1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. päästökauppa

Ulkomaankaupalle tulee satojen miljoonien eurojen lasku, kun päästökauppa tulee merenkulkuun – "Suomen on aika toimia", meppi Elsi Katainen sanoo

EU-komission esitys päästökaupan ulottamisesta meriliikenteeseen tulee jo kesäkuussa. Nukkuiko Suomi vaikuttamismahdollisuuksiensa ohi? Ei, mutta nyt suomalaisilta tarvitaan lisäponnisteluja, Katainen vastaa.

päästökauppa
Meppi Elsi Katainen: Päästökauppa siirtyy merikuljetuksiin, Suomessa pitäisi havahtua
Meppi Elsi Katainen: Päästökauppa siirtyy merikuljetuksiin, Suomessa pitäisi havahtua

Tänä talvena Sisu, Kontio, Voima, Otso, Urho, Nordica, Fennica ja Polaris uurastivat poikkeuksellisen paljon.

Suomen kahdeksan jäänmurtajaa olivat edellistalvia kovemmassa käytössä. Purevat pakkaset paksuunnuttivat jäätä, jota oli esimerkiksi Perämeren ja Merenkurkun alueella 25–50 senttiä, Helsinginkin edustalla paikoitellen 25 senttiä.

Jäänmurtajat ovat ytimessä Suomen kannalta, kun EU suunnittelee päästökaupan ulottamista meriliikenteeseen. Ilmasto kiittää, mutta muuta Eurooppaa ankarampien talvien vuoksi täkäläiset vienti- ja tuontialat joutuvat maksajiksi.

Siinä missä merenkulku oli aiemmin liikennepolitiikkaa tai kauppapolitiikka, siitä on nyt tullut myös ilmastopolitiikkaa, keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen sanoo.

Kun EU-komissio esittelee kesäkuun lopussa valtavan ilmastonsuojeluun keskittyvän lainsäädäntöpaketin, siinä uudistetaan myös päästökauppajärjestelmää.

Jäänmurtajat Helsingin Katajanokalla
Jää tuo suomalaiseen merenkulkuun EU:n päästökaupassa suuremman laskun kuin muille maille.All Over Press

Merenkulku liitetään komission esityksessä päästökaupan piiriin.

Nyt päästöoikeuksilla käyvät kauppaa esimerkiksi suuret energialaitokset, paljon päästöjä tuottavat tehtaat ja lentoliikenne. Päästökaupan ulkopuolella ovat merenkulun lisäksi toistaiseksi tieliikenne, rakennusten käyttämä energia ja maatalous.

Yli 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupan liikenteestä on tavalla tai toisella merikuljetusten varassa. Jää lisää täkäläisten laivojen polttoaineen kulutusta ja jäänmurtamisen tarvetta. Päästöjä syntyy enemmän.

Uudistus voisi tuoda suomalaisille varustamoille jopa yli puolen miljardin euron vuotuiset lisäkustannukset. Päästöoikeuksien hinta on kivunnut viime kuukausina jyrkästi viime vuoden lopulta, jolloin EU teki uusia ilmastopäätöksiä.

Merenkulun kustannukset pienenevät sitä mukaa kuin sen teknologia kehittyy vähäpäästöisemmäksi.

Tästä tulee ilmastovuosi EU:ssa, jaossa satoja miljardeja euroja – Saastuttamisen hinta nousee, teollisuuden päästöt pienenevät

Elsi Katainen ymmärtää päästökaupan hyödyt ilmaston kannalta, mutta silti Suomelle pitäisi hänen mielestään kompensoida poikkeusoloja. Muutos tulee erittäin nopeasti: päästökaupan on tarkoitus alkaa jo ensi vuonna.

– Päästökauppa kohtelisi meitä erittäin epäreilulla tavalla, ja tämä asia täytyy kyllä kohtuullistaa, Katainen sanoo.

Komissio ei ole kommentoinut

Nyt kuitenkin vaikuttaa, että hyvitysjärjestelmää ei ole tulossa.

Se johtuu siitä, että niin monella merenkulusta riippuvaisella EU-maalla on erilaisia erityisongelmia. Jokaista ei voi tyydyttää.

Ranskalla, Espanjalla ja Portugalilla on kaukana sijaitsevat merentakaiset alueet. Kreikassa varustamotoiminta ja merenkulku on maan tärkein teollisuuden ala. Myös saarivaltiot Irlanti, Kypros ja Malta ovat hyvin riippuvaisia merikuljetuksista.

Elsi Katainen on tehnyt Suomen mahdollisesta hyvitysjärjestelmästä komissioon kirjallisen kysymyksen. Tällä viikolla hän tiedusteli Renew Europe -ryhmänsä tapaamisessa puheenjohtaja Ursula von der Leyeniltä, miten Suomen erityisolosuhteet on otettu esityksessä huomioon.

Von der Leyen ohitti kysymyksen.

– Ehkäpä hänen kabinettinsa jäsenet kirjasivat kysymyksen ylös. Näyttää kuitenkin huonolta, Katainen sanoo.

Kataisen mielestä suomalaisten pitäisikin toimia nyt, sillä käsillä ovat vihoviimeiset hetket vaikuttaa.

Suomen kannattaisi esittää komissiolle oma vaihtoehtonsa kompensaatiojärjestelmäksi. Pelkkä "ei sovi meille" -asenne on Brysselissä neuvoteltaessa erittäin huono lähestymistapa.

– Suomen osaaminen biopolttoaineissa kannattaisi hyödyntää, etsiä ratkaisu ja hakea kompensaatiota sitä kautta, Katainen sanoo.

Sisämarkkinoiden reiluutta pitää korostaa.

– Eivät Euroopan kansalaisetkaan hyväksy sitä, että ilmastoasia tekee kauppatilanteet aivan eriarvoistaviksi.

Komission esityksen jälkeen asia siirtyy parlamenttiin, joka on perinteisesti ollut "ympäristö- ja ilmastokunnianhimoisempi" kuin komissio tai jäsenmaiden neuvosto. Siellä merenkulkuun liittyvät pykälät voivat vielä tiukentua.

Elsi Katainen kollegansa kanssa
Katainen on parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja. Kuvassa myös varsinainen puheenjohtaja, saksalainen Norbert Lins PPE-oikeistoryhmästä.Elsi Kataisen albumi

Suomella on tarjota meriteknologiaa

Päästökauppa pakottaa kuljetuksia ilmaston kannalta tehokkaisiin ratkaisuihin, mikä nopeuttanee vähäpäästöisen kaluston hankintaa. Suomikin suunnittelee parhaillaan vähäpäästöisten jäänmurtajien ostamista. Turha liikenne tyhjillä aluksilla vähenee.

Uudenlaisen teknologian ja polttoaineiden tarve voikin hyödyttää suomalaista meriteollisuutta.

– Tietenkin vihreässä kasvussa on kysymys myös siitä, että se antaa mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin, ja sitä kautta sitten myöskin talouden mahdollisuuksiin, yrittäjyyteen ja lisätyöllisyyteen, Katainen sanoo.

Jos Suomi haluaa vaikuttaa komission esityksen sisältöön, toimia pitäisi lähiviikkoina. Esimerkiksi Suomen oma vaikutusten arviointi aiheesta valmistuu kuitenkin vasta toukokuun lopulla – kuukautta ennen kuin komissio tulee ulos esityksensä kanssa.

Onko Suomi jo mokannut lobbaamisen tässä asiassa?

– Ei, kyllä Suomi on ollut aktiivinen erilaisten järjestöjenkin kautta jo vuosikymmenet. Mutta EU:n Vihreän kehityksen ohjelma Green Deal on hyvin uusi asia, Katainen sanoo.

– Nyt kaikkien mahdollisten toimijoiden pitää tehdä paljon työtä sen eteen, että esitetään jokin hyvä, valmis ratkaisu. Ratkaisu edellä neuvottelemaan.

Elsi Katainen
Katainen toimi parlamentin pääneuvottelijana maatalouspolitiikan siirtymävaiheen lakipaketin neuvotteluissa. Kuvassa hän näyttää voitonmerkkiä neuvottelujen viimeisen etäkokouksen päättyessä.Elsi Kataisen albumi

Komission pöydällä meriliikenteen päästökaupassa on kaksi vaihtoehtoa. Suppeammassa mallissa päästökauppa koskisi EU:n sisäistä liikennettä. Laajemmassa mukana olisivat myös merikuljetukset EU:n ja kolmansien maiden välillä.

Jos päästökauppaa käydään vain EU:n sisällä, vaarana on kuljetusten siirtyminen esimerkiksi Suomen satamista Pietariin. Sieltä rahti voitaisiin tuoda pienemmillä aluksilla Kymenlaakson ja Helsingin satamiin.

Vastaava tilanne kolmansien maiden suhteen on Pohjanmerellä Britannian osalta ja Välimerellä Pohjois-Afrikan kanssa, kertoo Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja ja Euroopan merisatamien liiton puheenjohtaja Annaleena Mäkilä.

EU-elpymisrahaa satamiin

Mäkilän mukaan Euroopan satamat ovat nyt erittäin kiinnostuneita sijoittamaan vetyteknologiaan. Myös maasähkö on vaihtoehto hiilipäästöjen vähentämisessä.

Se edellyttää valtavia investointeja. EU:n elpymisrahaston varoja ohjataan myös näihin investointeihin.

Elpymispaketti ja niin kutsuttu omien varojen päätös ovat tätä nykyä vastatuulessa Suomessa, kun perustuslakivaliokunnan linjauksella sen hyväksymiseksi tarvitaan kansanedustajien kaksi kolmasosan enemmistö.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pelissä ovat suuret summat ja Suomen EU-politiikan uskottavuus. Katainen kuitenkin luottaa siihen, että "tulee oikea päätös ja paketti menee läpi".

Hän näkee tulevassa äänestyksessä myös myönteisen puolen.

– Jos ja kun paketti läpi menee, niin se antaa tukevamman selkänojan elpymisrahastolle. Kun tätä päätöstä arvioidaan sitten vuosien, vuosikymmenten päästä, niin kyllä sillä on kovempi legitimiteetti sen takia, että on ollut määräenemmistövaatimus, Katainen sanoo.

Tämä juttu on osa sarjaa, jossa avataan suomalaisten meppien vaikuttamista EU-parlamentissa – aiemmat jutut täällä:

Kuka sinun datallasi tekee ja mitä? Eurooppa patoaa vimmalla Yhdysvaltain digiylivoimaa, ja Miapetra Kumpula-Natri on meppiketjun kärkipakkeja

Suomelta menee EU:n raidetukia sivu suun, ja se harmittaa meppi Henna Virkkusta: "Suomi pitää saada osaksi eurooppalaisia junaverkkoja"

Nuorten pitää ottaa tila haltuun EU:ssa, koska siellä päätetään "millainen dystopia tulee", sanoo vuoden meppinä ollut Alviina Alametsä, 28

Pankki syynää säästöpossusi, mutta rikollinen raha saa liikkua rajojen yli – Eero Heinäluoma: EU-maiden on aika toimia rahanpesussa

Lue seuraavaksi