Tällaisia ovat tosi-tv:n salaiset sopimukset: osallistujille elinikäinen vaitiolo ja kymmenien tuhansien sopimussakot

Yle sai haltuunsa osallistujasopimukset kolmesta eri tosi-tv-ohjelmasta. Asiantuntijoiden mukaan osin lainvastaisetkin sopimukset rikkovat jopa osallistujien perusoikeuksia. He kuvailevat sopimuskohtia muun muassa törkeiksi ja koomisiksi.

Tosi-tv-sopimukset ovat vuosikausia tukkineet osallistujien suut. Kuva: Silja Viitala / Yle

Yle selvitti, millä tavalla ja millä ehdoilla suomalaista tosi-tv:tä tehdään.

Haastattelimme 36:a tosi-tv-ohjelmiin osallistunutta henkilöä kolmesta eri formaatista. Ne ovat Temptation Island Suomi, Big Brother Suomi sekä Au pairit.

Tässä jutussa käsitellään osallistujasopimuksia, jotka jokaisen formaatteihin osallistuneen on täytynyt allekirjoittaa. Sopimukset ovat merkittävä syy siihen, että tosi-tv:n tekemiseen liittyviä ongelmia on käsitelty julkisuudessa vain vähän.

Nyt niiden sisältöä avataan julkisesti ensimmäisen kerran.

Yle haastatteli kymmeniä tosi-tv-osallistujia vuosien varrelta. Katso MOT-dokumentti aiheesta.

Osallistujasopimukset pitävät sisällään tiukkoja salassapitopykäliä, joiden rikkomisesta voi sopimusten mukaan seurata kymmenien tuhansien eurojen sakko.

Yle hankki kaikkien kolmen formaatin sopimuksia nähtäväksi ja kävi niiden sisältöä läpi Helsingin yliopiston sopimusoikeuden asiantuntijoiden kanssa.

Asiantuntijat löytävät sopimuksista runsaasti kohtia, joita he luonnehtivat kohtuuttomiksi ja joissain tapauksissa jopa lainvastaisiksi. Ne puuttuvat perusoikeuksiin, kuten liikkumisen ja sananvapauteen. Sopimukset sisältävät samankaltaisia piirteitä, mutta niiden ankaruudessa on myös runsaasti eroja.

Lähteitä suojatakseen Yle ei tarkenna, miltä kausilta tarkastelun alla olevat sopimukset ovat.

Isoveli ohjaa kilpailijoita pitkään ohjelman jälkeen

Etenkin Big Brother -sopimus saa asiantuntijoilta runsaasti kritiikkiä. Se on tarkastelun alla olevista sopimuksista pisin ja yksityiskohtaisin. Olli Norroksen ja Niklas Bruunin mukaan sopimusteksti sisältää runsaasti kohtia, jotka vaikuttavat osallistujia kohtaan kohtuuttomilta tai jopa lainvastaisilta.

Sopimus rajoittaa osallistujien vapautta jo ennen ohjelman teon aloittamista, sillä sopimukseen on kirjattu läsnäolovelvollisuus. Olli Norroksen mukaan sopimuskohta on ankara.

– Ennen kuin ohjelma alkaa, (kilpailijoiden) täytyy tulla jonnekin, kun tuotanto haluaa. Piste. Esimerkiksi työtehtävät pitäisi jättää ja saapua, Norros sanoo.

Sopimus sitoo kilpailijoita pitkään myös ohjelman teon jälkeen. Tuotantoyhtiö päättää peräti vuoden ajan kaikista kilpailijan yhteistyökuvioista ja kaupallisista sopimuksista. Kilpailija ei myöskään ole oikeutettu erillisiin korvauksiin sopimuksessa luovuttamistaan oikeuksista.

Professori Olli Norroksen mukaan Big Brother -sopimus on alistava osallistujalle. Kuva: Silja Viitala / Yle

Käytännössä tuotantoyhtiö voisi siis myydä osallistujan vaikkapa mainokseen. Osallistujalle sen ei tarvitsisi maksaa minkäänlaista palkkiota, vaan se voisi pitää tulot itsellään.

Olli Norros kuvailee sopimuskohtaa ihmeelliseksi, eikä usko että se voi päteä oikeudessa.

Niklas Bruun kiinnittää huomiota samaan kohtaan. Hän kuvailee ehtoa ”aivan huikeaksi”.

– En pidä asianmukaisena, että henkilön toiminnan vapautta rajoitetaan näin vuoden verran. Hän ei voi tehdä mitään, ellei tuotantoyhtiö anna lupaa, Bruun sanoo.

Sopimuksen mukaan allekirjoittajien tulee vuoden ajan raportoida kaikki heille tulevat ohjelmaan liittyvät yhteydenotot tuotantoyhtiölle. Esimerkiksi toimittajille juttelu ilman tuotantoyhtiön lupaa ei ole sallittua.

Poispääsyä voi joutua odottamaan päiviä

Ohjelmaa kuvattaessa kilpailijat ovat toimintaa valvovan Big Brotherin armoilla. Kilpailijat eivät esimerkiksi saa poistua talosta silloin kuin haluavat. Jos kilpailun haluaa jättää kesken, asiaa on sopimuksen mukaan pohdittava 24 tuntia ennen poispääsyä.

Vielä kauemmin kilpailija joutuu odottamaan, jos hän on mukana äänestyksessä, jossa katsojat äänestävät kilpailijoita talosta pois. Häätöäänestys saattaa kestää useita päiviä, eikä kilpailija saa tänä aikana jättää leikkiä kesken.

Olli Norroksen mukaan ehto on tavallaan ymmärrettävä, sillä ohjelman teko vaikeutuisi, jos ihmiset voisivat lähteä ohjelmasta liian helposti. Hänen mielestään sopimus menee kuitenkin liian pitkälle perusoikeuksien riistämisessä.

– En usko, että niin ankaraa ehtoa voi sopia. Jos sieltä haluaa pois, niin sieltä täytyy päästä pois. Muuten tuotanto syyllistyy vapaudenriistoon, Norros sanoo.

Niklas Bruun on samoilla linjoilla.

– Minun on helpompi sulattaa nämä kovat ehdot, jotka sisältyvät ohjelman perussääntöihin kuin ne, jotka on rakennettu sen ulkopuolelle eivätkä liity ohjelman ydintoimintaan. Niitä pidän törkeänä oikeuksien riistona ja toiminnan rajoittamisena. Mutta lähtökohta pitää olla, että jos joku voi oikein pahoin eikä kestä tilannetta, niin aina pitäisi olla oikeus lähteä pois.

Niklas Bruun on palkittu vuoden professorina vuonna 2005. Kuva: Silja Viitala / Yle

Tuotanto saisi sopimuksen mukaan näyttää vaikka rikoksen

Sopimustekstin mukaan Big Brotherin tuotantoyhtiöllä on oikeus paljastaa kaikki mahdollinen talossa tapahtuva.

– Ajatellaan vaikka että naispuolinen osallistuja raiskataan lähetyksessä. Saako sitä näyttää? Tämän sopimuksen mukaan saisi, Olli Norros sanoo, mutta muistuttaa että tuotanto joutuisi tästä hyvin todennäköisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Tuotantoyhtiöllä on sopimuksen mukaan oikeus paljastaa myös sellaiset asiat, jotka liittyvät sivullisiin henkilöihin.

– Ilmiselvää on, että tuo ei voi velvoittaa ketään kolmatta henkilöä. Jos vaikka joku kilpailija paljastaa perheenjäsenensä yksityiselämästä jotain, niin ei tietenkään tuotantoyhtiö voi sellaista paljastaa ilman että se syyllistyy rikokseen tai vahingonkorvausoikeudelliseen tekoon, Norros sanoo.

Niklas Bruun kiinnittää huomiota siihen, että sopimuksen mukaan kilpailijat luopuvat myös kaikista moraalisista oikeuksistaan. Moraaliset oikeudet suojelevat kilpailijoita siltä, että heidät esitettäisiin esimerkiksi väärässä asiayhteydessä. Näistä oikeuksista luopuminen antaa tuotantoyhtiölle luvan muokata ja yhdistellä kuvamateriaalia mielin määrin.

– Tämä viittaa siihen, että halutaan täysi vapaus kaikesta vastuusta, jos leikkaamalla ja liimaamalla vääristetään, mitä ihmiset ovat sanoneet ja tarkoittaneet, Bruun sanoo.

Bruunin mukaan vaade luopua moraalisista oikeuksista tässä mittakaavasta on yksiselitteisesti tekijänoikeuslain vastaista.

Bruun pitää myös sopimuksen salassapitovelvoitetta ja sopimussakkoa kohtuuttomana.

Big Brotherin kilpailijat saavat vaivan palkaksi 155 euron korvauksen jokaisesta viikosta, jonka talossa viettävät. Sopimussakon suuruus puolestaan vaihtelee. Ylen näkemissä sopimuksissa sakon määrä on 20 000 eurosta 30 000 euroon. Bruunin mukaan korvaus ja velvoite ovat pahasti epäsuhdassa.

– Onhan se sananvapauden kannalta aika pitkälle menevää. Normaalisti erilaisiin ohjelmiin osallistuneet voivat kommentoida niitä jälkeenpäin. Se että salassapito on tällainen myös sen jälkeen, kun ohjelma on esitetty, on täysin kohtuutonta.

Sopimuksen mukaan mahdolliset riita-asiat ratkottaisiin käräjäoikeudessa.

Au pairit: Sopimuskolmikon kevyin, mutta ei ongelmaton

Myös Au pairit -formaatin osallistujat joutuvat allekirjoittamaan tiukkaa salassapitoa vaativan sopimuksen. Osallistujat sitoutuvat pitämään kaikki tuotantoyhtiön kanssa käymänsä keskustelut salassa määräämättömän ajanjakson ajan.

Niklas Bruun tulkitsee, että kyseessä on ikuinen puhekielto.

Ehdon rikkomisesta seuraa 15 000 euron sopimussakko.

Kilpailijat saavat osallistumisestaan alle kahdensadan euron viikkokorvauksen.

Formaatin luonne on vapaampi kuin Big Brotherin ja Temptation Islandin, sillä esimerkiksi osallistujien fyysistä liikkumista ei rajoiteta. Tämän vuoksi myös sopimus on kevyempi ja asiantuntijoiden mukaan neutraalein.

Ylen MOT:n tosi-tv:tä koskevaa ohjelmaa kuvattiin Helsingin Pasilassa maaliskuussa. Ohjelmassa puhuu muun muassa Mira Ahola. Kuva: Silja Viitala / Yle

Norros: Temptation Islandin salassapitopykälä koominen

Myös Temptation Islandin osallistujasopimuksessa on salassapitopykälä. Asiantuntijoiden mukaan se on muotoiltu erittäin hankalasti.

Salassapito on kirjattu niin, että se koskee sopimuksen jokaista kohtaa.

Kun eräässä sopimuskohdassa kilpailijoita kielletään puhumasta tuotannosta tai yhdestäkään tuotannon jäsenestä negatiiviseen sävyyn, seurauksena on lopputulos, jota Olli Norros kuvailee koomiseksi.

– Jos kahden vuoden päästä ohjelmaan osallistumisesta kaveri harmittelee, että oli siellä kyllä huonoa ruokaa ja kaikki myöhässä, niin syyllistyy sopimusrikkomukseen. Tuo ei tuollaisena voi sitoa.

Hän epäilee, että arvostelukielto on peräisin amerikkalaisesta sopimuspohjasta.

Minkä tahansa Temptation Island -sopimuksessa mainitun ehdon rikkomisesta napsahtaa sopimuksen mukaan 20 000 euron sakko, vaikka mitään oleellista ei paljastuisikaan. Esimerkiksi Big Brother -sopimuksessa sakko oli rajattu tiukemmin.

– Jos joku rikkoo negatiivisesti puhumisen kieltoehtoa, niin heti pitää maksaa 20 tonnia, vaikka ei edes paljasta mitään. “On muuten aika ikävä tyyppi se ohjaaja”, ni kakskyttonnii, Norros naurahtaa.

Myös Temptation Island maksaa osallistujille muutamien satojen eurojen vaivanpalkan.

– Tämä on sananvapauden rajoittamista, joka ei ole kestävää. Onhan se selvää, että henkilön joka on ollut mukana, pitää voida asianmukaista ja julkista keskusteluakin tästä käydä, Niklas Bruun sanoo.

Kielto keskeyttää ja rajoittamaton velvollisuus pysyä kohteessa

Myös Temptation Island -sopimus rajoittaa osallistujien liikkumista. Osallistujilla on kielto keskeyttää ohjelma ja heitä sitoo rajoittamaton velvollisuus pysyä kuvauskohteessa. Paikalta voi poistua ainoastaan erittäin painavasta syystä, kuten lähiomaisen kuollessa.

Olli Norroksen mukaan ongelmat ovat samat kun Big Brother -sopimuksessa. Pois on päästävä halutessaan, ja jos se ei onnistu, kyseessä voi olla vapaudenriisto.

Heikki Halilan mukaan osallistujasopimukset näyttävät itse asiassa olevan työsopimuksia, joihin tulisi soveltaa työntekoa koskevaa lainsäädäntöä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kuten Big Brotherissakin, kilpailijat luovuttavat Temptation Islandin tuotantoyhtiölle oikeuden paljastaa kaikki kameroilla taltioitu, jos se niin haluaa tehdä.

Olli Norros ottaa jälleen ääriesimerkiksi tuotannon aikana tapahtuvan seksuaalirikoksen. Vaikka tällainen kuvauspaikalla sattuisikin, sen näyttäminen rikkoisi osallistujan perusoikeuksia.

Niklas Bruun kiinnittää huomiota siihen, miten sopimus puuttuu kilpailijoiden moraalisiin oikeuksiin. Sopimuksen mukaan tuotantoyhtiöllä on oikeus editoida ja muokata täysin vapaasti sekä hyödyntää syntynyttä ääni- ja kuvamateriaalia missä tahansa muodossa, pysyvästi ja ilman lisäkorvauksien maksamista.

Bruunin mukaan vaikuttaa siltä, että tarkoituksena on mahdollistaa sellaisen kuvamateriaalin esittäminen, joka on muokattu antamaan valheellinen tai vähintään harhaanjohtava kuva.

– Tässähän on ehkä vielä suurempi houkutus esittää kuvia ja tekstejä vähän irrallaan yhteydestä, jolloin saadaan hyviä reaktioita.

Heikki Halila: Kyseessä näyttää olevan työnteko

Big Brother ja Temptation Island -sopimuksissa korostetaan erikseen sitä, että osallistujasopimukset eivät ole työsopimuksia.

Tämä on ymmärrettävää, sillä työsopimuksia koskee laaja lainsäädäntö, joka käytännössä tekisi ohjelmien teosta mahdotonta. Miten esimerkiksi työaikalainsäädäntöä noudatettaisiin Big Brother -talossa, jossa kuvataan kellon ympäri useita kuukausia?

Ranskassa oikeus teki ennakkopäätöksen, jonka mukaan tosi-tv-osallistujia on kohdeltava työntekijöinä. Tämän jälkeen maassa on tehty useita päätöksiä eri oikeusasteissa siitä, minkälaisia korvauksia työstä pitäisi maksaa. Tuotantoyhtiöt ovat joutuneet joutuneet maksamaan korvauksia takautuvasti. Summat ovat voineet olla suuria (siirryt toiseen palveluun).

Voitaisiinko Suomessa päätyä samaan lopputulokseen? Professori Heikki Halilan mukaan näin voisi käydä.

– Tosi-tv-sopimuksissa on mainittu, ettei kyseessä ole työsopimus, mutta näin ei näytä olevan, Halila kertoo.

Halila vertaa tosi-tv-sopimuksia 1900-luvun lopulla käytettyihin joukkueurheilijoiden sopimuksiin. Myös niissä korostettiin, että kyseessä eivät ole työsopimukset, vaikka tosiasiallisesti niitä hivutettiin jatkuvasti lähemmäs työsopimuksia. Sellaisia ne lopulta olivatkin.

– Työsopimuslaki on soveltamisalaltaan pakottavaa oikeutta: työsopimus on olemassa, jos työtä tehdään toiselle toisen johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Tosi-tv:n ohjelmansuorittajan työ on toki epätyypillistä, mutta sellaisia ovat monet muutkin työt. Ateneumissa piirtäjien mallina toimiva on työsuhteessa.

Halilan mukaan sopimusten taloudellinen tulos tulee tuotantoyhtiölle, jonka valvonnan alaisuudessa osallistujat toimivat. Yhtiö myös määrää, milloin ja missä työtä tehdään.

Olennainen seikka työsuhteen osalta on se, mitä tuotantoyhtiö määrää toiminnan sisällöstä.

– Mitä enemmän tuotantoyhtiö voi määrätä heidän tekemisistään ja roolituksestaan, sitä varmemmin työsuhteen voidaan katsoa syntyvän. Sillä ei ole merkitystä, että palkka on vähäinen, kun kyseessä ei ole kulukorvaus. Sekään ei poista työsopimuksen luonnetta, että henkilöt ovat amatöörejä ohjelmansuorittajina ja että he kilpailevat voitosta, Halila kertoo.

Ylen MOT kuvasi tosi-tv:tä koskevaa ohjelmaa alkuvuodesta Helsingin Pasilassa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vuosilomakorvausta BB-talosta?

Jos tuomioistuin katsoisi työsuhteen syntyneen, sovellettavaksi tulisi työaikalainsäädäntö.

Tuotantoyhtiöiden tulisi myös maksaa vuosilomakorvausta ja hoitaa osallistujien tapaturmavakuutukset. Halilan mukaan tarkastelun alla olevissa sopimuksissa on puutteita.

– Jos työntekijä aiheuttaa työtehtävissään vahingon ulkopuolisille, vastuussa on ensisijaisesti työnantaja eli korvausta on haettava työnantajalta. Tämä on pyritty kumoamaan sopimusehdoissa.

– Yrityksen vastuuta osallistujille aiheutetuista vahingoista on rajoitettu vakuutuskorvaukseen, mikä sekin on kohtuutonta. Korvauksia voidaan vaatia takautuvastikin, jos saatavat eivät ole vanhentuneet, Halila kertoo.

Jos asia Suomessa tulkittaisiin kuten Ranskassa, se tarkoittaisi Olli Norroksen mukaan “korttitalon romahtamista”, jolloin sopimussisällön kohtuullisuuden pohtiminen muuttuisi tarpeettomaksi.

Norroksen mukaan sopimusehtojen muotoilusta paistaa se, että tuotantoyhtiö pyrkii maksimoimaan oikeutensa ja harkintavaltansa silläkin uhalla, että osa ehdoista saatettaisiin katsoa oikeudessa sitomattomiksi, jos asia sinne asti etenisi.

– Tämä ei ole juridiikkaa, vaan enemmän psykologiaa tai etiikkaa, mutta kyllä varsinkin BB-sopimus on aika alistava osallistujaparalle. 'Sä oot nyt meidän orja kun sä allekirjoitat tän. Me päätetään sun jatkokuvioista, me päätetään milloin sä tuut tänne ja milloin sä lähdet ja me julkaistaan kaikki mitä sä sanot ihan siinä muodossa ku meitä huvittaa'. Se ei ehkä tällaiseen Pohjoismaisen yhteiskunnan ihmiskäsitykseen täysin istu.

Yksikään Ylen haastattelemasta 36 osallistujasta ei kertomansa mukaan ole joutunut maksamaan tuotantoyhtiölle sopimussakkoa. Ylen tiedossa ei myöskään ole yhtään tapausta, joissa tuotantoyhtiö olisi vienyt osallistujan käräjille.

Näin tuotantoyhtiöt kommentoivat

Au Paireja tuottavan Aito Median sähköpostivastauksen mukaan salassapitovelvoite ja sopimussakko ovat normaali käytäntö televisiotuotannoissa ja monissa muissa sopimuksissa.

– Salassapitovelvoite ja sopimussakko ovat mielestämme kohtuulliset. Tuotannolle on erittäin tärkeää, ettei ohjelman sisältö tule julki etukäteen. Kynnys sopimussakon käyttöön on kuitenkin hyvin korkea, emmekä tähän mennessä ole sitä yhdeltäkään au pairilta perineet.

Temptation Islandia tuottava Banijay Finland puolestaan toteaa, että osallistujasopimukset ovat tuotannon ja osallistujien välisiä, eikä yhtiö kommentoi niitä julkisesti muutoin kuin yleisellä tasolla.

– Voimme kuitenkin todeta, että olemme tarkkoja sopimuksiemme lainmukaisuudesta, yhtiö kirjoittaa Ylelle vastauksessaan.

Asiantuntijoilta kovinta kritiikkiä saaneesta Big Brother -sopimuksesta Yle kysyi tuotantoyhtiö Endemol Shine Finlandilta. Yhtiö ei vastannut sopimusta koskeviin kysymyksiin.

Juttua tarkennettu 3.5.2021 klo 20.04: Tarkennettu kohtaa, jossa viitataan Ranskassa tehtyyn oikeuden päätökseen tosi-tv-osallistujille maksettavasta palkasta. Ranskassa on tehty ennakkopäätös, jonka mukaan tosi-tv-osallistujia on kohdeltavat työntekijöinä. Guardianin jutussa mainittu 1 400 euron päiväkorvaus ei kuitenkaan ole standardi. Joissain tapauksissa tuotantoyhtiöt ovat joutuneet maksamaan suuriakin korvauksia osallistujille, mutta korvausten suuruus vaihtelee.

Kuuntele alta Takaisin Pasilaan -podcast: lähtisikö entinen BB-kilpailija enää tänä päivänä mukaan?

Ylen MOT paljasti, että suosituimpia reality-ohjelmia tehdään osallistujien terveyden kustannuksella ja epäkohdista puhuminen vaiennetaan isoilla uhkasakoilla. Ylen tutkiva toimittaja Johanna Mattinen kertoo Samille ja Toivolle, miten ihmisiä on johdettu kuvauksissa harhaan. Lisäksi Big Brotheriin osallistunut Maxine Frisk kuvailee, millaista on yrittää pitää pää kasassa, kun kamerat ovat päällä jatkuvasti.