1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntatalous

Ylen kysely: Kansanedustajilta tukea kaksoiskuntalaisuudelle – lisääntyneen asumisen mökkikunnissa halutaan näkyvän myös veroissa

Vahvasta tuesta huolimatta monet kyselyyn vastanneet korostavat kaksoiskuntalaisuuteen liittyviä perustuslaillisia vaikeuksia ja vaativat niiden selvittämistä. Näet kaikki kansanedustajien vastaukset jutun loppupuolelta.

kuntatalous
kesämökki Asikkalassa
Kaksoiskuntalaisuutta kannattavien kansanedustajien mukaan korona-aikana lisääntynyt oleskelu mökkipaikkakunnilla perustelee muutosta. Juha-Petri Koponen / Yle

Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kannattaa kaksoiskuntalaisuuden mahdollistamista niin, että ihmisillä olisi oikeus asua ja maksaa veroa useampaan kuin yhteen kuntaan.

Yhteensä 125 vastaajasta 74 kannattaa kaksoiskuntalaisuuden mahdollistamista. Vastaajista 27 vastustaa ja 24 ei osaa sanoa kantaansa. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa.

Piirakkagrafiikka kysymyksestä "Pitäisikö lailla mahdollistaa kaksoiskuntalaisuus, jossa ihmisillä olisi oikeus asua ja maksaa veroa useampaan kuin yhteen kuntaan?".

Kannattajat toivovat veroeurojen tasaisempaa jakoa kuntien välillä

Kaksoiskuntalaisuuden kannattajien mielestä erityisesti korona-aikana lisääntynyt oleskelu mökkipaikkakunnilla perustelee tarvetta muutokselle. Verojen maksaminen toiseen kuntaan nähdään osin oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

Ongelma on se, että vaikka asuisimme suuremman osan vuodesta muualla kuin virallisessa kotikunnassa ja käyttäisimme tämän kunnan palveluja, vero maksetaan vain virallisen kuntalaisuuden mukaan, kirjoittaa keskustan kansanedustaja Eeva Kalli.

Perussuomalaisten Jouni Kotiahon mukaan kaksoiskuntalaisuus korjaisi ongelmaa, jossa mökkikunnat saavat valtionosuuksia vain vakinaisen asukasmäärän mukaan julkisten palveluiden järjestämiseen.

Kaksoiskuntalaisuus korjaisi tätä ongelmaa ja olisi mökkikunnille oikeudenmukaista, Kotiaho kirjoittaa.

Kaksoiskuntalaisuutta kannattavien mukaan ongelmana nyt on myös se, että toisessa kunnassa pitkiä aikoja oleskelevat eivät ole oikeutettuja kaikkiin kunnan tarjoamiin palveluihin.

Merkittävä osa julkisista palveluista on sidottu kotikuntaan. Nykytilanne tarkoittaa, että esimerkiksi työn tai ihmissuhteiden vuoksi pitkiä aikoja kotikunnan ulkopuolella oleskelevat eivät saa tarvitsemiaan palveluita, vasemmistoliiton Anna Kontula kirjoittaa.

Selkeintä kaksoiskuntalaisuuden kannatus on keskustan, perussuomalaisten, RKP:n ja vasemmistoliiton edustajien joukossa. Muiden eduskuntapuolueiden ryhmiä kysymys jakaa.

Ylen kysyessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta kaksoiskuntalaisuudesta kuukausi sitten ainoastaan vihreät, keskusta ja RKP ilmoittivat kannattavansa kaksoiskuntalaisuutta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaksoiskuntalaisuus törmäsi viime vaalikaudella perustuslakiin

Kaksoiskuntalaisuutta vastustava kokoomuksen Pia Kauma pitää nykyistä järjestelyä riittävänä, sillä yleensä perheissä lapset ovat koulussa tai päiväkodissa vain yhdessä kunnassa.

Nämä ovat niitä peruspalveluja, joiden hoitamiseen tarvitaan juuri se suurin osa veroeuroista. Toiselle paikkakunnalle, jossa tehdään esimerkiksi etätöitä, rahaa tuodaan sitä kautta, että siellä käytetään erilaisia palveluja sinä aikana, kun siellä ollaan, Kauma kirjoittaa.

Kaksoiskuntalaisuutta selvitettiin viime vaalikaudella. Asiaa selvittäneen työryhmän mukaan kuntien verotusoikeuteen puuttuminen aiheuttaisi perustuslaillisia ongelmia.

Monet kaksoiskuntalaisuuteen penseästi suhtautuvista kansanedustajista viittaavat selvityksen osoittamiin ongelmiin.

Selvitysten perusteella kaksoiskuntalaisuuden toteuttaminen ei ole ongelmatonta. Sen sijaan kannattaa etsiä kevyempiä järjestelyjä, kuten toissijaisen kunnan merkitsemistä väestörekisteriin ja täsmäratkaisuja esimerkiksi kahdessa kunnassa vuoroasuvien lasten oikeuksien parantamiseen, kuntien välisiin palvelusopimuksiin ja etäopiskeluun, vihreiden Saara Hyrkkö kirjoittaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Myös monet myönteisesti kaksoiskuntalaisuuteen suhtautuvat kansanedustajat tunnistavat ehdotukseen liittyvät juridiset pulmat.

Sillä aikaa kun näitä perustuslaillisia ongelmia ratkotaan, on monipaikkaisuutta edistettävä parantamalla verkkoyhteyksiä tai kehittämällä etätyötä, kirjoittaa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikalta sairauslomalla oleva SDP:n Johanna Ojala-Niemelä.

Yhtenä vaihtoehtona kaksoiskuntalaisuuden käyttöönotolle vastauksissa nostetaan valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.

Kehysriihen yhteydessä hallitus sopi arvioivansa (siirryt toiseen palveluun), miten kaksoiskuntalaisuuteen liittyviä tavoitteita voidaan jatkossa edistää nykyisen perustuslain puitteissa.

Lisää aiheesta:

Kaksoiskuntalaisuus nousi esiin vaalien alla – tutkija toivoisi pilottialuetta kokeilemaan erilaisia malleja

Lue seuraavaksi