1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Black Lives Matter

Keskustelu rasismista on lisääntynyt Black Lives Matter -liikkeen myötä – Kaksi maahanmuuttajaa kertoo, miten tausta vaikuttaa elämään Suomessa

Eriarvoisuuden kokemukset nousivat esiin lähes vuosi sitten, kun Yhdysvalloissa poliisi surmasi tummaihoisen George Floydin. Myös Suomessa keskustelu epäoikeudenmukaisuuksista on kiihtynyt.

Black Lives Matter
Yrittäjä Dorian Mond-Arthur seisomassa puuseinän edessä
Dorian Mond-Arthur ei halua määritellä itseään ihonvärinsä kautta. Hän toivoo että jokaisella olisi mahdollisuus olla oma itsensä riippumatta heidän taustoistaan.Susanna Vilpponen / Yle

Kun Fath E Mubeen istui lentokoneessa ja kertoi vierustoverilleen olevansa matkalla Joensuuhun, miehen silmät suurenivat hämmästyksestä. Mies kysyi Mubeenilta, että tietääkö hän Joensuun olevan Suomen rasistisin kaupunki. Matkustaja lisäsi, ettei Mubeen tulisi selviytymään.

– Se oli esittely Suomesta jo ennen kuin pääsin maahan, Mubeen kertoo.

Joensuussa tilanne ei kuitenkaan enää 2010-luvulla ollut samanlainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Silloin kaduilla liikkui skinhead-liikkeen kannattajia, jotka pukeutuivat pilottitakkiin ja ajoivat päänsä kaljuksi. Skinhead-kulttuuri oli ulkomaalaisvastainen ja teki hyökkäyksiä ulkomaalaisten ja suomalaisten kimppuun.

Mubeenin kokema Joensuu ei ollut enää skinien piirittämä. Kuitenkin muutamia kertoja linja-autoon noustessaan, hän huomasi että muut poistuivat hänet nähdessään. Muutoin rasismi oli piilossa.

Nyt Mubeen tutkii Siirtolaisinstituutissa nuorten pakolaisten hyvinvointia Suomessa. Hän on ollut turvapaikanhakija itsekin.

– Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta kun tulee tänne ulkopuolisena on todellisuus aivan toinen. Täällä ei ole kukaan, eikä kuulu joukkoon. Silloin on vaikea tuntea onnea.

Suomi oli kaikkein rasistisin maa kahdentoista tutkitun EU-maan joukossa vuonna 2018 tehdyssä Being Black in the E (siirryt toiseen palveluun)U -tutkimuksessa. Suomen vastaajista 63 prosenttia katsoi joutuneensa rasistisen häirinnän kohteeksi.

Fath E Mubeen seisoo Helsingissä eduskuntatalo taustalla
Pakistanilaislähtöinen Fath E Mubeen tietää, millaista on kokea olevansa ulkopuolinen.Fath E Mubeenin kotialbumi

Floydin kuolema nosti esiin epäoikeudenmukaisuuden

Eriarvoisuuden kokemukset nousivat esiin lähes vuosi sitten, kun Yhdysvalloissa poliisi surmasi tummaihoisen George Floydin. Rasismin vastaisia protesteja nähtiin ympäri maailmaa ja vuonna 2013 alkunsa saanut Black Lives Matter -liike nousi uudestaan suosioon tapahtuman seurauksena.

Mubeen sanoo, ettei George Floydin kuolema ollut yllätys, sillä historia toistaa itseään.

– Protestit alkavat, mutta ne myös loppuvat. Se on tietynlainen kehä.

Mubeenin mielestä on hyvä, että liike sytytti ihmisten palon taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Hänestä on tärkeää, että ihmiset saavat mahdollisuuden puhua.

– BLM-liike on synnyttänyt tilaa puheelle ja myös Suomessa keskustelu on lisääntynyt. Mutta on kulunut vain yksi vuosi, todellinen muutos vie aikaa.

BLM kyseenalaistaa epäoikeudenmukaisia rakenteita

Black Lives Matter levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi liikkeeksi. Protesteja nähtiin Suomessakin. Pakistanilaislähtöisen Mubeenin näkökulmasta liike ei ole kuitenkaan globaali, vaan enemmänkin länsimainen.

– Esimerkiksi Aasiassa satoja georgefloydeja tapetaan päivittäin rodun, etnisyyden tai uskonnon takia. Heille järjestettyjä protesteja näkee hyvin harvoin.

Mubeenin mielestä tärkein asia BLM:n kaltaisissa liikkeissä on, että ne alleviivaavat ja kyseenalaistavat olemassa olevia epäoikeudenmukaisia rakenteita. Nämä rakenteet ovat usein täysin näkymättömiä kansakunnille itselleen.

– George Floyd sanoi, ettei hän saa henkeä. Olisi tärkeää ymmärtää, että tietyt käytännöt kuristavat osaa kansasta ja tehdä niille jotain.

Mubeen toivoisi, että Suomessa tiedostavuus erilaisista ihmisistä lisääntyisi.

– Maahan tulevat ihmiset eivät ole vain tyhjiä laatikoita. He ovat eläneet elämäänsä ja heillä on taitoja, joita tulisi kunnioittaa.

Rasismin kokemiselle voi tulla immuuniksi

Mubeen tietää miltä rasismi tuntuu. Joskus asenteen voi nähdä jo vastaantulijan katseesta. Musliminaisena hänet tunnistetaan jo pelkän huivin perusteella. Hän on kuitenkin jo tottunut siihen.

– Kun tietyt asiat toistuvat tarpeeksi usein, niille tulee immuuniksi. Olen hyväksynyt, että en kuulu joukkoon. En täytä suomalaisten standardeja.

Mubeen korostaa, että kun on kokenut paljon syrjintää jo kotimaassaan, se ei ole enää mitään uutta. Rasismin kohtaaminen Suomessa on vain lisä kaikkeen muuhun epäoikeudenmukaisuuteen elämän varrella.

– Minusta on tullut selviytyjä. Rasismi ei enää vaikuta minuun.

Joensuun rasistisuus tuli heti esiin

Myös Dorian Mond-Arthurin muuttaessa Joensuuhun, ensimmäisiä asioita jonka hän uudesta kotikaupungistaan oppi, oli sen rasistinen menneisyys.

– Joensuun historia on varmaankin ykkösjuttu, joka täällä kerrotaan tummaihoiselle miehelle.

Mond-Arthur nostaa esille koripallojoukkue Joensuun Katajan menneisyyden. 1990-luvulla joukkueen jenkkivahvistus Darryl Parker joutui palaamaan takaisin Yhdysvaltoihin skinien hyökkäysten takia. Parker ei enää uskaltanut kävellä kaupungin kaduilla.

Tästä seurasi, ettei seurassa ollut pariin vuoteen tummaihoisia pelaajia, jotta he eivät olisi joutuneet kohtaamaan vastaavaa. Paikallinen elinkeinoelämä kyllästyi Joensuun maineeseen Suomen rasistisimpana kaupunkina ja yrittäjät pistivät itsensä likoon tilanteen parantamiseksi.

– Minua edeltäneet asujat ovat tehneet työnsä. Heitä on ehkä pelottanut kävellä näillä kaduilla, mutta arvostan sitä, että nyt voin kulkea täällä rauhassa.

Ihonvärin vaikutus näkyi äidin käytöksessä

Mond-Arthur muutti Kaliforniasta Joensuuhun pari vuotta sitten. Hän ei ole kohdannut rasismia Suomessa asuessaan.

– En tosin tiedä mitä he puhuvat selkäni takana, olenko se “musta mies”, hän sanoo ja naurahtaa.

Sen sijaan lapsuudestaan Yhdysvalloissa Dorian Mond-Arthur muistaa sen, kuinka hänen äitinsä muunsi ääntään puhuessaan puhelimessa.

– Ehkä sen vuoksi, jottei hän kuulostaisi niin mustalta. Äitini ajatteli, että jos hän ei saisi jotain työtä se johtuisi hänen ihonväristään.

Mond-Arthurin äiti oli korkeasti koulutettu ja hyvin työllistynyt. Hän joutui kuitenkin todistelemaan ulkonäköään tummemmille sisaruksilleen ja toisaalta valkoisille työnantajille. Hän oli aina vähän liian vaalea tai liian tumma.

Mond-Arthur tunnistaa sukupolvien taakan. Hän kuitenkin haluaa pyristellä siitä irti.

– En ole lähelläkään samanlaista sortoa kuin esi-isäni. He kirjaimellisesti eivät pystyneet. Minulla ei ole tekosyytä olla pystymättä.

"On niin paljon muuta kuin väri"

Mond-Arthur arvostaa yritteliäisyyttä ja on itsekin yrittäjä. Suomeen muuttaminen sai hänet ymmärtämään, että ovet pysyvät kiinni jollei niitä itse avaa. Mond-Arthur tunnistaa kuitenkin eriarvoisuuden kuilun kotimaassaan.

– Useiden vähemmistöjen lapset eivät edelleenkään usko, että heillä on mahdollisuuksia tehdä mitä he haluavat. Voit sanoa heille, että voit olla vaikka presidentti kuten Barack Obama, mutta vaikka hänen naamansa oli esillä, se ei tarkoita että se olisi mahdollisuus.

Mond-Arthur kuitenkin luottaa ajattelutavan muuttuvan siten, että myös mustilla olisi mahdollisuus menestyä omana itsenään. Hän myös toivoo, ettei mustia lokeroitaisi enää stereotyyppisiin laatikoihin, joissa he joko räppäävät tai urheilevat.

– Mustat ihmiset eivät ole vihaisia vain koska George Floyd tai useat muut ovat kuolleet. Olemme vuosikausia pyytäneet ihmisoikeuksia, jotka pitäisi myöntää myös meille. Ihan vain sillä perusteella, että olemme ihmisiä, Mond-Arthur toteaa.

Mond-Arthur ei halua määritellä itseään ihonvärinsä kautta. Eikä hän toivo, että kukaan muukaan tekisi niin.

– Rakastan olla musta, mutta se ei määritä minua ihmisenä. Kun kuolet, ihonvärilläsi ei ole väliä. En usko, että sielusi on joko musta tai valkea. On niin paljon muuta kuin väri.

Lue lisää:

Tästä Black Lives Matterissa on kyse – Lue liikkeen taustat tästä ja viisaannu

Tunteikkaita puheita, kyyneleitä ja lauluja – rasisminvastainen mielenosoitus keräsi satoja Lounaispuistoon

Rasisminvastaisia protesteja ympäri maailmaa – Black lives matter -kylttejä niin Tokion, Lontoon, Berliinin, Sydneyn kuin Varsovankin kaduilla

Joensuu 90-luvulla: skinit toimivat steroidien voimalla, uhrit pelkäsivät todistaa oikeudessa

Lue seuraavaksi