1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Ulos pimeydestä: Ranskassa järjestetty eristäytymiskoe päättyi 40 päivän luolaelämän jälkeen

Kokeessa testattiin, miten ihmiset reagoivat, kun taju ajasta ja tilasta häviää. 15 vapaaehtoista vietti 40 vuorokautta luolassa Ranskan Pyreneillä.

Vapaaehtoiset suojasivat silmiään valolta aurinkolaseilla poistuessaan luolasta 24. huhtikuuta. Kuva: Fred Scheiber / AFP

Viidentoista vapaaehtoisen ryhmä kömpi Ranskan Pyreneillä sijaitsevasta Lombrivesin luolasta päivänvaloon viime lauantaina vietettyään 40 päivää ja yötä vapaaehtoisesti eristyksissä maan alla.

27–50-vuotiaat vapaaehtoiset luopuivat kokeen ajaksi kelloistaan, puhelimistaan, luonnonvalosta sekä kaikesta yhteydenpidosta ulkomaailmaan. He nukkuivat teltoissa noin 12 asteen lämpöisessä luolassa, jossa ilmankosteus lähenteli sataa prosenttia.

Osallistujat myös tuottivat oman sähkönsä polkemalla pyörää ja nostivat käyttöveden kaivosta.

Kokeen tarkoituksena oli tutkia, miten ihmiset reagoivat, kun elinolot ja ympäristö muuttuvat jyrkästi ja taju ajasta ja tilasta häviää.

Luolakokeeseen osallistui 15 vapaaehtoista, jotka olivat 27–50-vuotiaita. Kuva: Fred Scheiber / AFP

Odotetusti vapaaehtoiset menettivät ajantajunsa. Ainakin yksi osallistuja arvioi, että olisi viettänyt maan alla vain 23 vuorokautta.

– Kuin olisi painanut pause-nappia, kokeeseen osallistunut 33-vuotias Marina Lancon kuvasi kokemusta uutistoimisto AP:lle.

Tutkijat seurasivat osallistujoiden unirytmiä, sosiaalista kanssakäymistä ja reaktioita sensoreilla. Päivää ennen kokeen päättymistä he kävivät luolassa ilmoittamassa vapaaehtoisille, että koe päättyisi pian.

Osallistujat menivät nukkumaan, heräsivät ja söivät biologisen kellonsa ohjaamina. He mittasivat aikaa päivissä sen perusteella, kuinka monta "yötä" oli nukuttu. Luolassa he tekivät erilaisia ryhmätöitä, ja kaksi kolmasosaa vapaaehtoisista olisikin halunnut jäädä luolaan vielä vähäksi aikaa saadakseen keskeneräisiä projekteja valmiiksi.

Deep Time -nimisen tutkimusprojektin tavoitteena on ymmärtää paremmin ihmisten sopeutumista poikkeusolosuhteisiin. Kuva: Fred Scheiber / AFP

Tutkimusprojektin johtaja Christian Clot, joka osallistui luolakokeeseen itsekin, sanoi että ryhmän organisoitumisen seuraaminen oli erityisen kiinnostavaa. Hänen mukaansa yhteistyö ja tehtävien organisoiminen ilman mahdollisuutta asettaa aikarajoja oli todella haastavaa.

– Meidän täytyy oppia ymmärtämään paremmin, miten aivomme pystyvät löytämään uusia ratkaisuja missä tahansa tilanteessa, Clot sanoi AP:n mukaan luolasta noustuaan.