1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentoliikenne

Kittilä nousi alkuvuonna Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi – korona hiljensi kaikki, mutta erot kenttien välillä ovat suuria

Suomen lentoasemien matkustajamäärät ovat alhaalla jo toista vuotta koronapandemian vuoksi. Pohjoisen lentoasemilla pudotus matkustajamäärissä ei kuitenkaan ole ollut yhtä raju kuin etelän lentoasemilla, mitä selittää kotimaan matkustus.

lentoliikenne
Valkoisia taksiautoja seisoo Kittilän lentoaseman pihalla talvisessa maisemassa.
Kotimaan matkustuksen ansiosta Kittilän lentoaseman matkustajamäärä ei romahtanut ihan yhtä paljon kuin monen muun kentän. Kuvassa lentoasema talvella 2018.Yle / Sauli Antikainen

Koronapandemia romahdutti Suomen lentoasemien matkustajamäärät ja pani samalla Suomen lentoasemat uuteen järjestykseen. Helsinki on pysynyt vilkkaimpana lentoasemana, mutta Kittilä on noussut toiseksi vilkkaimmaksi ohi Oulun, Rovaniemen ja Turun, jossa lentotoiminta on loppunut lähes kokonaan.

Tämän vuoden tammi-maaliskuussa Kittilän lentoasemalla matkustajia oli 41 850, eli keskimäärin hieman alle 14 000 kuukaudessa. Vuonna 2019 matkustajia oli kuukaudessa keskimäärin 30 200.

Finavian Lapin aluepäällikön ja Kittilän lentoaseman päällikön Jonna Pietilän mukaan lentoasemien erilaiset matkustajaprofiilit selittävät, miksi pandemia on vaikuttanut niin eri tavoin eri lentoasemiin.

– Rovaniemelle on perinteisesti saapunut paljon kansainvälisiä lentoja ja matkustajia. Nyt kun matkustusrajoitukset ovat voimassa, niin niiden määrä on laskenut. Kittilään on kuitenkin saapunut kotimaisia lomailijoita, Pietilä selittää.

Oulun lentoasemalla matkustajia oli alkuvuonna 32 942 (-83,0 %) ja Rovaniemellä 24 279 (-87,7 %).

Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi
Rovaniemen lentoaseman päällikön Johan Juujärven mukaan matkustajamäärä on nyt vain kymmenesosa tavanomaisesta.Raimo Torikka / Yle

Tämä vuosi on vielä arvoitus

Alkuvuosi on ollut synkkä kaikilla lentoasemilla. Vaikka talvikaudella on reittilentoja lennetty, ovat vertailuluvut rankkoja jopa vuoteen 2020 verrattuna.

Kittilä ja Kuusamo ovat kaikista kentistä pärjänneet alkuvuonna parhaiten, kun kotimaan lomailijat ovat tyydyttäneet matkustusnälkäänsä pohjoisen lomamatkoilla. Kittilässä matkustajamäärä on pienentynyt 75,8 prosenttia viime vuoteen ja Kuusamossa vain 68,8 prosenttia.

Rovaniemen kentällä on kolmen kuukauden aikana käynyt alle 25 000 matkustajaa. Jopa lamavuoden 2009 aikana lentomatkustajien kuukauden keskiarvo oli suurempi kuin nyt ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä.

– Tällä hetkellä puhutaan alle 10 000 matkustajan määristä per kuukausi. Sehän on prosentuaalisesti noin kymmenen prosenttia siitä, mitä matkustajamäärä olisi normaalisti, kertoo Finavian Rovaniemen lentoaseman päällikkö Johan Juujärvi hiljaisessa lähtöaulassa.

Lentoasema

2019

2020

2021 Tammi-maaliskuu (muutos 2020)

Helsinki

21 861 082

5 053 134 (-76,9 %)

363 882 (-90,6 %)

Oulu

1 057 355

312 892 (-70,4 %)

32 942 (-83,0 %)

Rovaniemi

661 124

268 122 (-59,4 %)

24 279 (-87,7 %)

Turku

452 927

112 922 (-75,1 %)

3660 (-95,3 %)

Kittilä

363 161

206 251 (-43,2 %)

41 850 (-75,8 %)

Ivalo

239 753

114 922 (-52,1 %)

14 632 (-84,4 %)

Kuusamo

113 993

70 943 (-37,8 %)

16 882 (-68,8 %)

Kemi-Tornio

63 579

13 661 (-78,5 %)

763 (-94,2 %)

Enontekiö

27 979

5 258 (-81,2 %)

0 (-100 %)

Luonnollisesti Helsingin alkuvuoden matkustajamäärätappio on aivan omaa luokkaansa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärät alkoivat hiipua viime vuoden maaliskuun jälkipuoliskolla.

Kaikkien muiden Manner-Suomen lentokenttien osalta pudotus on ollut yli 80 prosenttia, suurelta osin yli 90 prosenttia.

Lue lisää: Kotimaan lentoliikenne voi näyttää koronan jälkeen kovin toisenlaiselta – Useita lentoasemia uhkaa alasajo

Paluu entiseen ei onnistu sormia napsauttamalla

Koronatartuntojen talttuessa ja rokotusten edistyessä on ilmeistä, että rajoituksia aletaan poistaa. On selvää, että lentomatkustus alkaa piristyä, jos matkat rajojen yli tulevat mahdollisiksi.

Lapin lentokenttien matkustajamäärät eivät varmastikaan elvy lähellekään huippuvuotta 2019 – ei varsinkaan ilman kansainvälisiä matkailijoita. Matkailuväen mukaan ollaan jo myöhässä rajoitusten purkamisen osalta, edes joulumatkailua ajatellen.

Lapin kenttien nousukiito on ollut yksinomaa kansainvälisen matkailun ansiota. Kansainvälistä matkailua on kehitetty neljä vuosikymmentä ja sinä aikana on koettu muutama pudotus, joista on selvitty joko nopeasti tai ajan kanssa.

Edellinen pudotus oli vuonna 2009. Neljässä vuodessa matkustajamäärät palautuivat vuoden 2008 tasolle. Uusi nousu alkoi, ja vuonna 2019 Rovaniemen lentokentän matkustajamäärä oli kasvanut yli kaksinkertaiseksi.

Nyt korona nollasi Lapin matkailun täysin. Pitkään matkailun kehittämisessä mukana olleen Visit Rovaniemen toimitusjohtajan Sanna Kärkkäisen mukaan voi mennä vuoteen 2024 ennen kuin ollaan palattu huippuvuoden 2019 tasolle.

– Eli viitisen vuotta pysähdyksestä menisi päästä suunnilleen samoihin määriin tästä nollauksesta, jos muuten asiat kehittyisivät suotuisasti, kertoo Kärkkäinen matkailuväen arviosta.

Helsinki-Vantaa lentoasema. 26.3.2021
Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on pudonnut eniten kansainvälisten lentojen huvettua koronan seurauksena. Kuva on otettu maaliskuun lopussa.Jorge Gonzalez / Yle

Koronaa edelsi lentomatkustamisen huippuvuosi

Vuosi 2019 on ollut toistaiseksi Suomen lentoasemien vilkkain vuosi koskaan. Tuolloin lentoasemilla oli yhteensä 26 023 895 matkustajaa. Korona leikkasi huippulukemasta lähes 20 miljoonaa matkustajaa seuraavan vuoden aikana.

Yksistään Helsinki-Vantaalla matkustajien määrä tippui 16,8 miljoonalla. Oulussa pudotus on ollut 745 000 ja Rovaniemellä 392 000. Nämä olivat kolme vilkkainta kenttää Suomessa vuonna 2019 sekä 2020.

Viime kesänä lentoliikenne hieman virkistyi, mutta ei palautunut lähellekään koronaa edeltävän ajan tasolle.

Kotimaan lentojen määrä on vähentynyt talvisesongin parhaista ajoista jo nyt selvästi. Ivaloon, Kittilään ja Kuusamoon ei ole vuoroja enää kaikkina viikonpäivinä.

Sen vuoksi Kittilän asema tulee heikkenemään ja Rovaniemi ehkä nousee kesän mennessä lähemmäksi Kittilän kentän matkustajamäärää.

– Toukokuussa tulee vain viisi vuoroa viikossa Kittilä-Ivalo -kolmiolentona ja kesäkuussa kuusi vuoroa viikossa. Siitä eteenpäin ei valitettavasti pystytä lentojen kehittymistä arvioimaan, kertoo Jonna Pietilä.

Kenttä / matkustajamäärä

Talvi 19-20 (marras-maaliskuu)

Talvi 20-21 (marras-maaliskuu)

Kittilä

284 946

63 281

Rovaniemi

396 448

43 269

Ivalo

175 604

23 126

Kemi

23 093

1 243

Enontekiö

28 946

0

Rovaniemen lentoasemalla on hiljaista
Kansainväliseen matkailuun vahvasti nojaavan Rovaniemen lentoaseman lähtöaulassa on hiljaista. Voi mennä pitkäänkin, ennenkuin lentomatkustus toipuu entiselleen, arvioi Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen.Raimo Torikka / Yle

Vuoden 2020 alkuvuosi tasoitti romahdusta

Vuonna 2020 pohjoisen kentät eivät kärsineet matkustajamäärien pudotuksesta ihan niin paljon kuin Suomen muut lentokentät. Yhtenä syynä on se, että on helpompaa lentää lomalle pohjoiseen kuin ajaa omalla autolla.

Viime vuonna matkustajamäärä väheni eniten Rovaniemellä, lähes 60 prosenttia.

Lentomatkustajien määrän romahdus oli selvästi pienempi Kittilässä (43 %) ja Ivalossa (52 %), vaikka niiden terminaalit olivat kiinni huhtikuusta heinäkuun loppuun.

Kemi-Tornion asemalla toiminta oli viime vuonna keskeytyksissä huhtikuusta marraskuun alkuun saakka. Tämän vuoden maaliskuun loppuun saakka Kemiin lensi kaksi vuoroa viikossa. Tällä hetkellä kentälle ei ole lentoja, mutta uuden operaattorin on määrä aloittaa lennot 10. toukokuuta.

Enontekiön kentälle on lennetty viimeksi alkuvuonna 2020. Säännöllisiä aikataulun mukaisia reittilentoja Enontekiöön ei ole ollut sitten vuoden 2018. Viime vuosina kenttää ovat pääasiassa käyttäneet kansainväliset tilauslennot.

Lue myös: Finnair tavoittelee kymmenien miljoonien säästöjä – otetaanko eurot lentäjien palkoista?

Lue seuraavaksi