1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lapin sota

Pitkään vaiettu Lapin sota kiinnostaa nyt elokuvantekijöitä ja kirjailijoita – sota oli muutakin kuin poltetun pohjoisen savuavat rauniot

Meneillään on Lapin sota -buumi. Aiheesta on tekeillä peräti kolme täyspitkää elokuvaa. Yhden niistä ohjaa Jalmari Helander, joka muistetaan elokuvista Rare Exports ja Big Game. Pohjoisen sota kiinnostaa myös kirjailijoita. 

Lapin sota
Lapin sotaa kuvanneita kirjailijoita ja elokuvaajia.
Suomalaisessa historiankirjoituksessa Lapin sota on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin talvi- ja jatkosota. Nyt se kiinnostaa kirjailijoita ja elokuvaohjaajia.Kollaasi: Rea Lemström / Yle

Kirjailija Tommi Kinnusen viime vuonna ilmestynyt romaani Ei kertonut katuvansa on ollut menestys. Siinä toinen maailmansota on lopuillaan ja saksalaisten matkaan lähteneitä suomalaisnaisia palaa jalkapatikassa norjalaiselta vankileiriltä Lappiin.

Ennen kirjoitusprosessia Kinnusella oli mielessään jo lapsena kuulemansa tarinat "tytön hupakoista".

– Lapin sodan jälkeen saksalaisten matkaan lähteneet naiset on aika reippaasti leimattu. Kun lähdin kaivamaan ja etsimään heistä tietoa, sieltä löytyikin ihan erilaisia ihmiskohtaloita, hän kertoo.

Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -lis (siirryt toiseen palveluun)talla (siirryt toiseen palveluun) romaani on ollut ilmestymisestään lähtien kaunokirjojen johtoviisikossa.

Tommi KInnunen
– Olen iloinen siitä, että meidän yhteistä historiaamme pystytään tutkimaan teatterin, elokuvan ja kirjallisuuden keinoin, Tommi Kinnunen sanoo.Joonas Brandt

Helsingin kaupunginteatteri on hankkinut kirjan Ei kertonut katuvansa teatterioikeudet ja elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films elokuvaoikeudet.

Romaaniin perustuvan elokuvan ohjaa Selma Vilhunen. Hän on aiemmin ohjannut muun muassa elokuvat Tyttö nimeltä Varpu ja Hölmö nuori sydän.

Vilhunen tekee uuteen elokuvaan käsikirjoituksen Jan Forsströmin kanssa. Tuotannosta vastaavat Elli Toivoniemi ja Venla Hellstedt.

Elokuvantekijät ovat sen yksityiskohdista vielä varovaisen niukkasanaisia.

– Kyse on merkittävän isosta elokuvatuotannosta. Suunnitelmat ovat kunnianhimoiset ja valmista elokuvaa voi odottaa muutaman vuoden sisällä, Elli Toivoniemi kertoo.

Jatkosota, Lapin sota. Saksalaisten tuhoama talo Rovaniemellä 1944.
Lapin sota on ilmiö, joka näkyy elokuvatuotannossa ja kirjallisuudessa. Kuvassa saksalaisten tuhoama talo Rovaniemellä.SA-kuva

Lapin sotaa käydään valkokankaalla

Suomen elokuvasäätiö myönsi (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa 45 000 euroa kehittämistukea elokuvalle Sisu. Säätiön sivuilta elokuvan ohjaajaksi paljastuu elokuvat Rare Exports ja Big Game ohjannut Jalmari Helander.

Pitkä fiktioelokuva on saanut Elokuvasäätiöltä myös kehittämistukea ja käsikirjoitusapurahaa.

Sisusta kerrotaan säätiön sivuilla näin: Aatami Korven vuosia kestänyt etsintä päättyy kaikkien aikojen kultasaaliin löytymiseen. Mies yrittää kuljettaa aarteensa erämaasta kaupunkiin läpi saksalaisten tuhoaman ja miehittämän Lapin.

Myös elokuvaohjaaja Aku Louhimies valmistelee isoa elokuvaa Lapin sodasta (siirryt toiseen palveluun).

Aku Louhimies kertoo, että kyse on “suuren luokan elokuvasta”.

Koronaepidemian takia hankkeen kuvauksia jouduttiin lykkäämään ja ensi-ilta on siirtynyt syksystä 2022 vuodella eteenpäin.

Aku Louhimies
Aku Louhimies on tehnyt elokuvan käsikirjoituksen yhdessä kirjailija Antti Tuurin kanssa. Sotadraama myös perustuu Tuurin kirjoihin.Juuli Aschan

Louhimiehen elokuvassa joukko nuoria suomalaissotilaita saa tehtäväkseen saattaa maanpetturuudesta syytettyjä suomalaisnaisia tuomittavaksi oikeuden eteen.

Suomen elokuvasäätiön tukiesittelijä Kaisu Iston mukaan säätiö saa sota-aiheisia käsikirjoitushakemuksia "tasaiseen tahtiin".

– Nähtävissä on uuden sukupolven halu irrottautua sotahistoriaan liittyvistä todellisista taisteluista ja tapahtumista.

Perinteisen tarjonnan rinnalle ovat tulleet täysin fiktiiviset sotatarinat.

– Sota-aihe ylipäätään tuntuu nyt kiinnostavan uuden polven tekijöitä, Kaisu Isto sanoo.

Sama näkyy kaunokirjallisuudessa.

Buumin kaltainen suosio

Historiantutkija Anu Heiskasen mielestä meneillään on buumiin verrattava kiinnostus etenkin Lapin sotaa kohtaan.

– Historia on aina kiinnostanut suomalaisia, mutta nyt se kiinnostaa erityisesti. Elokuvia ja kirjoja ilmestyy todella paljon, hän sanoo.

Suomessa sotatutkimusten lisäksi julkaistaan sotaromaaneja, -päiväkirjoja ja -muistelmia.

Lapinsotaa käsitteleviä kirjoja pinossa.
Kuvassa vain osa 2000-luvulla julkaistuista romaaneista, jotka jollakin tavoin liittyvät Lapin sotaan.Jussi Koivunoro / Yle

Kotimaisista kirjoista yksi on kaikille tuttu ja sivuuttamaton.

Anu Heiskanen kutsuu Väinö Linnan romaania Tuntematon sotilas (1954) järkäleeksi, joka on suuresti vaikuttanut mielikuvaamme sodasta ja sotilaista.

– Henkilöihin on helppo samaistua. Kirja kertoo tavallisten miesten sotakokemuksista.

"Lukijalle selviää Tuntemattomasta sotilaasta, mitä on tavallisen jermun sota."

Anu Heiskanen

Lapin sotaa jollain tavoin sivuavia romaaneja on ilmestynyt 2000-luvulla kymmeniä. Ja uusia kirjoitetaan.

Raahelainen kirjailija Pekka Jaatinen on kirjoittanut Lapin sodasta viisiosaisen romaanisarjan.

Petra Rautiainen Vanhankaupunginkosken rannassa.
– Sotakirjoja ovat pitkään kirjoittaneet miehet, miesten näkökulmasta. On tärkeää tuoda rinnalle myös naisten ja vähemmistöjen sotakokemus, toteaa esikoisromaanistaan Savonia-palkinnon saanut Petra Rautianen.Mårten Lampén / Yle

Uusimpia teoksia on Petra Rautiaisen Tuhkaan piirretty maa (2020), joka vie sodanjälkeiseen Lappiin ja jälleenrakennuksen aikaan.

Nyt vaikeista asioista kirjoitetaan aikaisempaa rohkeammin.

– Nykyisin irrottaudutaan Kansa taisteli -henkisestä kerrontatavasta. Kenraalielämäkertojenkin aika alkaa olla ohi, historiantutkija Anu Heiskanen toteaa.

Krista Kosonens Helena får håret avklippt som straff.
Antti J. Jokinen ohjasi Katja Ketun romaaniin perustuvan elokuvan Kätilö (2015). Pääosassa näytteli Krista Kosonen.Solar films

Kirjailijoiden ja elokuvantekijöiden innostukselle on useita syitä.

– Lappia pidetään eksoottisena kohteena. Monet televisiosarjatkin sijoitetaan nykyisin pohjoisen vaikuttaviin maisemiin, Heiskanen pohtii.

Historiantutkija Ohto Mannisen mielestä kirjailijat ovat myös entistä kiinnostuneempia omista juuristaan ja sukunsa tarinoista.

Esimerkiksi Tommi Kinnunen on kotoisin Kuusamosta.

– Myös lisääntynyt Lapin matkailu voi olla osasyy, Manninen sanoo.

Katso tästä video "Lappi nousee", joka kertoo Lapin jälleenrakentamisesta.

Nuorilla kirjailijoilla "ihmisen mittainen näkökulma"

Dosentti, historintutkija Marianne Junila on tehnyt väitöskirjan Kotirintaman aseveljeyttä, suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkaiselo Pohjois-Suomessa 1941-1944. Se tarkastettiin vuonna 2000.

Junila huomasi sitä tehdessään, että Suomessa oli syntynyt tarve kertoa myös siviilien, lasten ja naisten sotakokemuksista eikä pelkästä sodankäynnistä.

– Nuoret kirjailijat ovat ottaneet aiheeseen uuden, ihmisen mittaisen näkökulman, Junila toteaa ja muistuttaa, että kaikkien osapuolten pitäisi tulla kuulluiksi.

– Ei ole vain yhtä kertomusta sodasta, vaan molemmilla sukupuolilla ja jokaisella sukupolvella on omansa, Junila lisää.

Lapin sodasta oltu hys-hys-hiljaa

Edelleen suomalaisten historiatietämys Lapin sodasta on hataraa. Mielessä ovat lähinnä valokuvat poltetun pohjoisen savuavista raunioista sekä hävitetyistä kodeista muistuttavat tulisijojen piiput.

Lapin sota alkoi syyskuussa vuonna 1944 ja päättyi huhtikuussa 1945. Se käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa.

Jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Kun viimeiset heistä poistuivat Norjan puolelle, Ruotsiin ja Pohjanmaalle evakuoidut Lapin asukkaat palasivat kotiseudulleen.

Lapin sota, evakoita Tornion ja Haaparannan välisellä sillalla, takana Haaparanta.
Lapin evakoita Tornion ja Haaparannan välisellä sillalla. Takana näkyy Haaparanta.SA-kuva

Suomalaisessa historiankirjoituksessa Lapin sota on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin talvi- ja jatkosota.

– Se on ohitettu aikalailla täysin, sanoo kirjailija Tommi Kinnunen.

– Me tiedämme Kollaat, Summat ja Tali-Ihantalat, mutta mitä tapahtui pohjoisessa? Siitä ollaan vähän hys-hys-hiljaa.

Kinnunen viittaa Kollaan ja Summan taisteluihin (1939-1940) sekä Viipurin koillispuolella vuonna 1944 alkaneeseen Tali-Ihantalan taisteluun.

"Lapin sota oli pitkään vain kitkerän katkera jälkinäytös jossain pohjoisessa."

Pekka Jaatinen

Historiantutkija Marianne Junila kuvaa suhtautumista näin:

– Lapin sota unohtui usein toisen maailmansodan historiasta puhuttaessa eikä Lapin kohtalo kiinnostanut. Kerrottiin Karjalan evakoista, mutta ei muistettu, että evakkoja oli pohjoisessakin lähes 170 000.

– Heidän sijoittamisensa ei ollut ihan pieni operaatio, Junila muistuttaa.

Kirjailija Rosa Liksom tarttuu aiheeseen ensi syksynä ilmestyvässä Tornionjokilaaksoon sijoittuvassa romaanissaan Väylä.

Rosa Liksom
Rosa Liksomin seuraava romaani kertoo pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta.Laura Joutsi / Yle

– Lapin sodassa riittäisi vielä työmaata ja materiaalia monelle kaunokirjailijalle, kirjailija Pekka Jaatinen toteaa.

Tommi Kinnunen on pohtinut lasten selviytymistä ja sitä, miltä kaikki näytti lasten silmin nähtynä.

– Lapin sodassa heiltä vietiin turvallinen koti. Asuttiin perunakuopassa tai vanhassa kanalassa ja katsottiin, kun isä hikosi öisin sänkynsä litimäräksi.

Todennäköisesti Kinnunen kirjoittaa aiheesta vielä joskus.

– Aika varmasti kyllä. Varsinaiset sotatapahtumat eivät kiinnosta minua välttämättä pätkääkään, vaan enemmän heti sodanjälkeinen aika: jälleenrakennus sekä haavat ja kivut, joita miehet ja naiset kantoivat mukanaan.

Suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päätyttyä 27.4.1945
Suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päätyttyä 27.4.1945Väinö Oinonen / Sotamuseo

Lue myös:

Saksalaissotilaiden matkaan lähteneet naiset leimattiin huoriksi – Tommi Kinnunen purkaa mollattujen morsianten häpeää syksyn kirjatapauksessa

Kirjailija Petra Rautiainen haastaa suuren suomalaisen sotakertomuksen: “Joillekin kumppanuus natsien kanssa oli todella tervetullut ajatus”

Opiskelijat tutkivat lisää natsien unohtunutta puolustuslinjaa Lapissa – satoja uusia linnoituskohteita löytyi

Lue seuraavaksi