1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonsuojelu

Pisuaarin kärpäsestä se alkoi, nyt vaikutetaan vaivihkaa viemättä valinnanvapautta – tulitko tuupatuksi kohti ympäristöystävällisempiä valintoja?

Tuuppaus on menetelmä, jossa asiat esitetään ihmisille niin, että toivottu vaihtoehto on vaivattomin valita. Turun yliopistossa on käynnistynyt ilmastotuuppaustutkimus, jossa yritetään vähentää liikennepäästöjä ja säästää hiilinieluja.

ilmastonsuojelu
Lehdettömien puiden latvoja vasten taivasta
Ilmastotuuppaus on pääsemässä vauhtiin Turun yliopiston monitieteisessä tutkimushankkeessa. Keskeinen kysymys kuuluu: kenellä on oikeus päättää, mikä on se käyttäytyminen, johon ihmisiä ohjataan. Päivi Leppänen / Yle

Amsterdamissa, Schipholin lentokentällä ilmestyi kärpäsiä miesten vessojen pisuaareihin vuonna 1999. Ne eivät olleet moksiskaan, tuli niskaan mitä vain.

Miehet eivät voineet olla tähtäämättä pisuaarin pohjalla olevaan kärpäseen. Tätä juuri oli toivottukin. Roiskeet ja sitä kautta siivouskulut vähenivät huomattavasti – ilman saarnausta.

Pisuaarin kärpästarra (siirryt toiseen palveluun) on kuuluisin ja laajimmalle levinnyt tuuppaustoimi.

Hollannin ohella vastaavaa on kokeiltu muissakin maissa tuloksellisesti. Islantilaisessa baarissa kärpäset vaihtuivat talousahdingosta syytettyjen pankkiirien kasvokuviin.

Kärpästarraa asetellaan pisuaariin.
Kärpästarran myönteisiä vaikutuksia pisuaarissa on kokeiltu Amsterdamin lisäksi monissa muissakin maissa ja maanosissa. Siivoustarve on vähentynyt jopa 80 prosenttia. Janne Lindroos / Yle

Tuuppauksessa (englanniksi nudge) ihmisiä ohjataan siis toimimaan toivotulla tavalla. Ihmisen valinnanvapautta ei kuitenkaan rajoiteta, vaan hänelle jätetään mahdollisuus valita myös “huonompi” vaihtoehto. Se on tuuppauksessa oleellista.

Äänestää voi vaikka tumppaamalla

Toinen toimiva esimerkki tuuppauksesta ovat portaikkojen maalaukset. Hissin välttelystä on tehty houkuttelevaa, kun askelmista voi lukea, paljonko kaloreita on kulunut kulloiseenkin korkeuteen kapuamisesta.

Englannista saivat puolestaan alkunsa suositut, vuorovaikutteiset tupakkaroskikset (siirryt toiseen palveluun). Pubien ulkopuolella kertyy maahan yleensä runsaasti tumppeja. Ihmisiä on innostettu laittamaan tumpit roskikseen äänestyksen varjolla. On kysytty, kumpi on parempi jalkapalloilija – Ronaldo vai Messi?

Roskiksessa on kaksi lokeroa, ja säiliön etupuoli on läpinäkyvä. Näin kaikki voivat seurata, kumpi on voitolla. Parhaimmillaan tiukka kisa on johtanut siihen, että ihmiset ovat keränneet maasta tumppeja varmistaakseen suosikkinsa voiton.

Briteille ovat toimineet hyvin myös kysymykset “Kumpi on parempaa – lager vai ale?” tai “Brexit – kyllä vai ei?”.

Ympäristön siisteydestä tehtiin siis hauska asia. Menetelmä on edullinen, mutta sillä on huonokin puolensa: se menettää tehonsa suhteellisen nopeasti. Lyhyellä aikavälillä uudet roskikset kuitenkin vähensivät maahan heitettyjen tumppien määrän liki puoleen (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisillekin tuttuja esimerkkejä tuuppauksesta löytyy linjastoruokailusta. Tiedetään, että ihmiset ottavat enemmän lautaselle ruokia linjaston alkupäästä. Niinpä ilmastoystävälliset vaihtoehdot voidaan laittaa linjaston alkupäähän ja vähemmän ilmastoystävälliset loppupäähän.

Näin ohjataan ihmisiä syömään ilmastoystävällisesti ja usein myös terveellisesti. Lautaskoon on todettu vaikuttavan osaltaan annosteluun.

Vähemmän liikennepäästöjä, enemmän hiilinieluja

Turun yliopisto on lähtenyt CLIMATE-NUDGE-tutkimushankkeellaan (siirryt toiseen palveluun) alueelle, joka on Suomessa vielä lapsenkengissä. Maailmalla on kyllä kokeiltu monenlaisia tuuppaustoimia ilmastonmuutoksenkin estämisessä.

Yliopiston vetämässä monitieteisessä hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) selvitetään kahta teemaa. Tuuppauksella yritetään vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja toisaalta löytää paras vaihtoehto hiilinielujen käyttöön metsänhoidossa.

Ihmisiä yritetään ohjata valitsemaan työmatkaliikenteessä polttomoottorin sijasta pyöräily, kävely tai muu vähäpäästöinen kulkemismuoto. Toinen tavoite on saada koululaiset kulkemaan kouluun pyörällä tai kävellen.

Hiilinieluihin liittyvät tuuppaukset ovat kokonaan uusi valloitus.

– Yritämme helpottaa metsänomistajien päätöksentekoa hiilinielujen hoidossa. Heihin kohdistuu monenlaisia paineita, miten metsää voi hyödyntää. Puuntuotannon lisäksi on toiveita luonnon monimuotoisuudesta ja metsien virkistyskäytöstä, kertoo ilmastotuuppaushankkeen johtaja Paula Salo Turun yliopistosta.

Metsänomistajan ei ole aina helppo valita, mikä olisi sopiva toimenpide omalle metsälle.

Psykologian professori Paula Salo seisoo havumetsässä.
Ilmastotuuppaushankkeen johtaja, professori Paula Salo sanoo, että metsänomistajiin kohdistuu nykyään monenlaisia paineita. Hän uskoo, että metsänomistajia voi tuupata hoitamaan metsäänsä niin, etteivät hiilinielut hupene.Päivi Leppänen / Yle

Suomen metsistä noin 60 prosenttia on yksityisten ihmisten omistuksessa (siirryt toiseen palveluun). Yhä useampi metsänomistaja on kaupunkilainen, joka on perinnön kautta tullut metsänomistajaksi.

– Heitä voisi tuupata muutkin ympäristöarvot huomioon ottavaan metsänhoitoon, jos myös luontoa ja virkistystä korostetaan metsänomistuksessa, sanoo Paula Salo.

Pellervon taloustutkimuksen tuore raportti (siirryt toiseen palveluun) rohkaisee uskomaan samoin. Metsänomistajilla on monenlaisia tavoitteita metsillensä.

Nuorimmista, alle 44-vuotiaista metsänomistajista jo kolmannes jättää ainakin osan metsästään puuntuotannon ulkopuolelle. He antavat metsän olla vain metsää.

Toisaalta huonosti hoidettu metsä ei sido hiiltä tehokkaasti. Tuuppaus metsän kasvua lisääviin toimenpiteisiin edistää hiilen sitomista. Samalla metsä tuottaa fossiilisia raaka-aineita korvaavaa puuta.

– Kehittelemme yhdessä metsänhoitoyhdistysten ja Suomen metsäkeskuksen kanssa, mitkä olisivat sellaisia tuuppaustoimia, jotka metsänomistajat kokisivat oikeudenmukaisiksi. Näin tuuppausten vaikutuskin pitenisi, Salo toteaa.

Laiskuutemme edesauttaa tuuppausta

Tuuppauksen ytimessä on syvä ymmärrys ihmisen käytöksestä, siis psykologiasta ja käyttäytymistieteistä. Miten ihmisen tiedonkäsittely toimii ja millä tavalla eri tilanteissa tehdään päätöksiä?

Siksi onkin johdonmukaista, että Turun yliopiston CLIMATE-NUDGE-tutkimusta johtaa psykologian professori.

Paula Salo kertoo, että ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmä pyrkii säästämään resursseja. Siksi muodostamme kaavamaisia yksinkertaistuksia ja nyrkkisääntöjä. Taustalla on siis taipumuksemme laiskuuteen.

– Tuuppauksessa hyödynnetään juuri oikopolkuja. Elämä olisi raskasta, jos jokaisen päätöksen kohdalla aina kävisimme tietoisen pohdinnan läpi.

Tuuppauksen hyödyt ja haitat

Jos valinnanvapaus on tuuppauksessa tärkeä periaate, on sitä myös oikeudenmukaisuus.

Keneen tuppaus kohdistetaan? Niihinkö, jotka todennäköisimmin muuttaisivat käytöstään vai niihin, jotka tällä hetkellä tuottavat eniten ilmastopäästöjä? Vai kohdistetaanko tuuppaus tasaisesti kaikkiin?

Esimerkki työmatkapyöräilystä havainnollistaa oikeudenmukaisuutta osuvasti. Miten mahdolliset hyödyt ja haitat jakautuvat?

– Jos tuupataan pyöräilemään, voi työmatkaan käytettävä aika kasvaa. Tai liikenteen seassa pyöräily voi altistaa saasteille ja meluhaitoille. Myös riski liikennneonnettomuuteen saattaa kasvaa verrattuna omalla autolla kulkemiseen, sanoo tutkija Helena Siipi, joka toimii tutkimuksen etiikkatyöpaketin johtajana.

Vaihto polkupyörään voi olla työmatkalla hankalaa, jos etäisyydet ovat pitkiä. Tai jos kaupasta pitää matkalla ostaa perheelle niin paljon ruokaa, ettei sitä pysty pyörällä kuljettamaan.

Tutkija, filosofi Helena Siipi riisuu pyöräilykypäräänsä.
– Monet haluaisivat toimia ympäristöystävällisemmin, mutta käytännössä elämäntapamuutosten tekeminen on vaikeaa, sanoo tutkija Helena Siipi.Päivi Leppänen / Yle

Filosofi Helena Siiven vastuualuetta on juuri se, että hyödyt tuuppauksesta eivät koidu pelkästään niille, joilla jo muutenkin menee hyvin. Tai toisaalta haitat ensisijaisesti niille, joilla on jo valmiiksi hankalaa. Sosiaalinenkin oikeudenmukaisuus on tärkeää.

Tahtoa olisi, mutta ei voimaa

Monilla voi olla hyvät elämänarvot, mutta he eivät silti toimi niiden mukaisesti. Sitä kutsutaan arvotoimintakuiluksi tai vihreäksi kuiluksi.

– Monet haluaisivat muuttaa käytöstään ja toimia ympäristöystävällisemmin, mutta käytännössä elämäntapamuutosten tekeminen on heille vaikeaa. Heidän kohdallaan tuuppaus toimisi apuvälineenä. Se auttaisi heitä toimimaan kuten he haluavatkin toimia, tutkija Helena Siipi sanoo.

Onko lainsäädäntökin sitten tuuppausta? Tai verotus? Ylinopeuden välttäminenhän voi johtua nimenomaan siitä, että ei halua maksaa siitä sakkoja.

– Lainsäädäntö on kyllä käyttäytymisen ohjausta, mutta se ei ole tuuppausta. Tuuppauksessa yksilölle jää aina mahdollisuus valita toinenkin vaihtoehto – ilman rangaistusta, muistuttaa professori Paula Salo.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella. Keskustelu päättyy 3.5. klo 23.

Lue lisää:

Anteeksi, pisuaarissani on kärpänen

Tuuppausyksikkö löysi jättisäästöt brittien ajattelun oikoteistä

Tuhansia työntekijöitä "tuupattiin" vuoden ajan kohti terveellisempiä elintapoja – kasvisten syönti ja taukojumppa lisääntyivät työpäivän aikana

Ainutlaatuista Suomessa: Useat työpaikat tuuppaavat työntekijöitään huomaamattomasti kohti terveellistä elämää

Lue seuraavaksi