1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Oulun seksuaalirikokset

Oulu kohtasi seksuaalirikosvyyhdin, jonka toistuminen halutaan estää: pian kaikille koululaisille opetetaan, mitä tehdä uhkaavissa tilanteissa

Kaikki Oulun oppilaat esikouluikäisistä ysiluokkailsiin saavat ensi syksystä lähtien turvataitokasvatusta. Sen tavoitteena on opettaa koululaisia tunnistamaan uhkaavat tilanteet ja puolustamaan itseään. Taustalla on muutaman vuoden takainen seksuaalirikosvyyhti.

Oulun seksuaalirikokset
Haukiputaan koululla leikitään ja samalla opetetaan turvataitoja
Katso videolta, kun Haukiputaan koulun ekaluokkalaiset opettelevat turvallisia mediataitoja liikunnallisella taitoradalla.

Oulun laajan seksuaalirikosvyyhdin jälkimainingit näkyvät lasten ja nuorten arjessa. Ensi syksystä lähtien kaikissa Oulun kouluissa opetetaan turvataitoja aina esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisille lapsille ja nuorille.

Turvataidoilla ei tarkoiteta pelkästään seksuaalikasvatusta, vaan sillä pyritään ehkäisemään myös häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa, kertoo Turvallinen Oulu -hankkeen projektikoordinaattori Hanna Poijula.

Hänen mukaansa turvataitojen tarkoitus on auttaa lapsia pitämään huolta rajoistaan ja tunnistamaan uhkaavat tilanteet.

– Kaikki lähtee hyvästä itsetunnosta ja siitä, että lapsi ja nuori kokee olevansa arvokas ja tärkeä ja hyvän kohtelun arvoinen, jotta hän myös haluaa puolustaa itseään uhkaavissa tilanteissa, Poijula sanoo.

Lasten ja nuorten turvataitojen tarve nousi esille myös tuoreessa Pelastakaa Lasten selvityksessä, jonka mukaan grooming eli seksuaalisiin tekoihin houkuttelu on arkipäivää monelle alaikäiselle.

Lapset saavat aikuisilta paljon esimerkiksi seksuaalissävytteisiä viestejä ja alastonkuvia tai heiltä pyydetään niitä. Kyselyyn vastanneet olivat 11–17-vuotiaita.

Rajojen opettelu aloitetaan jo ennen kouluikää, sillä alapääjutut kiinnostavat

Oulussa turvataitokasvatusta annetaan myös alle kouluikäisille lapsille ottaen heidän ikä- ja kehitystasonsa huomioon. Esikouluikäisten lasten kanssa opetellaan muun muassa kaveritaitoja, mitä ystävyyden pelisääntöihin kuuluu ja miten ristiriitoja voidaan ratkaista rakentavasti, Hanna Poijula sanoo.

Lapset myös rikkovat toistensa rajoja monissa eri tilanteissa.

– Esimerkiksi päiväkodeissa vedetään alas toisten lasten housuja, ei anneta vessarauhaa, kommentoidaan ulkonäköä ja tullaan liian lähelle ilman lupaa.

Poijulan mukaan kehon osat kiinnostavat paljon alle kouluikäisiä ja lapset hokevat sukupuolielimiin liittyviä sanoja ja hihittelevät niille.

Pilottikohteena mukana olevassa Kastellin monitoimitalon päiväkodin eskariryhmässä sukupuolielimiin liittyvä tirskunta ja höpöttely on saatu vähenemään, kun vartalon alueet on nimetty ja pyllyistä, pippeleistä ja pimpeistä on puhuttu tavallisina kehon osina, Poijula kertoo.

Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntijan Tanja Simolan mukaan on hyvä, että turvataitoja opetetaan jo esikouluikäsille.

– On lasten oikeus saada tietoa ennaltaehkäisevästi, ja he myös itse toivovat, että tällaisista asioista puhutaan ajoissa.

Simolan mukaan Oulun hanke on hyvä. Tavoite tulisi olla, että kaikki lapset saavat tietoa kouluista ja esiopetuksesta yhtä lailla.

– Kotona näistä asioista ei välttämättä kaikkien lasten kanssa puhuta.

Turvallinen Oulu -hankkeessa huoltajien tietoja ja taitoja pyritään edistämään esimerkiksi toukokuussa pidettävillä etäsomevarteilla (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös: Mitä sanoisit, jos lapsesi tulisi kertomaan seksuaalisesta ahdistelusta? Tässä jutussa voit kokeilla – saat myös palautetta sanavalinnoistasi

Hanna Poijulan mukaan Oulu toimii lasten ja nuorten turvataitokasvatuksen edelläkävijänä ainakin laajuudessaan. Koulutusta on annettu opettajille kaikissa Oulun peruskouluissa sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunnalle.

Kouluissa tulisi harjoitella uhkaavien tilanteiden varalta

Yläkoululaisille turvataitokasvatus on esimerkiksi omien rajojen ja itsemääräämisoikeuden opettamista. Määritellään, mitä on seksuaalinen häirintä ja mitä sanoo laki.

– Ei häirintä kuulu osaksi nuorten kehitystä, eikä heidän tarvitse sitä sietää, Hanna Poijula sanoo.

Nuorille kerrotaan myös paikoista, mistä he voivat saada apua.

Osana turvataitokasvatusta 7–9-luokkalaisille on esitetty keskusrikospoliisin tekemä video (siirryt toiseen palveluun) alastonkuvilla kiristämisestä. Kouluja on ohjeistettu jakamaan sama video myös vanhempien katsottavaksi.

Yläkoulujen opetuksessa on käytetty myös seksuaaliseen häirintään liittyvää sarjakuvaa (siirryt toiseen palveluun).

Groomingista eli lapsen houkuttelusta seksuaaliseen toimintaan kertovaa sarjakuvaa (siirryt toiseen palveluun)on puolestaan näytetty neljännen luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen.

Lisäksi maahanmuuttajataustaisille perheille on jaettu lisämateriaalia (siirryt toiseen palveluun).

Tanja Simola on tutustunut Oulun turvataitomateriaaliin ja pitää hyvänä, että sitä on paljon ja se on suunnattu eri kohderyhmille.

Hän muistuttaa, että kouluissa tulisi harjoitella myös opitun tiedon soveltamista, jossa lapset ja nuoret joutuvat pohtimaan erilaisia tilanteita.

Simolan mukaan nuoret tunnistavat groomingin hyvin silloin, kun siinä on heti seksuaalisävytteisiä elementtejä ja pyydetään esimerkiksi alastonkuvia lapselta. Mutta muulla tavalla, kuten kehuilla alkavaa aikuisten viestittelyn tarkoitusperää ei välttämättä tunnisteta.

Yläkouluikäisten haasteena avoin puhuminen

Osana turvataitokasvatusta opetellaan myös selviytymistaitoja. Turvallinen Oulu -hankkeen projektikoordinaattorin Hanna Poijulan mukaan on tärkeää, että lapset ja nuoret hahmottavat hämmentävät, ahdistavat ja uhkaavat tilanteet. He tietävät, mistä tilanteista on hyvä poistua, osaavat käskeä tekijää lopettamaan ja pystyvät kertomaan asiasta turvalliselle aikuiselle.

– Varsinkin yläkouluikäisissä on tekemistä, että saadaan synnytettyä keskustelua aikuisten ja nuorten välillä, että asioista puhutaan ja nuoret uskaltaisivat tulla asioista puhumaan.

Tanja Simola kertoo, että avoimet välit vanhempiin ja se, että asioista jutellaan yhdessä, ovat lapsia ja nuoria suojaava tekijä.

Simolan mukaan huolestuttavaa on, että Pelastakaa Lasten selvitykseen vastanneista lapsista ja nuorista vain 37 prosenttia vastasi, että heillä on tapana puhua huoltajan kanssa siitä, mitä he tekevät netissä tai sosiaalisessa mediassa.

Digimaailma haastaa opettajat pysymään mukana kehityksessä

Haukiputaan koulun luokanopettajan Sampo Määtän mukaan digitaalinen maailma on haastava myös opettajille, sillä se muuttuu hyvin nopeasti. Lasten käytössä olevat pelit ja sovellukset vaihtuvat tiuhaan.

Hänen ensimmäisen luokan oppilaistaan kahdeksalla kymmenestä on käytössään jonkinlainen älypuhelin. Niiden käyttöä ei kuitenkaan opetella koulussa, vaan puhutaan esimerkiksi sovelluksista ja ikärajoista. Opetellaan digiturvataitoja.

Määttä on ollut yhtenä opettajana pilotoimassa turvataitokasvatusta. Alkuvaiheessa sitä on kokeiltu neljässä yhtenäiskoulussa ja neljässä esikouluryhmässä.

Varsinkin pienten lasten kohdalla turvataidoista puhuttaessa on otettava huomioon lapsen elämysmaailma ja kehitystaso.

Haukiputaan koulussa ekaluokkalaiset ovat opetelleet turvallisia mediataitoja esimerkiksi tukioppilaiden liikuntasaliin rakentamalla taitoradalla. Siinä käydään läpi esimerkiksi millaisia vaaroja sosiaalinen media tai pelit voivat tuoda.

– Turvataidot ovat tärkeitä, samoin kuin kaikki muukin peruskoulun lapsille tarjoama oppi. Tämä on hyvä lisä siihen ja on turvallisempaa näin, Määttä sanoo.¨

Lue lisää: "Oliks hyvä koulupäivä?" Poliisin kanssa koostettu grooming-chat näyttää, kuinka taitavasti hyväksikäyttäjä punoo lapsen verkkoonsa

Keski-ikäinen mies sopi somessa treffit 13-vuotiaan tytön kanssa – mies astui tubettajien ansaan, ja nyt videota on katsottu 382 000 kertaa

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23:een asti.