1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Perustuslakivaliokunta

Analyysi: Isku olisi pahempi Suomen arvovallalle kuin EU:lle, jos elpymispaketti kaatuisi eduskunnassa – tilanne olisi kuitenkin karvas myös unionille

Jos Suomi torppaa elpymispaketin, EU keksii todennäköisesti jonkin ratkaisun sen pelastamiseksi. Silti seuraukset olisivat mittavat ja ennakoimattomat, kirjoittaa EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen.

EU:ssa seurataan herkeämättä Suomen päätöstä elpymispaketista. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan eilinen päätös aiheuttaa tärinää koko Euroopan unionissa.

Valiokunta päätti vaatia EU:n elpymispaketin hyväksymiseltä eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöä. Jos sitä ei tule, vaakalaudalla on koko 1 800 miljardin euron EU-paketti: vajaat 1 100 miljardia euroa vuosien 2021–2027 perusrahoitusta ja 750 miljardia koronaelpymisrahaa.

Tämä on kuitenkin epätodennäköistä: hallituspuolueiden äänet riittävät kahden kolmasosan enemmistöön, kun kokoomus ilmoitti tekevänsä nahkapäätöksen eli äänestävänsä tyhjää.

Mutta mitä seuraa, jos useammat kuin yksittäiset kansanedustajat lipeävät ja paketti kaatuukin?

Voiko Suomi todella kaataa koko elpymispaketin?

Voi, ainakin teoriassa.

Elpymispaketin toteutuminen vaatii ratifioinnin eli lopullisen hyväksynnän kaikkien jäsenmaiden parlamenteilta. Jos Suomi äänestää paketin kumoon, se ei voi toteutua kuten on suunniteltu. Komissio ei pääse ottamaan jäsenmaiden puolesta velkaa markkinoilta ja aloittamaan elpymisrahojen maksatuksia.

Vaikka EU löytäisi tilanteeseen toisen ratkaisun, elpymisrahan saaminen käyttöön venyisi vähintään kuukausilla. Tällöin on epävarmaa, osuuko raha enää siihen heikkoon taloustilanteeseen, jota vahvistamaan se on tarkoitettu.

Jos Suomi äänestää pakettia vastaan, sen teho joka tapauksessa vähenee.

Onko EU tehnyt jo suunnitelmia siltä varalta, että paketti kaatuu?

Valmista suunnitelmaa ei ole, mutta suunnitelmia ideoitaisiin nopeasti.

Esimerkki löytyy viime vuoden lopulta. Kun Puola ja Unkari olivat nihkeitä tukemaan elpymispakettia, komissio alkoi nopeasti työstää varasuunnitelmaa. Siinä paketti olisi toteutettu erillisenä hallitustenvälisenä sopimuksena ilman Puolaa ja Unkaria.

Tämä ratkaisu jäi lopulta pöytälaatikkoon, kun Puola ja Unkari taipuivat mukaan. Jotain samaa haettaisiin Suomenkin tapauksessa. Sitä helpottaisi Suomen suhteellisen pieni koko. Teki Suomi niin tai näin, sen päätös ei merkitse samanlaista kuoliniskua paketille kuin vaikkapa Saksan päätös merkitsisi.

Asia pyörinyt varmasti jo avainvirkamiesten ja -poliitikkojen ajatuksissa. Viimeistään kanne perustuslakituomioistuimelle Saksassa kuukausi sitten pakotti pohtimaan tätä mahdollisuutta.

Mitä kaataminen tekisi Suomen asemalle EU:ssa?

Elpymispakettia on hierottu suurella vaivalla vuoden päivät.

EU-jäsenmaat hyväksyivät paketin yksimielisesti joulukuun neuvostossa, ja oletusarvo oli, että enemmistöhallitukset saavat paketin läpi myös kotimaidensa parlamenteissa.

Se, että Suomi torjuisi paketin sisäpoliittisista syistä, olisi EU-jäsenyyden ajan kovin isku Suomen arvovallalle EU:ssa. Profiili yhteistyöhalukkaana, luotettavana ja ennakoitavana jäsenmaana kokisi kolauksen.

Kolaus heijastuisi laajemminkin eurooppalaiseen päätöksentekoon tavoilla, joita on vaikea ennakoida.

Kuinka moni maa ei ole vielä hyväksynyt pakettia?

Puolasta (siirryt toiseen palveluun) ja Saksasta (siirryt toiseen palveluun) on aivan viime päivinä tullut vihreää valoa paketille.

Niiden jälkeen ratifiointi on kesken vielä kahdeksassa maassa: Suomen lisäksi Hollannissa, Itävallassa, Irlannissa, Virossa, Liettuassa, Unkarissa ja Romaniassa.

Näissä maissa ei ole ollut näkyvissä ylitsepääsemättömiä hankaluuksia. Erityisesti entisen Itä-Euroopan jäsenvaltioille paketti on merkittävä taloudellinen porkkana.

Kertovatko ongelmat EU:n hajaannuksesta?

Eivät välttämättä. Mutta siitä ne kertovat, että EU:n uudet yhteistyöpalikat herättävät herkästi kritiikkiä.

EU:n yhdentyminen on edennyt viime vuosina hitaasti. Mutta esimerkiksi talousohjauksessa on otettu käyttöön lisätoimia. Jossain vaiheessa tällaiset lisäpalikat herättävät vääjäämättä keskustelun siitä, pysyykö EU perussopimustensa raameissa. Komissio on pitkään yrittänyt avata keskustelua uuden perussopimuksen tarpeesta.

Tutkijat taas ovat huolissaan siitä, että EU-lakien tulkinta vuotaa jäsenmaihin. Meilläkin perustuslakivaliokunta otti osittain kantaa myös siihen, mitä paketti merkitsee EU-perussopimusten kannalta. Tämän tulisi olla vain EU-oikeuden tehtävä.

Juttua varten on haastateltu taustaksi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtajaa Timo Miettistä.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Perustuslakivaliokunta ratkaisi yhden äänen enemmistöllä asian, joka voi ajaa kriisiin koko EU:n

EU:n elvytyspaketin tie eduskunnassa mutkistui – Vanhasen mukaan paketin kaatuminen olisi Suomen EU-historian suurin arvovaltatappio

Saksalta ja Ranskalta kymmeniä miljardeja euroja digiyhteyksiin, ilmastoon, rautateihin – "EU:sta tulee tämän seurauksena vahvempi yhteisö"