Nyt se on varmaa: Tenojoen vesistön lohenkalastus kielletään kaudella 2021

Valtioneuvosto päätti torstaina, että lohi on rauhoitettu koko Tenojoen vesistön alueella 1.5.–31.12.2021. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää lohenkalastuksen määräaikaista kieltoa tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi.

Tenojoki on vielä jäässä. Saamen silta Utsjoella kuvattu 22.4. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Lohen kalastuskielto Tenolla on varmistunut. Lohi on rauhoitettu koko Tenojoen vesistön alueella 1.5.–31.12.2021. Valtioneuvosto päätti asiasta tänään torstaina, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Ministeriön mukaan väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.

Kielto syntyi Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa, joissa sovittiin Tenojoen kalastuksesta vuoden 2021 kalastuskaudella. Rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää lohenkalastuksen määräaikaista kieltoa tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi.

– Suomen ja Norjan yhdessä tekemä päätös on poikkeuksellinen, sillä se kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Päätös on kova, mutta sen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa, ministeri Leppä sanoo maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Muiden kalojen pyyntiä lisätään: matkailijoille uusi "harrilupa"

Lohenpyynti kielletään, mutta muiden kalojen pyyntimahdollisuuksia Tenolla sen sijaan lisätään.

Matkailijoille luodaan uusi vapakalastuksen "harrilupa", joka on tarkoitettu esimerkiksi harjuksen pyyntiin kevyillä perhokalastusvälineillä. Muiden kalojen verkkopyyntimahdollisuus ennen lohen nousuvaellusta säilytetään, ja Inarinjoella sallitaan elokuussa rajoitettu verkkopyynti.

Paikkakunnalla asuvat voivat harjoittaa rannalta tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa muun muassa uistimen koukkumäärää on rajoitettu ja ainoastaan väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittu. Lisäksi Tenolla voi jatkossakin pyytää meritaimenta.

– Pidän tärkeänä vastaantulona paikallisten, vesialueen omistajien ja matkailun kannalta, että muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia kuitenkin lisätään, Leppä sanoo ministeriön tiedotteessa.

Saamelaisorganisaatiot ovat penänneet saamelaisten oikeuksien perään

Lohen pyyntikielto Tenojoella ei ole saanut kovinkaan hyvää vastaanottoa saamelaisorganisaatioiden keskuudessa. Norjan ja Suomen saamelaiskäräjät sekä myös muut saamelaisorganisaatiot Tenon molemmin puolin ovat sitä mieltä, että saamelaisten oikeudet on unohdettu kokonaan lohenpyyntirajoituksia tehdessä.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa kerrotaan, että ministeriö on arvioinut väliaikaisen kiellon vaikutusta eri perusoikeuksiin kuten omaisuuden suojaan, saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kulttuuriaan sekä perustuslain mukaiseen ympäristövastuuseen.

– Perustuslakivaliokunta painotti aikanaan kalastuslain hyväksymisen yhteydessä, että julkisella vallalla ei ole ainoastaan valtuutusta vaan myös vastuu huolehtia kalavarojen kestävästä käytöstä niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Tämän ympäristövastuun toteuttaminen on painava syy kieltää Tenojoen lohenkalastus vuonna 2021, tiedotteessa perustellaan.

Lohen kalastus Tenojoella on tärkeä osa saamelaiskulttuuria, jonka vuoksi kielto vaikuttaa saamelaisten mahdollisuuksiin toteuttaa omaa kulttuuriaan.

– Arvion mukaan Tenon lohenkalastuksen määräaikainen tauko parantaa kuitenkin pitkällä aikavälillä lohen kalastusmahdollisuuksia, mikä edistää myös saamelaiskulttuuriin kuuluvan kalastusperinteen harjoittamista tulevaisuudessa, ministeriön tiedotteessa sanotaan.

Utsjoen kunta aloittanut äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden valmistelun

Saamelaiskulttuurin lisäksi lohenkalastuksen kielto vaikuttaa myös Tenojokilaakson talouteen. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Utsjoen kunta on jo aloittanut alueen toimijoiden kanssa äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden valmistelun.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lohenkalastuskiellon vaikutusten seuranta on tärkeää ja ministeriö kartoittaa seurantaprojektin rahoitusmahdollisuuksia.

– Seuranta on olennaista paikallisen jokisaamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden kannalta, jonka vuoksi vaikutuksia on tarkoitus arvioida yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa, ministeriön tiedotteessa todetaan.