1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perusturva

Heikki Hiilamon kolumni: Kela kyykyttää köyhiä 

Kelalla on Suomessa poikkeuksellisen suuri harkintavalta siihen, miten vähän rahaa ihminen tarvitsee tullakseen toimeen. Tänä vuonna Kela on yllättäen poikkeusoloista huolimatta leikannut toimeentulotuen perusosaa, kirjoittaa Hiilamo.

perusturva
Heikki Hiilamo
Antti Haanpää / Yle

Kuinka paljon rahaa ihminen vähintään tarvitsee tullakseen toimeen? Suomen perustuslaki turvaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän toimeentulon (siirryt toiseen palveluun). Jos muu apu ei riitä tai sitä ei ole lainkaan, avuntarvitsija saa toimeentulotukea.

Perustuslain mukainen turva kuuluu kaikille niille, jotka eivät itse kykene hankkimaan välttämätöntä toimeentuloa. Äärimmäisissä tilanteissa kykenemistä ei mitata vain tuloilla ja omaisuudella, vaan myös avunhakijoiden aktiivisuudella. Sanktioiden avulla toimeentulotuen hakijoita painostetaan hankkimaan tuloja tai keinoja, joiden avulla he voisivat itse myöhemmin vastata toimeentulostaan.

Suomessa toimeentulotuen sanktiot ovat eurooppalaisessa vertailussa melko lieviä (siirryt toiseen palveluun), mutta niillä on silti merkitystä ihmisarvoisen elämän edellyttämälle toimeentulolle. Tavanomaisiin elinkustannuksiin (ei kuitenkaan asumiseen) tarkoitettua perustoimeentulotukea voidaan alentaa kerrallaan enintään kahdeksi kuukaudeksi 20 prosentilla, mikäli hakija kieltäytyy työstä tai koulutuksesta (siirryt toiseen palveluun). Alentamisen perusteeksi riittää jo se, ettei toimeentulotuen hakija ilmoittaudu työttömäksi. Jos laiminlyönti jatkuu, alennus voi olla enintään 40 prosenttia.

Kyseessä on suhteellisesti ja absoluuttisesti ankara taloudellinen rangaistus.

Ilman alennusta yksinäinen henkilö saa perustoimeentulotukea vajaat 17 euroa päivässä. Tällä summalla pitäisi siis maksaa ruoka, vaatteet, liikkuminen, vapaa-ajan menot ja tavanomaiset sairauskulut. Summa voi laskea noin 13 euroon ja pahimmillaan vain vajaaseen kymmeneen euroon päivässä. Kyseessä on suhteellisesti ja absoluuttisesti ankara taloudellinen rangaistus.

Toimeentulotukilain mukaan ”alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana” (toimeentulotukilain 10 § 4 momentti (siirryt toiseen palveluun)).

Kunnat vastasivat perustoimeentulotuen myöntämisestä ennen vuotta 2017. Kunnissa sosiaalialan koulutuksen saaneet työntekijät pitivät vain hyvin harvoin tuen alentamista kohtuullisena.

Tilanne muuttui, kun Kela otti toimeentulotuen hoitaakseen. Muun muassa tradenomikoulutuksen saaneet Kelan etuuskäsittelijät alkoivat alentaa perusosaa kaavamaisesti. Esimerkiksi vuosina 2019 ja 2020 Kela alensi perusosaa reilut 27 000 kertaa. Tätä ennen kunnat olivat jakaneet rangaistuksia vain muutama tuhat kertaa vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Tuolloin ideana oli käyttää alentamisen uhkaa keinona houkutella asiakas henkilökohtaiseen tapaamiseen.

Viime keväänä Sosiaali- ja terveysministeriö suositteli (siirryt toiseen palveluun), että Kela luopuisi tilapäisesti kokonaan perusosan alentamisesta. Perusteena oli se, että toimeentulotuen saajien tosiasialliset mahdollisuudet hakeutua työhön tai työllistymistä edistäviin palveluihin olivat heikentyneet. Lisäksi oli pelko toimeentulotukihakemusten ruuhkautumisesta.

Ohjeiden voimassaolo loppui heinäkuussa, eivätkä toimeentulotukihakemukset ruuhkautuneet. Kela kuitenkin jatkoi armollista linjaa. Toukokuun 2020 ja tammikuun 2021 välillä perusosaa alennettiin vain yhdeksän kertaa (nämä lienevät käsittelyvirheitä).

Yllättäen Kela alkoi jakaa rangaistuksia uudelleen helmikuussa. Maaliskuussa tapauksia oli jo 1224. Kuun ensimmäisenä päivänä valtioneuvosto totesi kuitenkin uudelleen poikkeusolot. Mahdollisuudet työhön tai työllistämistä edistäviin palveluihin olivat yhtä kehnot kuin viime keväänä.

Kelalla on suuri harkintavalta siihen, miten vähän rahaa ihminen tarvitsee tullakseen toimeen.

Miksi Kela päätti aloittaa uudelleen rangaistukset? Saivatko toimeentulotuen asiakkaat asiasta tietoa? Tilanne on hämmästyttävä ottaen huomioon, että kyse on tärkeää perusoikeutta – ihmisarvoisen elämän edellyttämää toimeentuloa – koskevasta kysymyksestä.

Historiallisista, nykyisin pätemättömistä syistä Kela ei ole vastuussa sosiaaliturvan toimeenpanosta Sosiaali- ja terveysministeriölle, vaan toimii itsenäisesti eduskunnan alaisena laitoksena (siirryt toiseen palveluun). Kansainvälisesti poikkeuksellisen käytännön seurauksena Kelalla on suuri harkintavalta siihen, miten vähän rahaa ihminen tarvitsee tullakseen toimeen.

Tilannetta on vaikea muuttaa, koska Kelan itsenäinen asema on mainittu perustuslaissa. Kela voi rauhassa jatkaa kasvottomien päätösten tekemistä, koska toimeentulotuen saajat – ja aivan erityisesti ne, jotka ovat saaneet rangaistuksen – ovat maan hiljaisia, jotka eivät nouse barrikadeille vaatimaan oikeuksiaan.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa toimittajana Yleisradiossa.

Kolumnista voi keskustella 6.5. klo 23:00 saakka.

Lue seuraavaksi