1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjailijat

Idyllinen koti peltojen keskellä on muuttanut monen kirjailijan elämän – 300 m² hirsitalossa saa asua kolme vuotta ilmaiseksi

Eeva Joenpellon seuraajilleen testamenttaama talo on siivittänyt kirjailijoiden työtä jo yli 15 vuoden ajan. Tuomas Kyrö loi talossa Mielensäpahoittajan. Katja Kettu kirjoitti siellä puolestaan menestysromaaninsa Kätilön.

kirjailijat
Aki Ollikaisen menestyspaineet helpottivat Eeva Joenpellon talon pihasaunaa lämmittäessä.
Talon nykyinen asukas Marianna Kurtto ja aikaisemmin talossa asunut Aki Ollikainen esittelevät videolla taloa ja sen tunnelmallista saunaa.

Jyrkkään rinteeseen rakennettu talo on sen verran sivussa autotiestä, että sitä ei koostaan huolimatta välttämättä huomaa.

– Tämä tie on talvella jännä. Kerran luisuin perä edellä tuohon kiveen, kun en vain päässyt autolla liukasta mäkeä ylös, vaikka kuinka otin vauhtia!

Näin sanailee kirjailija Aki Ollikainen, kun käännymme Eeva Joenpellon talon pihatielle. Se on tosiaan jyrkkä ja isommalta tieltä katsottuna hieman piiloon jäävä punamullattu hirsitalo huomattavan suuri.

Olemme 70 kilometrin päässä Helsingistä, länsiuusmaalaisen peltomaiseman äärellä Lohjan Sammatissa. Tien suuntaan talosta katsoo kahdeksan ikkunan rivistö, ja katolla pyörii variksen muotoinen tuuliviiri.

Aki Ollikainen asui Vares-Kantolassa kirjailijan uransa alussa vajaa kymmenen vuotta sitten. Kurtto koirineen tekee pian tilaa seuraavalle asukkaalle.
Aki Ollikainen asui Vares-Kantolassa uransa alussa. Kurtto koirineen tekee pian tilaa seuraavalle asukkaalle. Paula Tiainen / Yle

Ollikainen asui täällä uransa alussa vajaa kymmenen vuotta sitten. Hän haki kirjailijakotiin asumaan sen ensimmäisen "stipendiaatin" Tuomas Kyrön yllyttämänä ja vaimonsa kannustamana.

– Laitoin hakemuksen puoli tuntia ennen määräajan umpeutumista. Ajattelin, että eivät ne esikoiskirjailijaa ota, mutta toisin kävi, Ollikainen muistelee.

Nyt toisen talon ulko-ovista avaa talon viimeisin asukas, Marianna Kurtto. Molemmat ovet johtavat miltei koko talon levyiselle lasikuistille.

Vares-Kantola jää asukkaidensa mieleen loppuiäksi

Eeva Joenpelto (1921–2014) rakennutti 300-neliöisen maatalon synnyinsijoilleen Sammattiin 1970-luvulla ja testamenttasi sen kustantajalleen WSOY:lle kirjailijakodiksi.

– Tämän talon paikalla oli pieni mökki. Naisihminen, joka kasvatti kanoja, oli hyvin kiukkuinen. Minä en kasvata kanoja, mutta kiukusta en tiedä, Eeva Joenpelto muisteli taannoin Ylen dokumenttisarjassa pihallaan pistoolilla ammuskellen (klikkaa kuvaa alla).

Mökki väistyi talon tieltä, mutta kanakoppi on edelleen pihan perällä.

Vares-Kantolan käyttöoikeus myönnetään "pitkää proosaa kirjoittavan kirjailijan käyttöön" kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Talo on pitkälti alkuperäisessä asussa kalusteineen.

Taikauskoa tai ei, täällä vietetty aika on siivittänyt monen kirjailijan uraa. Tuomas Kyrö muistelee talossa vietettyä aikaa näin.

"Kirjoitin talossa kolme romaania, lukuisia kuunnelmia, tein sarjakuvia ja kolumneja. Siellä syntyi Mielensäpahoittajan ensimmäiset radioversiot. Esikoisemme kasvoi vaippaiästä eskari-ikään Sammatissa. Kuopus nukkui pitkiä päiväunia talon pitkällä kuistilla. Talosta tuli perheenjäsen, joka kulkee perheen puheissa ja muistoissa aina."

Marianna Kurton 16-vuotias koira Sofi vahtii Eeva Joenpellon perintöä vielä muutaman viikon ajan.
Marianna Kurton 16-vuotias koira Sofi vahtii Eeva Joenpellon perintöä vielä muutaman viikon ajan.Paula Tiainen / Yle

Katja Kettu kirjoitti talossa menestysromaaninsa Kätilön.

"En usko, että minulla koskaan ennen tai jälkeen olisi ollut niin loistavat työskentelyolosuhteet. Rauha. Oikeus tehdä töitä. Olen kaivannut Vares-Kantolan rauhaa usein. Vain tuollaisessa hiljaisuudessa on mahdollista tuottaa täysivaltaista, omalakista tekstiä. Vares-Kantola on tehnyt minusta sen kirjailijan, joka tänä päivänä olen."

Maritta Lintunen jutteli Eeva Joenpellon valokuvalle talossa asuessaan.

"Kun asuu toisen asunnossa, toisen ihmisen huonekalujen ja taulujen keskellä, on samalla sekä kotona että vieraana – erikoisessa välitilassa. Parhaimmillaan se voi olla hedelmällinen yhdistelmä. Iltaisin työpäivän jälkeen tein venyttelyjumppaa salissa ja Eevan valokuva tuijotti minua taffelipianon päältä. – Tämmöistä tämä elämä täällä nyt on. Teemme parhaamme, jotta talo voi hyvin, tuumasin valokuvalle monet kerrat."

Talossa on paljon neliöitä ja erityisesti tupa ja sali ovat suuria. Salin perältä on kulku työhuoneeseen.
Talossa on paljon neliöitä ja erityisesti tupa ja sali ovat suuria. Salin perältä on kulku työhuoneeseen. Paula Tiainen / Yle

Ketun jälkeen taloon muuttaneen Aki Ollikaisen esikoiskirja Nälkävuosi oli jo valmis ja julkaistu, kun hän asettui Sammattiin. Kirja saavutti Helsingin Sanomien vuoden parhaan suomeksi kirjoitetun esikoisteoksen palkinnon ja Finlandia-palkintoehdokkuuden.

Yllätysmenestyksen jäljiltä seuraavaan teokseen latautuneet paineet helpottivat pihasaunassa.

– Kertalämmitteinen sauna vaatii tuntikausien lämmittämisen. Puiden syöttäminen pesään auttoi jäsentämään ajatuksia ja miettimään, mitä seuraavaksi kirjoittaisi, Ollikainen muistelee.

– Minulla taas on syntynyt tähän saunaan viha-rakkaussuhde. Sen lämmittäminen varsinkin talvella tuntuu työläältä, mutta palkitsee sitten, kun sinne pääsee. Tunnelma on ihan ainutlaatuinen, Marianna Kurtto jatkaa.

Talo sai jäämään Lapista Lohjalle ja Helsingistä maalle

Kurtto muutti taloon asuttuaan koko ikänsä Helsingissä ja joutui saunan lämmittämisen lisäksi opettelemaan autolla ajamisen taidon.

Talossa häntä viehättää ennen kaikkea tila, jota on kaikkiaan 300 neliötä.

– Tätä ei ole ahdettu täyteen tavaraa ja huoneet ovat suuria. On tilaa hengittää, ja se vaikuttaa työrauhan tuntuun aika paljon.

Työhuoneen seinät ovat kirjojen peitossa. Sohva on uusi, mutta hyllyssä lepää vanha Joenpellon aikainen lankapuhelin. Ollikaisen aikaan se soi kerran, mutta langan päässä ei ollut ketään.
Työhuoneen seinät ovat kirjojen peitossa. Sohva on uusi, mutta hyllyssä lepää vanha Joenpellon aikainen lankapuhelin. Ollikaisen aikaan se soi kerran, mutta langan päässä ei ollut ketään. Paula Tiainen / Yle

Huoneet, varsinkin tupa ja sali ovat kaupunkilaisen silmin valtavia. Sekä Kurtto että Ollikainen – ja todennäköisesti kaikki muutkin talon asukkaat – ovat kirjoittaneet lähinnä talon perällä sijaitsevassa työhuoneessa, jonka seinät peittyvät täyteen ahdettujen kirjahyllyjen taakse.

– Olen lukenut Joenpellon elämäkerrasta, että hän kirjoitti viisi liuskaa päivässä, joten ajattelin, että minun on pystyttävä kolmeen. Tämä ajatus kannusti minua kirjoittamisessa, Kurtto toteaa.

Hänen viimeisin, Joenpellon talossa alusta loppuun kirjoitettu kirjansa on juuri mennyt painoon. Se julkaistaan kesäkuun alussa. Nyt edessä on poismuutto Sammatista syksyllä sisään muuttavan uuden asukkaan tieltä.

Erityisesti talvisin ulkosaunan lämmittäminen on työlästä, mutta palkitsevaa. Marianna Kurtto on pyhittänyt saunan lämmittämiselle kokonaisia iltoja.
Erityisesti talvisin ulkosaunan lämmittäminen on työlästä, mutta palkitsevaa. Marianna Kurtto on pyhittänyt saunan lämmittämiselle kokonaisia iltoja. Paula Tiainen / Yle

Kurton seuraava asuinpaikka ei ole vielä täysin varma, mutta yhden päätöksen hän on jo tehnyt.

– Todennäköisesti pysyn Uudellamaalla, mutta Helsinkiin en aio enää palata.

Aki Ollikainen muutti taloon aikanaan Länsi-Lapin Kolarista ja jäi lopulta paikkakunnalle perheineen.

– Kai tätä peltomaisemaa katsoessa sen verran uusmaalaistui, että ei tuntunut vaikealta jäädä Lohjalle. Muuttomatka takaisin olisi ollut myös aika pitkä.

Mutta miksi Joenpelto ammuskeli pihallaan pistoolilla? Kurton ja Ollikaisen kertoman mukaan talon alkuperäinen emäntä opetteli ampumaan kyläläisten neuvosta.

Paukkeen oli määrä pitää innokkaimmat kosiomiehet loitolla.

Ketun, Kyrön ja Lintusen kommentit on poimittu heidän WSOY:n kirjallisuussäätiölle toimittamistaan kirjoituksista. Eeva Joenpellon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta ja talossa järjestetään juhlavuoden kunniaksi yleisökierroksia, jos koronatilanne sen sallii.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.

Lue ja katso myös:

Suomessa on muutama talo, jossa kirjailija voi asua vuosia ilmaiseksi – kuuluisimmassa kirjoittaa nainen, josta voi tulla juhlittu voittaja

Miljonäärien kesäpaikka, vainottujen turvasatama – neljä poimintaa taiteilijaresidensseistä

Lue seuraavaksi