1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsät

Suuryrityksen johtaja kyllästyi pienessä kopissa istumiseen ja päätti opiskella myös metsuriksi – yhä useampi haluaa metsäalan koulutuksen

Metsäalan koulutusten hakijamäärät kasvavat sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Hämeen AMK:ssa metsälinjalle halusi viime vuonna enemmän opiskelijoita kuin vuosikymmeniin. Monilla on takanaan uraa toisaalla.

metsät
Metsuriopiskelija Jani Jaatinen hirsityön kurssilla
– Päivätöissäni saatan tehdä viikkotolkulla töitä saamatta aikaan mitään fyysisesti näkyvää, sanoo Jani Jaatinen. Siksi hän opiskelee nyt myös metsuriksi. Metsäalalle mielii moni muukin.Jani Jaatisen kotialbumi

Laatujohtajana Stora Ensolla työskentelevä Jani Jaatinen seisoo metsurin vaatteet päällä metsän reunassa keväisessä lumisateessa. Edessä on koko päivä metsurin opintoihin kuuluvaa taimikon hoitoa.

Jaatinen opiskelee metsuriksi oman hyvinvointinsa takia ja on valintaansa silmin nähden tyytyväinen. Päivätyö päätteiden ääressä vaatii vastapainoksi kannon nokkia ja kaarnaa.

– Onhan tämä nyt ihan muuta kuin istumatyö pienessä kopissa.

Jaatista kiehtoo se, että metsurina työn jälki näkyy heti, ja päivän tuloksen voi tarkastaa olkansa takaa ennen kotiinlähtöä.

– Päivätöissäni saatan tehdä viikkotolkulla töitä saamatta aikaan mitään fyysisesti näkyvää.

Halu harrastaa tai oman hyvinvoinnin tavoittelu on voinut innostaa ihmisiä metsäalalle. Esimerkiksi it-alalla työskentelevä laatujohtaja Jani Jaatinen opiskelee metsuriksi Hämeen ammatti-instituutissa Lammin Evolla. Kati Turtola tapasi Jani Jaatisen juuri ennen koulupäivän alkua.

Ihmiset haluavat uutta uraa entistä useammin metsästä, ja se näkyy hakijatilastoissa (siirryt toiseen palveluun). Ensisijaisten hakijoiden määrä ammattikorkeakoulujen metsätalousinsinöörikoulutukseen kasvoi viime vuonna lähes 15 prosenttia.

Helsingin yliopiston hakijamäärä kasvoi lähes kolmanneksella ja Joensuun yliopistoon haki lähes neljännes enemmän opiskelijoita kuin vuonna 2019.

Hämeen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Antti Sipilä on huomannut saman. Opiskelijoista yhä useammalla on takanaan jo uraa toisaalla.

– Hämeen ammattikorkeakoulun metsälinjalle haki viime vuonna enemmän opiskelijoita kuin vuosikymmeniin.

Hämeen ammattikorkeakoulun metsäalan opiskelijat Reetta Huovinen ja Miia Makkonen metsässä moton edessä Lammin Evolla.
Hämeen ammattikorkeakoulussa oli metsäalan hakijoita tänä keväänä ennätysmäärä. Varsinkin aikuisopiskelijat ja alanvaihtajat ovat nyt innostuneita metsäkoulutuksesta. Metsäalaa HAMKissa opiskelevat Reetta Huovinen ja Miia Makkonen ovat opiskelemassa itselleen uutta tutkintoa.

Tietokoneen äärestä hakkuutyömaalle ison koneen ohjaimiin

Opiskelijoiden kampuksena on Hämeen metsäoppilaitoksen perinteikäs pihapiiri Hämeenlinnan Evolla. Pihapiiriä reunustaa mikäs muukaan kuin metsä, ja tontilla on paljon eri-ikäisiä rakennuksia. Näissä tiloissa toimii nykyään Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti.

Miia Makkonen ja Reetta Huovinen opiskelevat metsäalaa ensimmäistä vuottaan Hämeen ammattikorkeakoulussa. Teoriapäivät ollaan tietokoneen ääressä, tänään on odotettu lähipäivä.

Naiset seisovat työvaatteet päällä ja odottavat päivän alkua.

– Meillä on konetyöviikko käynnissä. Pitäisi lähteä hakkuutyömaalle.

Tänään he pääsevät ensimmäistä kertaa ison työkoneen ohjaamoon.

– Eilen jo vähän harjoiteltiin, ja ihan hyvin se meni.

Hämeen ammattikorkeakoulussa oli metsäalan hakijoita tänä keväänä ennätysmäärä. Varsinkin aikuisopiskelijat ja alanvaihtajat ovat nyt innostuneita metsäkoulutuksesta. Kati Turtola tapasi Hämeen ammattikorkeakoulun metsäalan opiskelijat Reetta Huovisen ja Miia Makkosen sekä koulutuspäällikkö Antti Sipilän.

Tänä keväänä metsäalan opiskelijoiksi halusi yhä useampi. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakouluun metsätalousinsinöörin koulutukseen hakeneiden määrä kasvoi jälleen yli 15 prosenttia.

Myös Evolla on pohdittu suosion syitä. Toisaalta korona vapautti ihmisille enemmän aikaa, jota vietettiin entistä enemmän metsässä. Samalla monelle kirkastui ajatus metsästä mahdollisuutena työllistyä.

Lisäksi oppilaitosten joustavat opiskelutavat sopeutuvat paremmin ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Silloin koulutuksiin on helpompi hakeutua. Koulutuspäällikkö Sipilä keksii kolmannen syyn suosioon.

– Meillä on hyvä maine työnantajien keskuudessa.

Hämeen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Antti Sipilä metsässä Lammin Evolla.
Koulutuspäällikkö Antti Sipilä uskoo, että innostus metsäopintoihin kertoo myös kaipuusta luontoon.Kati Turtola / Yle

Koulutus mahdollistaa monenlaisia metsäsuhteita

Makkonen ja Huovinen eivät saaneet sysäystään metsäalalle koronasta, vaan syyt ovat syvemmällä. He ovat liikkuneet metsässä aina paljon, metsänhoito on peruja jo lapsuudesta.

Luonto-ohjaajaksi kouluttautunut Huovinen sai luontevan jatkon edelliselle koulutukselleen. Hän vahvistaa koulutuspäällikkö Sipilän havainnon siitä, että alan vaihtajat ovat motivoituneita opiskelijoita.

– Onhan tässä paljon uutta, ja motivaatio uuden opiskeluun on iso. Työmäärästä huolimatta opinnot ovat ihan tehtävissä, sanoo Reetta Huovinen.

Perinteet metsän teollisessa käytössä ovat viime aikoina tehneet tilaa toisenlaiselle metsäsuhteelle. Metsänhoidolle on useita vaihtoehtoja, ja koulutus vastaa tähän muutokseen. Opinnoissa perehdytään esimerkiksi avohakkuiden vaihtoehtona olevaan metsän jatkuvaan kasvatukseen ja virkistyskäyttöön.

– Opiskelijat opiskelevat lisäksi esimerkiksi ilmastokestävän metsätalouden erityispiirteitä sekä metsien monimuotoisuuden ylläpitämistä ja lisäämistä, kuvaa Sipilä.

Traktori metsätöissä.
Metsäalan opiskelijat tutustuvat erikokoisiin koneisiin ja laitteisiin metsäolosuhteissa.Kati Turtola / Yle

Vain harrastuksen takia

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on edessään kahdeksan tunnin päivä metsässä uusien koneiden kanssa. Päivä on fyysinen ja vaatii keskittymistä. Miia Makkonen sanoo, että koulupäivä tuntuu illalla omassa olossa hyvällä tavalla.

– Illalla väsyttää aina. Ajatukset täytyy kuitenkin pitää jatkuvasti kiinni siinä, mitä on tekemässä.

Opiskelijoissa on heitä, jotka haluavat kouluttautua uuteen ammattiin. Laatujohtaja Jani Jaatisen päämäärä ei kuitenkaan ole alan vaihto. Metsuriksi opiskelun ensisijaisena tarkoituksena on syvätä tietoa kiinnostavasta metsäalasta ja tehdä siitä itselle harrastus.

– Tämä on etupäässä uuden oppimista ja itsestään huolehtimista.

Houkuttaako metsäala? oit keskustella aiheesta maanantai-iltaan klo 23:een asti.

Lue seuraavaksi