1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. klassisen musiikin säveltäjät

Antti Auvisen uudessa teoksessa soi tölvivä julkinen keskustelu – säveltäjää huolettaa, että uutta musiikkia tilataan vähemmän pandemian jälkeen

Antti Auvinen on Suomen puhutuimpia nykysäveltäjiä. Auviselle leimallista on villi ja nyrjähtelevä musiikki, jonka tulkintaan hän antaa vinkkejä teosten nimissä. Kuuntele pääkuvaa klikkaamalla, kuinka hänen uudessa teoksessaan soi mitätöivä puhe.

klassisen musiikin säveltäjät
Antti Auvinen: Andalusian Panzerwagen Jazz (ote kenraaliharjoituksesta)
Antti Auvinen: Andalusian Panzerwagen Jazz (ote kenraaliharjoituksesta)

Miltä kuulostaisi, jos peräkammarin kansallissosialisti, ehkä katupartiolainen, herkeäisi armon ja lohdullisuuden tunteista inspiroituneeseen tanssiin?

Ehkä se olisi jotain tällaista, kulmikasta peuhaamista, joka on kaatua mahdottomuuteensa:

Antti Auvinen: Junker Twist. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Jukka-Pekka Saraste

Antti Auvinen säveltää pesunkestävää taidemusiikkia ja tuo mielellään ilmi teostensa lähtökohtia. Yksi hänen läpimurtokappaleistaan, Junker Twist (2015), syntyi Auvisen päässä hieman huvittavastakin mielikuvasta. Yleisön ja kriitikoiden leuat toistuvasti auki loksauttaneen säveltäjän nimi kannattaa painaa mieleen.

Keskiviikkona Radion sinfoniaorkesterin suorana televisioitavassa konsertissa kantaesityksensä saa Auvisen uusi teos, kitarakonsertto, joka niin ikään ammentaa yhteiskunnallisesta aiheesta. Teoksen auvismainen nimi on Andalusian Panzerwagen Jazz.

Andalusia viittaa flamencoon, jazz puolestaan muusikoiden vapauteen tulkita säveltäjän kirjoittamaa musiikkia.

– Panssarivaunuestetiikka voisi kuvastaa nykyistä julkista keskustelukulttuuria, jossa on tapana lausua toisia osapuolia mitätöiviä kantoja ikään kuin korostaen omaa fyysistä murskaavaa voimaa.

– Silloin telaketjut ovat ehkä vähän liian kireällä, Auvinen leikittelee ajatuksella.

Lähtökohdistaan huolimatta Auvisen villistä ja usein nyrjähtelevästä musiikista on lupa tehdä mitä tahansa tulkintoja, mutta palataan säveltäjän ajatuksiin säveltaiteen abstraktista luonteesta myöhemmin.

Säveltäjä Antti Auvinen ja  lyömäsoittaja, varaäänenjohtaja Jerry Piipponen
Säveltäjä Antti Auvinen ja RSO:n lyömäsoittaja Jerry Piipponen tutkivat Auvisen kitarakonserton stemmaa.Berislav Jurišić / Yle

Kulttuuriin panostaminen lisää elinvoimaa

Koronavuoden aikana taide- ja kulttuuriala on jyrätty julkisessa keskustelussa. Sen merkitystä on kyseenalaistettu ja mitätöity. Päättäjät vaikenivat pitkään alan kohtaamasta kriisistä, ja sosiaalisessa mediassa taiteilijoita on kehotettu hakeutumaan oikeisiin töihin. Moni freelancer on jäänyt oman onnensa nojaan ja taloudellisten tukien ulkopuolelle.

Auvinen on seurannut tilannetta läheltä. Hän on paitsi freelancer myös säveltäjien etujärjestön Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtaja.

– Koronakriisi on opettanut, ettei taidetta ja kulttuuria arvosteta riittävästi. Sitä ei ole nähty tärkeänä, mikä on tavattoman huolestuttavaa pienen kielialueen elinvoimaisuudelle.

Mutta eihän ketään voi käskeä arvostamaan taidetta? Auvisen mielestä julkinen rahoitus ja rakenteiden ylläpito on itsessään arvostusta. Sen kanssa ristiriidassa on Auvisen mukaan tapa mitata arvoa pelkästään laskemalla euroja, taloudellista tulosta.

– Ikään kuin se lisäisi hyvinvointia tai hyvän elämän edellytyksiä, epäilen! Väitän, että ainoa tie lisätä hyvinvointia ja aitoa merkityksellisyyttä elämäämme on satsata kulttuuriin ja taiteeseen.

Toisaalta Auvinen antaa kiitosta ylipäänsä mahdollisuudelle työskennellä piskuisessa Suomessa säveltäjänä. Perusta on saatu aikoinaan kuntoon, joskin nykyiset asenteet nakertavat sitä.

– Moniin Euroopan maihin verrattuna täällä on kyetty luomaan sellaisia rakenteita, jotka tukevat musiikin ja taiteen kukoistusta.

Suomessa musiikkitaiteen tekemistä tukevia rakenteita ovat muun muassa sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä sekä institutionaalista taidetta taloudellisesti tukeva valtionosuusjärjestelmä ja sen pohjalta rakennetut kaupunginorkesteri- ja kaupunginteatteriverkostot.

Säveltäjä Antti Auvinen esittelee crackle boxia
Auvinen käyttää musiikissaan lukuisia harvinaisia soittimia. Tässä on cracklebox.Berislav Jurišić / Yle

Vapaan kentän kokoonpanot ottaneet kovan iskun

Lohdulliselta näyttävä tilasto on kantaesitysten määrä suomalaisten ammattiorkestereiden konserteissa. Kun vuonna 2019 kantaesityksiä oli Suomen sinfoniaorkesterit ry:n laskelmien mukaan 98, vuonna 2020 vastaava luku oli 89.

Kantaesitysten määrä ei siis ole laskenut dramaattisesti, vaikka pandemia ja sitä seuranneet rajoitukset ovat kurittaneet Suomessa konserttielämää ja välillä sulkeneet sen kokonaan. Syynä on se, että Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterit, kuten Radion sinfoniaorkesteri, kaupunginorkesterit ja esimerkiksi UMO Helsinki Jazz Orchestra ovat pystyneet muuttamaan tapahtumia lennosta verkkotuotannoiksi.

Tässäkin suhteessa freelancereiden vapaa kenttä, siis edellä olevan tilaston ulkopuolelle jäävä osa konserttielämää, on kärsinyt eniten, ja sen myötä myös säveltäjien tilanne on tukaloitunut. Vapaan kentän kokoonpanot ovat tärkeä kantaesittäjien joukko, mutta mahdollisuudet järjestää suoratoistokonsertteja ovat valtionosuutta saaviin orkestereihin verrattuna olemattomat, Auvinen huomauttaa.

– Aikanaan, kun konsertteja taas järjestetään, ensimmäisenä esitetään jo ennen pandemiaa tilatut teokset. On mahdollista, että uudet tilaukset ovat siis vielä pitkään tarkemmassa harkinnassa kuin aiemmin.

Säveltäjä Antti Auvinen esittelee boardchirperia
Osa kitarakonserton äänimaailmasta syntyy board chirperillä.Berislav Jurišić / Yle

Oopperatuotanto jäi muutamista tonneista kiinni

Freelancer-työnä tehdyt tuotannot ovat hiuskarvan varassa. Hyvä esimerkki on Auvisen säveltämä Autuus-ooppera (2015), jonka piti nousta Kansallisoopperan pienelle näyttämölle syksyllä. Kysymys olisi ollut vapaan kentän vierailutuotannosta suomalaisen oopperataiteen pääkallopaikalla.

Oopperaa ei esitetty, sillä paikan päälle olisi voitu ottaa yleisöä vain 20 prosenttia kapasiteetista. Lipputulojen menetys oli projektin kannalta liikaa.

– Joskus pohdin, millaisella lisätuella esitykset olisi voitu viedä tuolloin maaliin. Kyse olisi ollut kokonaiskuvan kannalta vaatimattomasta summasta, muutamista tuhansista euroista.

Ovatpa myös suuret sinfoniaorkesterit peruneet kantaesityksiä. Helsingin kaupunginorkesterin (HKO) tilaama teossarja Helsinki-variaatiot jatkuu vasta, kun korona on hellittänyt. Viime keväältä peruuntui Kimmo Hakolan teoksen esitys, syksyltä Seppo Pohjolan. Sarja alkoi vuonna 2019 Lotta Wennäkosken teoksella ja siinä kuullaan yhteensä 12 uutta suomalaista sävellystä.

HKO:n intendentin Aleksi Malmbergin mukaan peruutusten vuoksi tulevina vuosina kuullaan useampia Helsinki-variaatioiden kantaesityksiä kaudessa. HKO kirii kalenteria kiinni eikä siis Malmbergin mukaan jätä siirtojen vuoksi uusia tilauksia tekemättä.

lyömäsoittaja, varaäänenjohtaja Jerry Piipponen harjoittelee
Lyömäsoittimilla on merkittävä rooli Auvisen musiikissa.Berislav Jurišić / Yle

Musiikkia ei voi kokea oikein tai väärin

Palataan Auvisen musiikkiin ja sen tulkintoihin. Miksi hän säveltää musiikkiinsa uusnatseja ja julkista tölväilyä?

Lähtökohta on hassu, mutta ilmeisen toimiva. Auvinen tuli ryminällä taidemusiikkikentälle viime vuosikymmenellä, ja mieleenpainuvaa on paitsi hänen musiikkinsa ja kykynsä orkestroida myös hänen tavaramerkkinsä eli teosten nimet, jotka valottavat kontekstia.

Yhtä kaikki – musiikilla on mahdotonta tavoittaa sitä, mitä ilmaistaan sanoilla, ja sanoilla on mahdotonta tavoittaa sitä, mitä ilmaistaan musiikilla.

Musiikkifilosofia on Auviselle tuttua, mutta hän näkee asian käytännönläheisesti.

– Parhaimmillaan musiikki, kuten kaikki taide, herättää meissä voimakkaita mielikuvia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa hahmottaa musiikkia, ei ole oikeaa tapaa antaa sen vaikuttaa. Toisaalta ajattelen niin, ettei siitä haittaakan ole, jos kerron, millaisia mielikuvia teosteni syntyyn on vaikuttanut.

Esimerkiksi kipinä Auvisen kappaleelle Turbo Aria (2017) syttyi lomamatkalla, Välimeren rannalla kahlatessa. Säveltäjä piteli lastaan sylissään, kun ajatukset karkasivat toiselle puolelle merta. Siellä joku pitelisi vastaavassa tilanteessa lastaan sylissään lähettääkseen tämän vaaralliselle pakomatkalle kohti Eurooppaa.

Säveltäjän työskentelyn avaaminen ja taustoittaminen voi Auvisen mukaan auttaa taiteilijan ja yleisön kommunikaatiota.

– Ajattelen, että säveltäjälle on eduksi, jos kuulija tuntee olonsa tervetulleeksi mukaan kokemaan.

Andalusian Panzerwagen Jazz, kitarakonsertto
Tässä esimerkki Andalusian Panzerwagen Jazz -teoksen nuottikuvasta. Moni säveltäjä on joutunut korona-aikana sovittamaan uuden teoksensa tarkoitettua pienemmälle kokoonpanolle.Berislav Jurišić / Yle

Radion sinfoniaorkesterin konsertti, jossa Antti Auvisen kitarakonsertto esitetään, kuullaan suorana lähetyksenä Yle Teemalla, Areenassa ja Yle Radio 1:ssä keskiviikkona 28.4. klo 20. Ohjelmassa on lisäksi Felix Mendelssohnin Oktetto.

Lue seuraavaksi