvannut 25 miljoonan dollarin palkkion al-Zawahirin löytymiseen johtavasta tiedosta. Häntä ei kuitenkaan tiettävästi jäljitetä erityisen voimallisesti.

Mitä tapahtuu al-Zawahirin jälkeen?

Osama bin Ladenin pojasta Hamza bin Ladenista oltiin pitkään tekemässä al-Qaidan johtajaa, mutta Yhdysvaltojen mukaan hän kuoli pommituksissa joskus vuosien 2017–2019 välillä. Bin Ladenin poika olisi voinut olla vaarallinen johtaja isänsä perinnön takia.

– Hänestä haettiin isänsä manttelinperijää: kaunista arabiaa puhuvaa jihadistista oppinutta nuorta sheikkiä, joka vetoaisi myös paikkaansa maailmassa etsiviin ammattijihadisteihin.

– Monet jihadistit hylkäsivät Isisin myötä al-Qaidan paikallisorganisaatioita ja lähtivät Isisin kelkkaan. Näin tapahtui esimerkiksi Kaukasuksella, dosentti Antti Paronen sanoo.

Muutama vuosi sitten kuolleesta Hamza bin Ladenista kaavailtiin isänsä seuraajaa. Kuva: CIA

Useita al-Qaidan johtajia on surmattu viime vuosina terrorismin vastaisissa operaatioissa, minkä on arvioitu heikentäneen verkostoa.

Nimekkäin viime aikoina kuolleista on verkoston kakkosjohtajaksi luonnehdittu Abdullah Ahmed Abdullah, jonka Israelin agentit surmasivat Iranissa viime elokuussa.

Al-Qaidan ja Iranin suhde on herättänyt paljon kysymyksiä. Juuri ennen virkakautensa päättymistä viime tammikuussa Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Mike Pompeo syytti Iranin johdon sallivan al-Qaidan toiminnan maasta käsin.

Iran kiisti jyrkästi Pompeon syytökset. Iran on kiistänyt myös al-Qaidan kakkosmiehen murhan maaperällään.

Tällä hetkellä tutkijoilla ei ole selvää käsitystä iäkkään al-Zawahirin seuraajasta.

Yhtenä mahdollisena seuraajana pidetään niin ikään egyptiläistä Saif al-Adelia, joka on jihadisteihin liittynyt entinen Egyptin erikoisjoukkojen everstiluutnantti.

Mahdollista on myös, että seuraava johtaja on nuoremman polven edustaja. Nuoremman polven johtaja voisi auttaa al-Qaidaa tavoittamaan lisää kannattajia.

– Al-Zawahirin ulkomaailmaan lähetetyt nauhoitteet ovat olleet tylsiä ja propagandistisia. Ne ovat hyvin pitkäpiimäisiä eivätkä varmaan innosta itseään etsivää jihadistista nuorisoa. Hän on eri sukupolven terroristijohtaja”, Antti Paronen pohtii.

Propagandassaan verkosto on jäänyt Isisin jalkoihin.

– Al-Qaida ei koskaan pystynyt haastamaan Isisin propaganda- ja media-apparaattia siinä tehokkuudessa, missä Isis pystyi välittämään vetoavaa viestiään nuoremman polven edustajiin.

Tämä voi muuttua, jos tuleva johtaja niin haluaa.

Viime vuosina verkosto ei ole tarkoituksella herättänyt enempää huomiota kuin on ollut tarpeen.

– Al-Qaida on halunnut välttää Isisin nousun, uhon ja tuhon tien, dosentti Antti Paronen summaa.

Jutussa käytetty lähteenä:

Lisää aiheesta: