1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Ajatus tavallisesta arjesta ahdistaa, ja se kuuluu nuorten tukipalveluissa: näillä 9 vinkillä paluu pitkästä eristyksestä sujuu helpommin

Koronan jälkeinen arki ahdistaa osaa nuorista, ilmenee Mieli ry:lle tulevista viesteistä. Miten olla enää ihmisten kanssa, kun on ollut eristyksissä niin pitkään? Kysyimme asiantuntijalta, kuinka ahdistusta voi lievittää.

Nuoret
Lähikuva matkapuhelimen käytöstä
Katso videolta, millä mielin kolme lukiolaista Oulussa odottaa pandemiaa seuraavaa aikaa ja arkea. Kuvaus ja leikkaus: Paulus Markkula / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa odottaa, että pääsee koronarajoitteiden jälkeen taas hengailemaan kavereiden kanssa. Kaikilla meistä ei ole porukkaa, jossa hengata; osa aloitti opinnot etänä, jotkut eristäytyivät kotiinsa kunnolla. Toivoa kuitenkin on. Toimittaja Nadja Mikkonen haastattelee Sekasin-kollektiivin tiimipäällikkö Miguel Reyesiä aiheesta.

Yhä useampaa nuorta ahdistaa ajatus koronan jälkeisestä ajasta, sanoo tiimipäällikkö Miguel Reyes mielenterveysyhdistys Mieli ry:stä.

Hänen mukaansa ahdistus näkyy yhdistyksen ylläpitämässä Sekasin-chatissa muun muassa siten, että nuoret kertovat pitkän eristyksen neljän seinän sisällä voivan pahentaa jo olemassa olevia ongelmia. Mihin palata, kun ei ole harrastuksia, koulua, työtä tai ystäviä? Tulevaisuuden näkymät voivat näyttää silloin hyvin synkiltä.

Toisaalta yhteydenotoissa on ilmennyt myönteisiäkin asioita. Ne nuoret, jotka eivät ole ennen välittäneet koulusta, kaipaavat nyt sinne, kavereiden luo.

Listasimme yhdeksän vinkkiä, miten palata normaaliin arkeen eristäytymisen jälkeen. Neuvoja antoi asiantuntija Elina Marjamäki Mieli ry:stä.

1. Puhu ja kerro. Omista tunteista ja peloista kannattaa kertoa jollekulle. Jo se helpottaa, että sanoo tunteensa ääneen, vaikkapa että pelottaa mennä ihmisten ilmoille eristyksen jälkeen. Pelosta tai ahdistuksesta kertominen tai siitä kirjoittaminen rauhoittaa omaa oloa ja auttaa keksimään ratkaisuja. Voi myös huomata, että muillakin on saman suuntaisia ajatuksia.

2. Omat ajatukset. Toinen keino on kirjoittaa omat ajatukset paperille ja ottaa ne lähempään tarkasteluun. Mitä ajatuksia tilanteeseen liittyy? Älä usko kaikkea, mitä aivosi suoltavat. Käy vuoropuhelua itsesi kanssa. Haasta itseäsi. Ole lempeä mutta tiukka. Ovatko pelkäämäsi asiat totta? Mistä tiedät, että ne ovat? Kannattaako todella eristäytyä kotiin loppuelämäkseen? Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos menee ihmisten ilmoille?

3. Sisäinen puhe. Miten puhut itsellesi? Itsensä mollaaminen on yllättävän yleistä, ja siksi itselle kannattaa opetella puhumaan kannustavasti ja ystävällisesti. Mieti, miten kannustaisit toista ihmistä, joka on samassa tilanteessa. Käytä samoja lauseita itseesi.

4. Voimalause tai voimabiisi. Mieti jokin voimalause tai kuuntele sellaista musiikkia, mikä kannustaa toimimaan. Musiikki voi lisätä energiaa ja antaa voimia lähteä liikkeelle.

5. Toiminta tulee ensin, sen jälkeen motivaatio. Älä odota, että tulee jokin erityinen fiilis lähteä ovesta ulos, vaan tuuppaa itsesi lempeästi toimimaan. Aloita pienestä askeleesta. Muista palkita itsesi joka kerta, kun saat tehtyä, mentyä ja tavattua ihmisiä.

6. Viestittele ja pyydä apua. Kaverilta, vanhemmilta, nuorisotyöntekijältä, muilta aikuisilta, Mieli ry:n kriisipuhelimesta (siirryt toiseen palveluun) tai chatpalveluista (siirryt toiseen palveluun). Suomessa on kattavat verkostot esimerkiksi nuorisotyöntekijöitä, jotka ovat valmiita kannustamaan ja auttamaan. He tulevat myös kotiin tapaamaan sinua tarvittaessa. Auta tarvittaessa myös kaveria.

7. Huomaa hyvä. Kirjoita joka päivä kolme asiaa, joissa onnistuit tänään.

8. Hengitys. Kokeile mielen rauhoittamista hengityksen avulla. Hengitä sisään laskien neljään, pidätä hengitystä laskien kahteen ja hengitä ulos laskien kahdeksaan. Uloshengityksen on tärkeää olla pitempi kuin sisäänhengitys. Näin hermostosi rauhoittuu ja saat vapautettua jännityksen tunteita kehosta ja mielestä.

9. Muistele. Palauta mieleesi kivoja hetkiä siltä ajalta, kun sosiaaliset suhteet olivat arkipäivää. Minkälaisia asioita olet huomannut kaipaavasi? Muista, että hyvätkin muutokset voivat alkuun tuntua vaikeilta ja aiheuttaa ahdistuksen tunteita. Mieli on kuitenkin joustava ja tottuu nopeasti. Pian tutut positiiviset fiilikset jättävät ahdistuksen varjoonsa.

Mitä tuntemuksia koronan jälkeinen arki sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

5 nuorta kertoo, mikä ahdistaa – kaiken keskellä on myös toivoa: kasvamassa on sukupolvi, joka puhuu asioista ääneen

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät harpaten viime vuonna – näillä 5 tavalla se näkyy