Lue tästä nopeasti hallituksen kehysriihen keskeisimmät päätökset – hyötyjiä esimerkiksi öljylämmityksestä luopujat

Riihen suoriin hyötyjiin voivat kuulua ainakin kotitalousvähennyksen käyttäjät ja työsuhdeautoilijat. Ulkomaisia sijoittajia taas voi odottaa voittojen laajempi verottaminen.

Hallitusviisikko kertoi keskiviikkona Kesärannassa riihineuvottelujen sovusta. Kuvassa ministerit Annika Saarikko, Anna-Maja Henriksson, Sanna Marin ja Jussi Saramo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Hallituksen puoliväliriihi venyi yhdeksänpäiväiseksi ja Sanna Marinin (sd.) hallitus kävi hajoamisen partaalla.

Lue, mitkä olivat valtiontalouden kannalta riihen tärkeimmät ratkaisut, mitä siirrettiin eteenpäin ja mikä tuntuu suoraan kansalaisten kukkarossa.

Nämä ovat hallituksen kehysriihen keskeisimmät päätökset

  • Valtion menot ylittävät ensi vuonna hallitusneuvotteluissa sovitun menokehyksen 900 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 ylitys on 500 miljoonaa euroa.
  • Hallitus jyvitti vuodelle 2023 tulevat leikkaukset eri ministeriöille. Koulutuksesta ei leikata.
  • Julkinen velkaantuminen on määrä taittaa vuosikymmenen puolivälissä.
  • Hallitus tavoittelee puoliväliriihessä päätettävillä toimilla runsasta 40 000:ta lisätyöllistä. Suurin vaikutus olisi sillä, että työvoimapalvelut siirtyvät kokonaan kuntien vastuulle.

Lue lisää:

Nämä päätökset vaikuttavat suoraan kansalaisten kukkaroon

  • Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta kahdeksi vuodeksi. Vähennyksen korotuksesta voivat päästä hyötymään lisäksi ne, jotka luopuvat öljylämmityksestä.
  • Hybridityösuhdeautolla ajavan verotus kevenee, kun täyssähköautoja koskeva verohuojennus laajenee myös hybridiautoihin.
  • Jokavuotiset tupakkaveron korotukset jatkuvat aiempien linjausten mukaisesti vuosina 2022 ja 2023. Tupakka-askin hinta nousee noin 50 senttiä vuodessa.

Lue lisää:

Näistä päätetään myöhemmin

  • Hallitus päättää kautensa loppuun mennessä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Ansiosidonnainen työttömyysturva aiotaan "euroistaa", jolloin työssäoloehto ei määräytyisi jatkossa työtuntien, vaan kertyneen palkan mukaan.
  • Hallitus tekee runsaan vuoden kuluttua päätökset mistä leikataan, mutta leikkaukset jyvitettiin jo eri ministeriöihin.
  • Tiedossa oli jo etukäteen, että päätökset verotuksesta jäävät syksyyn. Budjettiriihessä päätetään 100–150 miljoonan euron veronkiristyksistä.
  • Rahaa valtion kirstuun voisi tuoda esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentaminen, jolla ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot pantaisiin mahdollisimman laajasti verolle. Muutosten pitäisi tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Lue lisää: