Hyppää sisältöön

Äänikirjojen lainaus ryöpsähti kasvuun, mutta kunnon sähköinen palvelu puuttuu – ensi vuonna ehkä aukeaa valtakunnallinen e-kirjasto

Kirjastonkäyttäjät voisivat lainata tulevaisuudessa äänikirjoja, e-kirjoja ja -lehtiä sekä elokuvia kaikilla paikkakunnilla yhdellä tunnuksella. Korona-aika on siivittänyt lainaajamäärät huimaan nousuun jo nyt. Tuoreen tutkimuksen mukaan kirjastojen digipalveluja ei kuitenkaan pidetä tarpeeksi käyttäjäystävällisinä.

Suomalaiset ovat käyttäneet kirjastojen digipalveluja ennätysmäisen vilkkaasti koronarajoitusten aikana. Kirjastojen perinteisiä palveluja avataan asteittain. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Valtakunnallinen e-kirjastopalvelu on ottanut harppauksen eteenpäin. Kulttuuri- ja opetusministeriön rahoittamassa selvityksessä ehdotetaan, että e-kirjasto tulisi olemaan kaikille suomalaisille avoin, yhden luukun palvelu. Myös luukun takana olisi yksi valtakunnallinen toimija, joka vastaisi sekä kirjaston teknisestä toteutuksesta että aineistojen hankinnasta. Se myös neuvottelisi sopimuksista muun muassa kustannusalan kanssa.

Kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri sanoo korona-ajan nostaneen entistä vahvemmin esiin toimivan e-kirjaston tärkeyden.

– Poikkeusaika osoitti sen kuinka haavoittuvainen kirjastolaitos voi olla kriisitilanteessa.

– Perinteiset kirjat ja kirjastot ovat suomalaisille rakkaita, eivätkä ne tule koskaan häviämään. Niiden rinnalla on kuitenkin kehitettävä tulevaisuuden kirjastoa, Nousiainen-Hiiri sanoo.

Äänikirjojen, luettavien e-kirjojen ja muun digitaalisen aineiston suosio on noussut tasaisesti viime vuosina.

Poikkeusajat ovat lisänneet digitaalisten palvelujen nälkää entisestään.

Äänikirjat ovat pitäneet seuraa suomalaisille koronarajoitusten aikana. Kuva: Ella Tommila

Suomalaiset ovat käyttäneet innolla kaupallisten toimijoiden ääni- ja e-kirjakauppoja (siirryt toiseen palveluun), mutta korona-aika sinkosi myös kirjastojen e-lainaajaamäärät ennätykselliseen nousuun. Nousiainen-Hiiri kertoo, että äänikirjojen lainaus lisääntyi valtakunnallisesti koronarajoitusten aikana yli 50 prosenttia.

Asiakkaat toivovat käyttäjäystävällistä ja laajaa e-kirjastoa

E-kirjastoa edistävä hanke teetti tutkimuksen siitä, miten yleisö suhtautuu kirjastojen nykyisiin digipalveluihin ja mitä se toivoo tulevaisuudessa saavansa.

Tutkimuksen mukaan kirjastojen nykyiset digipalvelut eivät tahdo kelvata kuluttajielle. Peräti 56 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kirjastojen digipalvelut eivät kiinnosta.

Se ei ole ihme, sillä kunnat ovat rakentaneet e-kirjastojaan omien resurssiensa ja tarpeittensa mukaan. Palveluille ei myöskään ole ollut yhtenäistä alustaa. Lopputulema on sekamelska, joka on kaukana kaupallisten toimijoiden tarjonnasta.

Juuri tähän uusi e-kirjasto tulisi iskemään. Uuden palvelun halutaan olevan käyttäjäystävällinen ja yhtenäinen.

– Tällaisissa palveluissa tärkeää on esimerkiksi se, että palvelu pitää kuluttajan samalla alustalla alusta loppuun. Hyvä esimerkki voisi olla vaikka suoratoistopalvelu Netflix tai miksei Ylen Areenakin, sanoo hankkessa teknologista toteutusta pohtiva konsultti Mikko Vihonen.

Kirjaston taustalle yksi vahva toimija

Uutta valtakunnallista e-kirjastoa pyörittämään etsitään yhtä tahoa, jolla olisi kaikki langat käsissään. Se vastaisi niin kirjaston aineistosta, sopimuksista kuin teknisestä toteutuksestakin.

Yhtenä vaihtoehtona Virva Nousiainen-Hiiri väläyttää Kansalliskirjastoa, joka on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto. Se pyörittää menestyksekkäästi Finna.fi-palvelua, josta voi hakea lukuisten kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden sisältöjä.

Suomalaisten suosikkeja e-aineistoissa ovat äänikirjat. Myös e-lehtiä lainataan paljon etenkin nyt, kun korona on sulkenut kirjastojen lukusalit. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Kansalliskirjasto voisi olla sellainen luottamusta herättävä taho, jolla olisi rahkeita neuvotella myös tekijänoikeuskysymyksistä kustantajien, kirjailijoiden ja kirjailijajärjestöjen kanssa. Nykyinen hajanainen tilanne on johtanut muun muassa siihen, että Otavan kustantamo ei ole antanut kirjastoille oikeuksia omiin äänikirjoihinsa tekijänoikeusmaksuihin vedoten.

– Tulevaisuudessa meidän pitää löytää sellainen rahallinen kompensaatio, joka tyydyttää molempia osapuolia, Nousiainen-Hiiri toteaa.

Kansalliskirjaston lisäksi suunnittelijat tutkivat muitakin vaihtoehtoja, kun hanke siirtyy syksyllä seuraavaan vaiheeseen.

Kunnat halutaan mukaan rakentamaan koko maan kirjastoa

Nyt hankkeeseen huudellaan mukaan myös kaikkia Suomen kuntia. Kirjastot ovat kuntien ydinpalveluja. Jotta e-kirjastosta saadaan valtakunnallinen, kuntien panos on ensiarvoisen tärkeä. Uusi kirjasto kustannetaan verovaroin ja kunnat päättävät omasta osuudestaan.

– Aina on vaarana, että osa kunnista haluaa jäädä tästä pois. Siksi on tärkeää, että kunnat tiedostavat, että tämän hankkeen kautta heidänkin asukkaansa voivat saada tasa-arvoista ja kustannustehokasta palvelua, Nousiainen-Hiiri muistuttaa.

Kunnat halutaan valtakunnallisen e-kirjaston taakse. Helsingin Oodi-kirjaston eristetyt käytävät muistuttavat perinteisen kirjaston haavoittuvaisuudesta. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Hankkeen teettämän tutkimuksen mukaan e-kirjaston aineistojen laajuus on yleisölle tärkeää. Aineistojen laajuutta piti e-kirjaston tärkeimpänä ominaisuutena 44 prosenttia e-kirjojen lainaajista.

Mikko Vihonen sanoo, että kyseessä on Suomelle kulttuurisesti olennainen hanke.

Hänen mukaansa e-kirjaston teknistä toteuttamista helpottaa se, että maailmalta löytyy jo useita hyvin toimivia alustoja. Sen vuoksi jo syksyllä saatetaan päästä pilotoimaan kirjaston teknistä toteutusta.

Suomen hanke on koko Euroopassa ainutlaatuinen ja e-kirjastomme olisi toteutuessaan edelläkävijä.

Vielä hetki kuluttajien täytyy odottaa sujuvia digipalveluja. Virva Nousiainen-Hiiri sanoo, että hankkeen vetäjien haaveissa on avata palvelu yleisölle vuosien 2022-2023 vaihteessa.

Korjaus kello 18.46: Jutussa luki, että Kansalliskirjasto pyörittää Finna-palvelussa omaa digimateriaaliaan sekä museoviraston ja Kansallismuseon arkiston kuvia. Finnasta voi kuitenkin hakea lukuisten kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden sisältöjä.

Lue myös: