1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Valtatie 4

Nelostien uudistaminen uhkaa pilkkoa pikkukylän – "Ei ole ollenkaan otettu huomioon alueen asukkaita", sanoo tienvarren maitotilallinen

Nelostien halkaisemassa Temmeksen kylässä Pohjois-Pohjanmaalla katsellaan kauhulla ely-keskuksen suunnitelmia. Luonnosten mukaan kylän läpi huristeltaisiin tulevaisuudessa satasen tuntivauhtia ja kylä jaettaisiin keskikaiteellisella tiellä kahteen osaan.

Valtatie 4
Veijo Junttilan ja Niina Juolan perhe.
Veijo Junttilan ja Niina Juolan perheen elämään uusi tielinjaus vaikuttaisi ratkaisevasti, koska työ tilalla tapahtuu päivittäin molemmin puolin Nelostietä. Noin puolet tilan maista on valtatien eri puolella kuin navetta ja tilan päärakennus.Risto Degerman / Yle

Valtatie 4 eli Nelostie halutaan muuttaa Eurooppa-tason valtaväyläksi. Nykyiset liittymät on tarkoitus karsia ja niputtaa eritasoliittymiin sekä asentaa tien keskelle keskikaide. Samalla katoaisivat pelto- ja palstateiden liittymät.

Veijo Junttilan ja Niina Juolan maitotila sijaitsee molemmin puolin Nelostietä Temmeksen kylätaajaman eteläpuolella. Valtatielle suunnitellut muutokset näkyisivät pohjoispohjalaisten tilallisten arjessa rajusti.

– Koko maatilan toiminta tukkeutuisi. Tähän tulisi neljä kaistaa, eikä yli tai ali pääse, kertoo Veijo Junttila.

– Kyllähän se herättää mietteitä, että kannattaako alkaa remontoimaan taloa tai minkä verran kannattaa panostaa lehmänpitoon, Niina Juola sanoo.

Valtakunnallinen suunnitelma

Nelostie on paitsi valtakunnallinen pääväylä myös osa Euroopan laajuista TEN-T liikenneväylien ydinverkkoa, jossa liikenteen sujuvuutta halutaan parantaa karsimalla liittymiä ja nostamalla ajonopeutta.

Esimerkiksi Temmeksen kyläläisiä suunnitelmat hirvittävät erityisesti sen takia, että nykyisin asioiminen kylän itä- ja länsipuolen välillä onnistuu, mutta jatkossa kaikki yksityiset liittymät on tarkoitus sulkea ja liikenne ohjataan kokoojateiden kautta muutamaan harvaan eritasoliittymään.

– Se tarkoittaa myös sitä, että pitää rakentaa paljon rinnakkaistieverkkoa, jotta jokaiselle kiinteistölle turvataan kulku, kertoo esisuunnitteluvastaava Marjo Paavola Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.

Se pidentäisi tienylitysmatkaa jopa useita kilometrejä. Joitakin alikulkuteitä on luvassa, mutta suunnitelmaa niistä ei vielä ole.

Tienvarren tiloilla liikkuminen tien toisella puolella oleville tiluksille on päivittäistä. Esimerkiksi Veijo Junttila hakee joka päivä lehmien ruokinnassa tarvittavia rehupaaleja tien toiselta puolelta. Matkaa on noin 50 metriä.

Myös peltojen kevättyöt, lietelannan ajo ja rehunteko vaativat siirtymistä tilan eri osien välillä.

Voit katsoa alla olevalta videolta, kuinka nopeasti tienylitys sujuu Junttilalta tällä hetkellä.

Maatalousliikenteelle Nelostien muuttaminen keskikaiteelliseksi pääväyläksi merkitsisi ajomatkojen moninkertaistumista.

– Monella tilalla talouskeskus on toisella puolella tietä kuin pellot. Ei suunnittelussa paljon ole ajateltu näitä tiloja, Junttila kertoo.

Lisämatka tuo Junttilan mukaan lisää kustannuksia, kun muutaman kymmenen tai sadan metrin matka muuttuu kilometrien kiertotieksi.

– Tässä tapauksessa lähipellot menisivät käytännössä 5–10 kilometrin päähän.

Niina Juolaa huolettaa myös ajatus nykyisten kevyen liikenteen väylien kohtalosta, sillä niistä on kaavailtu siirtymäteitä, joilla liikennöisivät myös paikalliset autot, traktorit, maitoautot, tukkirekat sekä jalankulkijat.

– Ei ole kauhean turvallisen kuuloinen reitti esimerkiksi koululaisille, Juola sanoo.

"Ei ole ollenkaan otettu huomioon alueen asukkaita"

Nykyinen tielinja on Temmeksen kylän kohdalla tarpeeksi suora ja sivusuunnassakin on sen verran väljä, että siihen voidaan rakentaa kolmi–nelikaistainen tie.

Joka paikassa näin ei ole. Esimerkiksi parikymmentä kilometriä etelämpänä Rantsilan kylän kohdalla tielinjaa ollaan siirtämässä kylän viereen, koska nykyinen paikka on liian ahdas tielaajennukselle.

Erityisesti temmesläisiä kismittää, että ohitustietä pohdittiin alkuvaiheessa myös Temmeksen kohdalle, mutta kun tiesuunnitelmia ensi kertaa esiteltiin etäyhteydellä järjestetyssä tilaisuudessa asukkaille, ohitustie oli pudotettu pois.

– Jäi kyllä sellaiset fiilikset, että tietä ja laajennusta on suunniteltu pelkästään tien kannalta. Ei ole ollenkaan otettu huomioon alueen asukkaita tai elinkeinoja, Juola sanoo.

Ely-keskuksen esisuunnitteluvastaavan Marjo Paavolan mukaan syynä oli se, että tie mahtuisi nykyiselle paikalleen. Ajateltiin, että se olisi kustannustehokkain tapa rakentaa uusi väylä.

Alustavat suunnitelmat ovat saaneet kyläyhdistyksen, kotiseutuyhdistyksen ja paikalliset maataloustuottajat ottamaan kantaa tiesuunnitelmiin. Kyläyhdistyksen kirjeessä on jopa piirretty vaihtoehtoinen tielinjaus.

Paavolan mukaan kyläläisten monien yhteydenottojen takia vanha ohitustien vaihtoehto on nyt kaivettu esiin. Hän sanoo, että selvityksissä tutkitaan vielä, halkaiseeko ajateltu tielinja kylän liian pahasti.

– Nyt selvitetään kummankin vaihtoehdon kustannuksia sekä niiden vaikutuksia.

Aikataulun mukaan tieremontin pitäisi valmistua vuoteen 2040 mennessä. Sitä ennen tiedossa on pitkiä tietyömaarupeamia, joita on jo nähty niin Oulun pohjoispuolella kuin Nelostien eteläpäässäkin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 11. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Nelostien vuosia jatkunut remontti koettelee autoilijoiden hermoja

Tuija Rautiaisen kodin päältä ajaa pian 15 000 autoa päivässä – Nelostien laajennus vaatii poikkeuksellisen monen talon purkamista

Aukeaako rahapussi ajoissa? Nelostien remontti Hartolan ja Joutsan välillä voisi alkaa vaikka heti, mutta tiesuunnitelma uhkaa vanhentua