1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotibileet

Korona-aikana juhlimisesta on tullut salamyhkäistä, mutta bileet ovat jatkuneet – eivätkä Viivi Varpanen ja Jonna Paakkinen häpeile puhua siitä

Pääkaupunkiseudulla anniskeluravintoloiden on suljettava ovensa tällä hetkellä kello 18. Jos iltaansa haluaa vielä jatkaa, jatkot löytyvät taatusti. Esimerkiksi Jodelin bileet-ryhmässä on Helsingissä jäseniä lähemmäs 20 000.

Kotibileet
Viivi Varpanen ja Jonna Paakkinen. 19.4.21
"Eihän kukaan jaksa olla vuotta himassa", toteaa helsinkiläinen Jonna Paakkinen. Hän ja espoolainen Viivi Varpanen ovat käyneet baarissa, jos ne ovat vain olleet auki. Myös koronan aikaiset kotibileet ovat tulleet kaksikolle tutuiksi. Jorge Gonzalez / Yle

Jo yli vuoden elämäämme kodin ulkopuolella on rajoitettu. Osaksi valintoja ja vastuuta on jätetty ihmisille itselleen.

Esimerkiksi: voinko mennä baariin, kun se kuitenkin on ihan laillisesti auki?

Viivi Varpanen, 23, ja Jonna Paakkinen, 24, ovat menneet.

Kun kuppilat pistettiin säppiin, ohjelmaa löytyi kotibileistä.

– Kun Snäpissä perjantaina kysyy, että mitä tänään, niin sieltä tulee ehdotuksia. Sitten vain valitsee, mikä kuulostaa parhaimmalta, Paakkinen kuvaa.

– Ja niitä ehdotuksiahan sikiää kuin sieniä sateella siinä kohtaa, Varpanen jatkaa.

Bileet-ryhmässä tuhansia jäseniä

Uudellamaalla ja muutamissa muissa maakunnissa on anniskeluravintoloiden suljettava ovensa tämänhetkisten rajoitusten mukaan kello 18. Jos iltaansa haluaa vielä jatkaa, jatkot löytyvät taatusti.

Esimerkiksi Jodelin bileet-ryhmässä on Helsingissä jäseniä lähemmäs 20 000, ja viestien perusteella kemuja olisi tätä kirjoittaessa tarjolla ainakin Omenahotellissa (useammatkin), Serenan mökkialueella ja lukuisissa kodeissa ympäri pääkaupunkia.

Korona-aikana juhlimisesta on tullut salamyhkäistä touhua – ainakin niiden näkökulmasta, jotka ovat jättäytyneet kotiin. Sivusta on ollut helppo paheksua baareissa kävijöitä ja etenkin nuoria sellaisia. Kotibileitä on yritetty suitsia liikkumisrajoituksilla, joita ei koskaan saatu voimaan asti.

Onhan sille ollut syynsä, miksi menoa ja meininkiä on haluttu rajoittaa. Useita joukkotartuntoja ympäri Suomea on raportoitu nimenomaan juhlista. Toki juhlia on monenlaisia, ja tartuntaketjuja on lähtenyt niin pohjoisen mökkijuhlista kuin hautajaisista.

Kriisitilanteissa ihmisten yksilölliset erot korostuvat, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professorin Inga Jasinskaja-Lahti.

Osa ihmisistä on muita valmiimpia ottamaan riskejä ja rikkomaan sosiaalisia normeja, mikä näkyy esimerkiksi juuri siinä, että juhlia on ollut ja on yhä, kun taas toiset pitävät sääntöjen ja normien noudattamista tärkeänä ja välttelevät riskinottoa viimeiseen asti.

Tilanteeseen suhtautumiseen vaikuttaa hyvin paljon myös elämäntilanne. Paljon on puhuttu koronarajoitusten vaikutuksista nimenomaan nuoriin ja yksin asuviin, mutta myös esimerkiksi sillä on merkitystä, onko nähnyt sairastumisen tai sen uhan läheltä.

Saatammekin huomata, että emme ajattelekaan koronaan liittyvistä rajoituksista samalla tavalla edes perheemme tai ystäviemme kanssa.

Jonna Paakkiselle ja Viivi Varpaselle kotiin jääminen ei ole ollut vaihtoehto.

Taksi on vienyt jatkoille ympäri pääkaupunkiseutua

Paakkinen ja Varpanen puhuvat poikkeuksellisen avoimesti: toimittajalle videpuhelun välityksellä, mutta myös podcastissaan.

Kun he aiemmin perkasivat viikon deittailukuvioita ja kosteita kekkereitä keskenään, nyt se tehdään kaiken kansan kuullen.

Podcastin nimi, eli lausahdus, Mitä nyt taas, on kuulemma se, mitä Paakkinen ja Varpanen sunnuntaisin viikonlopun seikkailujen jälkeen toisilleen toteavat.

Jonna Paakkinen. 19.4.21
Jonna Paakkinen teki aiemmin Temptation Island -tv-ohjelmaan liittyvää podcastia, minkä perusteella häntä pyydettiin jatkamaan tarinointia, mutta toisen podcastin muodossa. Paakkinen pyysi mukaansa Viivi Varpasen, ja näin kaksikon yhteiset nauhoitukset saivat alkunsa.Jorge Gonzalez / Yle

– Ensimmäisten jaksojen aikaan olin, että ei saatana, mutta en enää, Varpanen toteaa.

Tosin se hieman mietityttää, jos mies, jonka tapaamista Varpanen on suunnitellut, kuulee puheet toisesta miehestä eli "panokaverista".

Tarinaa on riittänyt poikkeusajoista huolimatta. Taksi on vienyt jatkoille ympäri pääkaupunkiseutua, ja välillä on stressattu sitä, kuinka uutta sänkyä ei vieläkään ole korkattu muussa kuin nukkumismielessä.

Paakkisen ja Varpasen podcastin ensimmäinen jakso julkaistiin maaliskuun alussa. Tuolloin koronatilanne oli jälleen pahenemaan päin, ja hallitus oli juuri ilmoittanut uusista rajoituksista muun muassa ravintoloille.

Podcastin jaksot nauhoitetaan parisen viikkoa etukäteen, ja tämä on aiheuttanut osalle kuuntelijoista hämmennystä.

– Jengi on luullut, että olemme olleen jossain Heidi'sissä silloin, kun baarit ovat olleet kiinni!

Paakkinen viittaa Heidi's Bier Bar -ravintolaan. Ketju oli etenkin syksyllä esillä eri kaupungeissa tapahtuneiden joukkoaltistumisten takia.

Varpanen ja Paakkinen ovat molemmat osallistuneet Temptation Island -tv-ohjelmaan, ja saaneet osansa myös Temppari-maineesta.

– Jossain oli joku hashtagikin, että temppareihin ei tartu korona, Varpanen huokaisee.

Podcastin idea ei sinänsä ole uusi: esimerkiksi Niko Saarisen ja Jenna Mäkikyrön luotsaama Nikollen-podcast, jossa puhutaan myös hyvin suoraan asiasta kuin asiasta, on Suomen suosituimpia podcasteja. Ylekin teki hetki sitten juttua Janita Aution ja Arttu Mustosen Toivottomat sinkut -podcastista, joka esittelytekstinsä mukaan sisältää "kahden toivottoman ikisinkun häröilyä ja tarinointia sinkkuelämän kommelluksista".

– Eivätkö kaikki sinkkupodcastit ole samanlaisia? Paakkinen pohtii.

Varpasen mukaan heillä ei kuitenkaan ole mitään sensuuria verrattuna muihin. Kaikkia ei voi miellyttää, ja silloin lähinnä Jodel laulaa. Palaute on ollut todella hyvää.

– Olen saanut Instagramissa tosi paljon viestiä, että ihanaa, kun puhumme juuri niistä asioista, joista yleensä kavereiden kanssa puhutaan, Paakkinen sanoo.

Parvekkeelle pakoon ihmisiä

Kun Suomeen suunniteltiin liikkumisrajoituksia, jotka kylläkin jäivät vain suunnitelmiksi, yksi ajatus oli, että niiden avulla pystyttäisiin rajoittamaan tartuntoja yksityistiloissa ja erilaisissa kotibileissä.

Paakkinen kertoo olleensa ennen joulua niin sanotuissa salabileissä. Siis sellaisissa, joissa oli DJ soittamassa ja sisään päästäkseen täytyi maksaa 25 euroa.

– Siellä oli ihan järjettömästi porukkaa, ja silloin ajattelin, että pakko käydä koronatestissä tai muuten äiti ei päästä luokseen jouluna. Tällaisiin en halua enää lähteä.

Varpaselle liikaa ovat olleet yhdet kotibileet.

– Olimme juhlissa, joihin tuli enemmänkin ihmisiä. Otin viinitonkan, takin ja istuin parvekkeella polttamassa röökiä varmaan pari tuntia.

Viivi Varpanen. 19.4.21
Viivi Varpanen uskoo, että hänenkin koronatilanteeseen suhtautumiseensa on vaikuttanut se, ettei ole joutunut kärsimään siitä samalla tavalla kuin moni muu. Varpanen kertoo eronneensa jokin aika sitten, ja omaa päätä on pitänyt päästä tuulettamaan.Jorge Gonzalez / Yle

Varpasen ja Paakkisen podcastissa keskiössä on lähes joka viikko uusi tuttavuus – tai useampi.

Nytkin olisi mies tulossa Lappeenrannasta asti tapaamaan Paakkista.

– Mutta en tiedä, jaksanko, koska silloin pitäisi sietää sitä koko viikonloppu.

Suoraan Tinderistä Paakkinen ei ketään kotiinsa kutsu. Hän juttelee mätsien kanssa aina ensin myös Snapchatissa ja ääniviesteillä, jotta varmistuu, että paikalle saapuu se, kenen pitikin.

– Haluan nähdä, että siellä on joku oikea ihminen eikä kukaan Pertti 65-vee tule oven taakse.

Lisäksi Paakkinen sanoo aina kysyvänsä, onko ihminen pysynyt terveenä.

Parisuhdetta – tai takiaista, kuten Paakkinen asian ilmaisee – hän ei kuitenkaan Tinderistä etsi. Korona-aikakaan ei ole lisännyt halua pariutua. Mitä nyt välillä harmittaa, kun ei ole ketään, joka auttaisi laittamaan pudonneen naulakon paikoilleen.

Varpanen kertoo, että hän erehtyi koronan alussa deittailemaan eksäänsä uudelleen.

– Ajatelin, että ah, nyt se varmasti tajusi, että rakastaa mua, kun ihmiset kuolee ympärillä. Mutta ei.

Ystävät eivät halunneetkaan enää nähdä

Paakkinen ja Varpanen ovat pysyneet terveinä, samoin heidän lähipiirinsä. Työtkin ovat toistaiseksi jatkuneet.

Paakkinen sanoo, että voi tehdä somea "vaikka kellarista" ja patonkiravintolassa työskentelevä Varpanen on säästynyt lomautukselta.

Täysin immuuneja Paakkinen ja Varpanen eivät silti ole olleet yli vuoden kestäneelle poikkeusajalle.

Varpanen kertoo, että on etääntynyt ystäväporukasta, jonka kanssa on aiemmin ollut tekemisissä tiiviisti.

– Heillä on miehet ja koirat, stabiili elämä niin sanotusti, ja mulle ei. Kävimme pelaamassa yhdessä sulkapalloa, mutta he sanoivat suoraan, että koska olen ollut kuppiloissa ja muualla, niin he eivät enää mielellään ottaisi mua mukaan.

Varpanen sanoo ymmärtävänsä ja kunnioittavansa ystäviensä näkemystä. Mutta harmittaahan tilanne silti.

– Yritin ystävilleni kertoa, että heillä on melkein kaikilla puoliso kotona ja silloin on ihan eri jäädä kotiin, kun siellä on muutakin kuin ne seinät. Mun on pitänyt ajatella myös omaa päätäni.

Sosiaalipsykologian professorin Inga Jasinskaja-Lahden mukaan korona-aika on voinut korostaa ihmisten eroja myös lähipiirin sisällä – myös sellaisia eroja, jotka eivät arkielämässä muutoin välttämättä korostuisi.

– Mielipiteiden polarisoitumista tapahtuu etenkin tilanteissa, jotka ovat epävarmoja ja joissa on paljon tilaa sekä ali- että ylitulkitsemiselle, Jasinskaja-Lahti sanoo.

Asiakkaita yökerho Maxinen baaritiskillä.
Viranomaiset tekivät talvella yllätysiskun yökerho Maxineen, jonka epäiltiin rikkoneen silloisia koronarajoituksia. Kuva on otettu Maxinen baaritiskiltä 3. helmikuuta.Petteri Bülow / Yle

Jasinskaja-Lahti katsoo asiaa yleisesti sosiaalipsykologian näkökulmasta.

Jasinskaja-Lahden mukaan kriiseissä – olipa se perhekriisi tai vakava ympäristökriisi – tapahtuu myös tietynlaista roolitusta. Näin myös korona-aikana.

– Ihmiset hakevat ja heille myös tarjotaan erilaisia paikkoja ja rooleja. Koronatilanteessa on ollut selkeästi nähtävissä, että osa on ottanut kuuliaisen kansalaisen tai moraalivartijan roolin ja osa välinpitämättömiä, rajoituksista viisveisaavia.

Edellä mainitut roolit ovat kuitenkin ääripäitä, ja suurin osa todennäköisesti sijoittuu näiden välimaastoon, Jasinskaja-Lahti muistuttaa. Omaa roolia saatetaan kuitenkin tuoda ylikorostuneesti esille ja varsinkin heille, jotka edustavat sitä toista kantaa.

Roolista voi olla vaikea lipsua, vaikka haluaisikin.

Esimerkiksi jos joku on päättänyt noudattaa rajoituksia ja elää omaehtoisessa karanteenissa, muut saattavat kokea, että tällaista ihmistä on turha edes pyytää mihinkään.

Toisaalta meidän on myös itse vaikea poiketa johdonmukaisuudesta.

– Saatamme sanoa ei, vaikka jokin asia olisi siinä tilanteessa perusteltua ja turvallista. Voimme siis kieltäytyä vain siksi, että ylläpidämme johdonmukaista mallia, Jasinskaja-Lahti sanoo.

"Turha elää katumuksessa"

Kertoisitko somessa, jos saisit koronan? Varpanen kysyy asiaa vieressään istuvalta Paakkiselta.

– Totta kai. Koska muutenhan kaikki ihmettelisivät, miksi en tee mitään, Paakkinen vastaa.

Varpanen itse ei tiedä, mitä tekisi.

– Olen miettinyt, että jos meille tulisi korona, olisivatko ihmiset, että jes, siitäs saivat.

Kaksikon spekulointi on kuvastaa tilanteen ristiriitaisuutta: toisaalta ihmiset odottavat, että he menevät ja tekevät asioita, mutta toisaalta osa olisi vahingoniloisia, jos jotain ikävää sattuisi.

Kesä lähenee, rokotukset edistyvät ja rajoituksiakin puretaan pikkuhiljaa.

Varpanen kertoo seuraavansa koronauutisia jonkin verran, Paakkinen silloin, jos somessa osuu jotain eteen.

– Haluan olla tietoinen asioista, mutta voin myös sanoa, että kerran katsoin kympin uutisia ja pelasin juomapeliä niin, että aina, kun uutisissa sanottiin korona, otin huikan, Varpanen kertoo.

Paakkista häiritsee jatkuva epätietoisuus.

– Uutisistakaan ei saa mitään selkoa, mitä tapahtuu.

Moni on valitellut korona-ajan lisänneen morkkista omista teoista tai valinnoista, mutta Paakkinen ja Varpanen eivät tätä tunnista.

– Turha elää katumuksessa. Jos tulee sellainen olo, niin tekee sitten ensi kerralla parempia ratkaisuja, Varpanen sanoo.