1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielenterveys

Pienten lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät koronakevään aikana

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen kyselyyn vastasi 651 vanhempaa, joilla oli ollut masennus- ja ahdistusoireita ennen pandemiaa. Äitien oireet kohosivat isiä enemmän ja heidän oireidensa taustalla olivat usein eri tekijät.

Pienten lasten vanhempien masennuksen seulonta-arvon ylitti koronakevään aikana kaksi kertaa niin moni vanhempi, kuin ennen koronaa. Kuva: Kari Alentola / Yle

5–8-vuotiaiden lasten vanhempien masennus ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi keväällä 2020. Asia ilmeni Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun). Masennuksen seulonta-arvon ylitti kaksinkertainen määrä vanhempia pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

Oireiden lisääntymistä selittävät yliopiston mukaan etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset, kuten harrastusten loppuminen ja sosiaalisten suhteiden väheneminen. Lisäksi koulut ja päiväkodit olivat suljettuna, mikä vaikutti lapsiperheiden arkeen.

Tutkimuksessa tutkittiin samoja henkilöitä ennen pandemiaa ja pandemian aikana. Vastaavaa seurantatutkimusta on tehty vain vähän. Tutkimuksessa vanhempien oireilua on seurattu raskausajasta lähtien.

Tutkijat selvittivät vanhempien masennus- ja ahdistusoireita kyselyillä pandemiakeväänä rajoitusten jatkuttua noin kahden kuukauden ajan. Tuloksia verrattiin ennen pandemiaa raportoituihin oireisiin.

Tulokset ovat samansuuntaisia kansainvälisten seurantatutkimusten kanssa.

Kyselyyn vastasi 651 vanhempaa, joilla oli ollut masennus- ja ahdistusoireita ennen pandemiaa.

Äitien oireet kohosivat isiä enemmän, osalla tilanne jopa parani

Kyselyyn vastanneista valtaosa oli äitejä ja heidän oireensa kohosivat isiä enemmän. Isillä taas havaittiin nimenomaan masennusoireiden lisääntymistä.

Äitien ja isien oireisiin vaikuttavat tekijät olivat erilaisia. Isillä oireilua selittivät pandemian aiheuttama taloudellisen tilanteen heikkeneminen.

– Kaikilla tutkittavilla oireet eivät tietenkään lisääntyneet ja osa tutkittavista on voinut jopa aiempaa paremmin, sanoo hanketta johtava tutkijatohtori Saara Nolvi Turun yliopistosta.

Tutkijat haluavat seuraavaksi selvittää, mitä vanhempien henkiselle jaksamiselle tapahtui loppuvuonna 2020.